Digi- ja väestötietovirasto

Muista huomioida kiinteistöomaisuus edunvalvontavaltuutuksessa

Jaa

Digi- ja väestötietoviraston Omissa käsissä -kampanja muistuttaa jälleen tekemään edunvalvontavaltakirjan. Esillä lokakuussa on erityisesti kiinteistöomaisuus: siitä olisi hyvä mainita valtakirjassa erikseen, jotta omakotitalon tai kesämökin kauppa olisi sujuvampaa. Valtuutetuille on myös uusi digipalvelu: omaisuusluettelon voi nyt tehdä sähköisesti Edunvalvonnan asiointipalvelussa.

Jorma, Sanna ja Soile istuvat sohvalla hymyillen.
TV:stä tutut Jorma ja Soile ovat mukana Omissa käsissä -kampanjassa. Opastusvideolla he juttelevat edunvalvontavaltuutuksen laatimisesta Digi- ja väestötietoviraston holhoustoimen asiantuntija Sanna Sotaniemen kanssa (kuvassa keskellä).

Jokaisella täysi-ikäisellä olisi syytä olla olemassa edunvalvontavaltakirja siltä varalta, että omia asioita ei joskus pysty itse hoitamaan. Edunvalvontavaltakirjan tekeminen valmiiksi omaan asiakirjasalkkuun helpottaa asioiden hoitamista tulevaisuudessa, koska siinä voi määritellä, kuka omia asioita hoitaa ja millä tavalla.

Vuonna 2022 alkanut Omissa käsissä -kampanja on tuonut edunvalvontavaltuutusta esille eri medioissa kertomalla sen elämää helpottavasta roolista ihmisläheisten tarinoiden avulla. Tietoa edunvalvontavaltuutuksesta on saatu eteenpäin myös yli 90 organisaatiosta koostuvan kumppaniverkoston voimin. Digi- ja väestötietoviraston luotsaaman kampanjan viimeinen osuus näkyy lokakuussa muun muassa Ylen TV1-kanavalla, sosiaalisessa mediassa ja muualla verkossa.

– Edunvalvontavaltuutusasioiden määrä on kasvanut virastossamme tänä vuonna huomattavasti. Vaikka määrän odotetaan kasvavan edelleen, uudet digipalvelumme tehostavat toimintaamme ja helpottavat valtuutettujen tehtäviä, kertoo viestintä- ja markkinointijohtaja Liinu Lehto Digi- ja väestötietovirastosta.

– Lämmin kiitos kumppaniverkostollemme, jonka avulla olemme voineet välittää sanomaa edunvalvontavaltuutuksesta laajalla rintamalla ympäri Suomen. Vaikka kampanjan loppuhuipennus on nyt käsillä, työ edunvalvontavaltuutuksen tunnettuuden puolesta jatkuu. Loppuvuodesta teetämme vielä tunnettuustutkimuksen, josta saamme mielenkiintoista tietoa muun muassa edunvalvontavaltuutuksen tehneiden määristä sekä asenteista valtuutusta kohtaan, Lehto lisää.

Kiinteistökauppa sujuvoituu lisäämällä maininta kiinteistöistä edunvalvontavaltakirjaan

Jos kiinteistöomaisuuden luovuttamista ei mainita edunvalvontavaltakirjassa valtuutetun tehtävissä, voivat esimerkiksi mökkikaupat viivästyä. Siksi asia kannattaa huomioida jo valtakirjaa laatiessa, vaikka kiinteistöomaisuutta ei vielä sillä hetkellä omistaisi. Myös jo olemassa olevaan edunvalvontavaltakirjaan kiinteistöasian voi päivittää niin kauan, kun valtuuttaja ymmärtää asian merkityksen.

Jos kiinteistön luovuttamista ei ole mainittu valtakirjassa, valtuuttajalle täytyy ensin määrätä edunvalvoja kauppaa varten. Määrätyn edunvalvojan pitää vielä pyytää Digi- ja väestötietovirastolta lupaa kiinteistökauppaan. Aikaa voi tässä vierähtää yhteensä useita kuukausia.

Suositukset valtakirjan sisältöön voi tarkastaa esimerkiksi Suomi.fi-oppaassa olevan tarkistuslistan avulla. Edunvalvontavaltakirjassa kannattaa ensi- ja toissijaisen valtuutetun lisäksi nimetä niin sanottu varavaltuutettu, joka ei ole esteellinen hoitamaan kiinteistökauppaa. Hän voi olla esimerkiksi ystävä tai muu luotettu henkilö.

Digitalisaatio tehostaa edunvalvontavaltuutusten käyttöönottoa

Digi- ja väestötietoviraston uudessa Edunvalvonnan asiointipalvelussa on lokakuussa otettu käyttöön mahdollisuus laatia omaisuusluettelo sähköisesti. Omaisuusluettelon tekeminen on edunvalvontavaltuutetun ensimmäinen tehtävä: tiedot valtuuttajan omaisuudesta on koottava kolmen kuukauden kuluessa valtuutetun tehtävän alkamisesta.

Aiemmat panostukset digikehitykseen ovat jo tuottaneet tulosta. Keväällä käyttöönotettu verkkolomake ja uusi taustateknologia tehostivat edunvalvontavaltuutusten vahvistamista huomattavasti, kun esimerkiksi kirjaamiseen aiemmin käytetty puolituntinen voidaan nyt käyttää muihin tehtäviin. Tavoitteena on, että mahdollisimman suuri osa vahvistamishakemuksista tehtäisiin Digi- ja väestötietovirastoon jatkossa sähköisesti. Nyt jo 40 prosenttia hakemuksista saapuu virastoon paperin sijaan verkkolomakkeella.

Mikä on edunvalvontavaltuutus?
  • Edunvalvontavaltuutus on valtakirja, joka tehdään etukäteen siltä varalta, että ei itse kykene hoitamaan asioitaan esimerkiksi sairauden tai onnettomuuden takia.

  • Valtuutuksen tekijä eli valtuuttaja määrittää edunvalvontavaltakirjaan luottohenkilönsä eli valtuutetun ja asiat, joita tämä saa hoitaa. Asiat voivat liittyä esimerkiksi omaisuuteen tai terveyteen. Valtakirja säilytetään itsellä tallessa tai annetaan valtuutetulle säilytettäväksi.

  • Valtuutettu hakee edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista Digi- ja väestötietovirastolta vasta, kun valtuuttajan toimintakyky on heikentynyt. Sen jälkeen valtuutettu saa hoitaa valtuutukseen kuuluvia asioita.

  • Edunvalvontavaltuutus on eri asia kuin se, että henkilöllä on Digi- ja väestötietoviraston tai käräjäoikeuden määräämä edunvalvoja. Valtuutus on sujuvampaa ja joustavampaa, kun taas edunvalvojan toiminta on valvotumpaa.

  • Tutustu edunvalvontavaltakirjan laatimiseen Suomi.fi-oppaassa Edunvalvonta ja edunvalvontavaltuutus. Edunvalvontavaltakirjan laatimisessa neuvovat muun muassa pankit, asianajo- ja lakiasiaintoimistot sekä oikeusaputoimistot.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Jorma, Sanna ja Soile istuvat sohvalla hymyillen.
TV:stä tutut Jorma ja Soile ovat mukana Omissa käsissä -kampanjassa. Opastusvideolla he juttelevat edunvalvontavaltuutuksen laatimisesta Digi- ja väestötietoviraston holhoustoimen asiantuntija Sanna Sotaniemen kanssa (kuvassa keskellä).
Lataa

Linkit

Digi- ja väestötietovirasto

Digi- ja väestötietovirasto edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvaa tietojen saatavuutta ja tarjoaa palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.

Digi- ja väestötietovirasto huolehtii yhteiskunnan perustana olevan väestötietojärjestelmän ylläpidosta ja yhteiskunnan digitalisaatiosta. Viraston tehtäviä ovat mm. siviilivihkimiset, nimen- ja osoitteenmuutokset, holhous- ja edunvalvonta-asiat, väestötietojärjestelmän ylläpito, sähköisen identiteetin ratkaisujen kehittäminen sekä keskitettyjen sähköisen asioinnin tukipalvelujen kehittäminen ja ylläpito. Tällaisia sähköisen asioinnin tukipalveluja ovat mm. Suomi.fi-verkkopalvelu, sähköiset viranomaisviestit (Suomi.fi-viestit) sekä valtuuttaminen toisen puolesta asiointiin (Suomi.fi-valtuudet). Virasto myös vastaa kansallisen palveluarkkitehtuurin toteutuksesta.

https://dvv.fi

Omissa käsissä -kampanja

Omissa käsissä -kampanjan tavoitteena on lisätä edunvalvontavaltuutuksen tunnettuutta ja kannustaa jokaista täysi-ikäistä tekemään edunvalvontavaltuutus. Edunvalvontavaltuutuksella voi valtuuttaa haluamansa henkilön huolehtimaan asioistaan sitten, kun ei itse siihen enää pysty. 

Omissa käsissä -kampanjan päätukijat vuonna 2024 ovat oikeusministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö ja valtiovarainministeriö. Kampanja päättyy vuoden 2024 lopussa.

omissakäsissä.fi

Omissa käsissä -tunnus

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Digi- ja väestötietovirasto

Barometern för digital säkerhet: Nätbrottsligheten har minskat förtroendet för den digitala världen, trots det har vi en bra tolerans för den förändrade hotsituationen26.9.2024 08:12:48 EEST | Pressmeddelande

Enligt Myndigheten för digitalisering och befolkningsdatas färska Barometer för digital säkerhet har finländarnas förtroende för säkerheten hos digitala tjänster och enheter försämrats ytterligare. 36 procent av respondenterna konstaterar att deras förtroende har försämrats, vilket är en minskning på 8 procentenhet jämfört med i fjol. Som orsaker till det försämrade förtroendet nämns bland annat dataintrång, bedrägerier, den världspolitiska situationen och artificiell intelligens. I synnerhet den snabba utvecklingen av artificiell intelligens oroar respondenterna. Även om nätbrottslighet och andra hot upplevs som betydande, upplever 91 procent av respondenterna fortfarande att de kan använda digitala enheter och tjänster på ett säkert sätt.

Digiturvabarometri: Verkkorikollisuus on laskenut luottamusta digimaailmaan, mutta siitä huolimatta siedämme hyvin muuttunutta uhkatilannetta26.9.2024 08:12:48 EEST | Tiedote

Digi- ja väestötietoviraston tuoreen Digiturvabarometrin mukaan suomalaisten luottamus digipalveluiden ja -laitteiden turvallisuuteen on heikentynyt edelleen. Vastaajista 36 % toteaa luottamuksen heikentyneen, laskua viime vuoteen on 8 prosenttiyksikköä. Luottamuksen heikentymisen syinä mainitaan mm. tietomurrot, huijaukset, maailmanpoliittinen tilanne ja tekoäly. Etenkin tekoälyn nopea kehittyminen huolettaa vastaajia. Vaikka verkkorikollisuus ja muut uhat koetaan merkittävänä uhkana, 91 % vastaajista kokee edelleen osaavansa käyttää digilaitteita ja palveluita turvallisesti.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye