Tutkijat kehittivät ensimmäisen hiilinegatiivisen sideaineen – merkittävä vaikutus infrarakentamisen päästöihin
Tutkijat ovat onnistuneet sitomaan hiilidioksidia infrarakenteisiin ja näin tehneet niistä hiilinieluja. Sen lisäksi biopohjaisen sideaineen käyttö maaperän vahvistamisessa sementin sijaan voi vähentää syvästabiloinnin sideainetuotannon päästöjä jopa 75 prosenttia.
Sementtipohjaisia seoksia käytetään yleisesti sideaineena maaperän vahvistamisessa suomalaisilla rakennustyömailla, jossa maaperän pehmeys aiheuttaa ongelmia pohjarakenteiden kestävyydelle. Sementin käyttö rakennusteollisuudessa aiheuttaa kuitenkin maailman kolmanneksi suurimmat hiilidioksipäästöt maito- ja lihateollisuuden ja polttoaineteollisuuden jälkeen, joten paine sen käytön vähentämiseksi on ilmeinen.
Nyt Aalto-yliopiston ja VTT:n tutkijat ovat onnistuneet kehittämään vaihtoehtoisen, biopohjaisen sideaineen, jolla infrarakentamisen hiilidioksidipäästöjä voidaan merkittävästi vähentää.
"Biohiili on hiilinegatiivinen materiaali, joka syntyy biopolttoaineteollisuuden sivutuotteena. Sen käyttö sideaineena maaperän vahvistamisessa sementin sijaan voi vähentää sideainetuotannon päästöjä jopa 75 prosenttia ilman, että rakenteiden kestävyydestä tarvitsee tinkiä", kertoo Aalto-yliopiston apulaisprofessori Sanandam Bordoloi.
Heikot ja pehmeät savikerrostumat ovat tyypillisiä erityisesti Etelä-Suomen maaperässä, millä on merkittävä vaikutus rakentamiseen. Infrastruktuuria, kuten teitä, katuja, tunneleita, siltoja ja rakennuksia, voidaan rakentaa vain sinne, missä maaperä on riittävän vakaata. Apuna käytetään niin kutsuttua syvästabilointia: pohjanvahvistusta, jossa maaperä lujitetaan sideaineen avulla.
Infrarakenteista hiilinieluja
Tutkijoiden tavoitteena on tehdä pohjanvahvistuksesta päästöiltään jopa hiilinegatiivista. He aikovat käyttää infrarakenteita hiilinieluina: äskettäin julkaistussa tutkimuksessa ryhmä onnistuikin sitomaan hiilidioksidikaasua vakaaseen, kiinteään karbonaattimuotoon pehmeässä savessa yhdessä kierrätysmateriaalipohjaisen sideaineen kanssa.
Teknologialla voi olla suuri merkitys seuraavan sukupolven sementtirakennusmateriaalien kehittämisessä suomalaiselle rakennusteollisuudelle.
"Kukaan ei ole aiemmin onnistunut hiilidioksidin sitomisessa rakentamisen kannalta ongelmalliseen heikkoon saveen. Hiilidioksidia saven sisään sitova teknologiamme voi olla valtava suunnanmuutos ja johtaa sementin käytön vähentämiseen – erityisesti pohjanvahvistuksessa, joissa savi yleensä vakautetaan sementtipohjaisilla seoksilla", sanoo Aalto-yliopiston professori Leena Korkiala-Tanttu.
"Nyt voimme sementin sijaan suunnata katseemme biohiileen ja muihin vastaaviin kierrätysmateriaaleihin, jotka toimivat erinomaisesti sekä teknisesti että päästöjen vähentämisen kannalta", Korkiala-Tanttu jatkaa.
Seuraavaksi tutkijat aikovat testata hiilidioksidin sitomisteknologiaa aidoissa työmaaolosuhteissa. Suunnitelmissa on myös laajentaa teknologiaa muihin rakennusmateriaaleihin.
Innovaatio savijätteen hyödyntämiseksi työmailla
Tutkimuksen ohella tutkijat kehittivät myös innovatiivisen menetelmän, jolla perinteisesti kaatopaikalle sijoitetut rakentamisen ylijäämäsavi voidaan nyt käyttää työmaalla tietyissä kohteissa raaka-aineina: esimerkiksi täyttömateriaalina, maan vahvistamisessa tai meluesteissä. Menetelmästä on parhaillaan vireillä patenttihakemus.
"Rakennusteollisuus on usein melko konservatiivinen, mikä on ymmärrettävää, koska rakenteiden on tarkoitus kestää ja toimia kohteesta riippuen kymmeniä tai yli satakin vuotta. Rakennusteollisuuden päästöjen vähentämiseksi tarvitaan kuitenkin radikaalia luovuutta. Kutsumme alan yhteistyökumppanit mukaan tukemaan meitä tutkimuksen viemisessä laboratoriosta työmaille", Bordoloi sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Sanandam Bordoloi
Apulaisprofessori
sanandam.bordoloi@aalto.fi
Leena Korkiala-Tanttu
Professori
leena.korkiala-tanttu@aalto.fi
p. 050 312 4775
Kuvat
Linkit
Tietoa julkaisijasta
Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu noin 13 000 opiskelijaa ja yli 4 500 työntekijää, joista 400 on professoreita. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Aalto-yliopisto
Tutkijoiden tavoitteena on korjata kvanttivirheet huoneenlämmön sijaan superkylmässä lämpötilassa19.12.2024 08:02:28 EET | Tiedote
Professori Mikko Möttönen on saanut Jane ja Aatos Erkon säätiöltä kolmevuotisen apurahan kvanttivirheiden korjaamiseksi. Hänen tutkimusryhmänsä kehittää ratkaisua, jonka avulla mikroaaltopulssit voidaan jatkossa pitää millikelvinin eli -273 asteen lämpötilassa.
Nimitys: Tiina Alahuhta-Kasko Aalto-yliopiston hallituksen jäseneksi5.12.2024 11:10:15 EET | Tiedote
Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on valinnut kauppatieteiden maisteri Tiina Alahuhta-Kaskon yliopiston hallituksen uudeksi jäseneksi 1.1.2025 alkaen. Hallituksen jäsenten kausi on kolmevuotinen. Alahuhta-Kasko on Marimekko Oyj:n toimitusjohtaja ja toiminut yhtiössä erilaisissa johtotehtävissä vuodesta 2005 alkaen. Tiina Alahuhta-Kasko tuo Aalto-yliopiston hallitukseen laajaa käytännön kokemusta liike-elämästä ja johtamisesta sekä monialaisesta yritys-yliopisto-yhteistyöstä ja erityisesti luovien alojen kytkemisestä liiketoimintaan. Tiina Alahuhta-Kaskolla on kauppatieteiden maisterin tutkinto Helsingin kauppakorkeakoulusta sekä CEMS Global Alliancen myöntämä CEMS Master in International Management -tutkinto. Hän on suorittanut johtamiskoulutusohjelmia Harvard Business Schoolissa sekä IMD Business Schoolissa. Hän toimii hallituksen jäsenenä muun muassa Finnairissa ja Climate Leadership Coalition -verkostossa. Hän on IMD Business Schoolin Foundation Boardin jäsen, Aalto-yliop
EMB. 4.12. klo 18.00: Miltä tunteiden kehokartat näyttivät muinoin ja nyt? Mesopotamiassa onnellisuus hohti paljon vahvemmin maksan alueella4.12.2024 18:00:00 EET | Tiedote
Tutkijat ovat analysoineet savitaulujen nuolenpäämerkeistä käännettyä ja digitoitua, jopa miljoona sanaa käsittävää muinaista tekstimassaa. Tavoitteena on jatkossa selvittää, ovatko jotkin tunneperäiset kehokokemukset ihmisille tyypillisiä ajasta, kielestä ja kulttuurista riippumatta.
Talvikki Hovatta ratkoo avaruusyhteisöä vuosikymmeniä askarruttanutta mysteeriä3.12.2024 13:00:00 EET | Tiedote
Metsähovin radio-observatorion uusi vastaanotin ja Euroopan tutkimusneuvoston myöntämä ERC-rahoitus mahdollistavat mustien aukkojen hiukkassuihkujen koostumuksen selvittämisen.
Kutsu: Kyberturva osaksi arkea -tilaisuuteen 3.12. klo 12–1527.11.2024 14:30:00 EET | Kutsu
Suomi on eurooppalaisen kyberturvan kehityksen kärjessä: Cyber Citizen -hankkeessa on kehitetty mobiilipeli ja oppimisportaali, jotka tuovat arjen kyberturvataidot kaikkien ulottuville.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme