Inflaatiotavoitteen saavuttamisessa edistytty hyvin – Euroopan päästävä kuitenkin paremman tuottavuuden tielle
Euroalueen inflaatio on vakautumassa Euroopan keskuspankin 2 prosentin tavoitteeseen, mikä yhdessä hyvän työllisyyskehityksen kanssa tukee kotitalouksien ostovoimaa. Toisaalta euroalueen teollisuus on kehittynyt heikosti, ja sen ongelmat vaikuttavat monilta osin rakenteellisilta. Euroalueen kilpailukykyä uhkaa pysyvämpi heikentyminen, mikäli talousalueella ei onnistuta tekemään merkittäviä uudistuksia.
Inflaation hidastuminen on jatkunut euroalueella. Inflaatio oli nopeimmillaan 10,6 prosenttia vuoden 2022 lokakuussa, ja siitä se on laskenut 2,2 prosenttiin elokuussa 2024. Palkka- ja palveluinflaatio on silti pysynyt melko nopeana. Inflaatio on vakautumassa EKP:n 2 prosentin tavoitteeseen ensi vuoden mittaan.
Euroopan keskuspankin neuvosto laski syyskuussa ohjauskoron 3,5 prosenttiin. ”Rahapolitiikan suunta on selvä: koronlaskut on aloitettu ja rahapolitiikka kevenee. Koronlaskujen tahti ja mittaluokka riippuvat EKP:n neuvoston kokonaisarviosta joka kokouksessa”, sanoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn. EKP:n neuvosto perustaa rahapoliittiset päätöksensä jatkossakin arvioon inflaationäkymistä, energian ja ruoan hinnasta puhdistetun pohjainflaation dynamiikasta sekä rahapolitiikan välittymisen voimakkuudesta.
Euroalueen talouden kasvu on jatkunut tänä vuonna hitaana, ja teollisuustuotannon kehitys on heikkoa. Siihen on vaikuttanut energiakustannusten kasvu, joka on ollut selvästi muita talousalueita voimakkaampaa. Euroalueen työn tuottavuuskasvu on kuitenkin jo pitkään jäänyt jälkeen Yhdysvalloista.
Huolimatta voimakkaista vastatuulista euroalueen talous on välttänyt taantuman ja on nyt vahvistumaan päin, kun palkkojen nousu ja inflaation tasaantuminen lisäävät kotitalouksien ostovoimaa ja kulutusta. EKP:n syyskuun ennusteen mukaan talous kasvaa 1,3 prosenttia vuonna 2025 ja 1,5 prosenttia vuonna 2026. Työllisyyskehitys on vahvaa: euroalueella on noin 7 miljoonaa työllistä enemmän kuin vuoden 2019 lopussa.
”Yksi johtopäätös euroalueen talouskasvun, työllisyyden ja inflaation näkymästä on, että rahapolitiikka on onnistunut verrattain hyvin inflaation taltuttamisessa”, toteaa Rehn. Kun rahapolitiikalla hidastetaan inflaatiota, sillä on yleensä kustannuksensa talouskasvun hidastumisen ja työllisyyden heikentymisen muodossa. Tällä kertaa nämä kustannukset ovat kuitenkin – ainakin toistaiseksi – jääneet aiempia koronnostosyklejä pienemmiksi.
Samalla euroalueen kasvun heikkous on osoittautunut osittain rakenteelliseksi. Tuottavuuskasvua on parannettava, koska väestö ikääntyy, vihreät investoinnit vaativat rahoitusta, julkiset velat ja alijäämät ovat suuria, ja puolustusmenoja on lisättävä. Tämä edellyttää vahvaa ja yhtenäistä vastausta EU:lta. ”Draghin raportti on tarpeellinen herätys kaikille eurooppalaisille. Se on selvänäköinen ja brutaalin rehellinen diagnoosi Euroopan talouden heikon kasvun syistä ja antaa hyvää pohjaa seuraavan komission työohjelmaan”, painottaa Rehn.
Avainsanat
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
BOFITs prognos om den ekonomiska utvecklingen i Ryssland 2024–2026: Bristen på arbetskraft och kapacitetsbegränsningarna förvärras1.10.2024 14:00:00 EEST | Pressmeddelande
Enligt Finlands Banks forskningsinstitut för tillväxtmarknader BOFIT växer Rysslands ekonomi i snabbare takt 2024 än vad som tidigare förutspåtts, vilket förklaras av den starkare tillväxten under första halvåret. Ökningstakten i kapitalstocken och den privata konsumtionen steg mer än väntat, och tillväxtprognosen för helåret 2024 revideras således upp med 1,5 procentenheter till 3½ %. Under 2025–2026 bromsar den ekonomiska tillväxten i Ryssland in till ca 1 %, dvs. till en nivå som ligger nära landets långsiktiga tillväxtpotential. ”Under slutet av 2024 speglar avmattningen i den ekonomiska tillväxten framför allt arbetskraftsbrist och kapacitetsbegränsningar. En snabbare tillväxt under åren framöver skulle kräva ett betydande produktivitetssprång. Detta är osannolikt, eftersom en stor del av investeringarna riktas till försvarsmaterielindustrin eller till branscher som tjänar krigsinsatsen”, säger BOFITs senior ekonom Sinikka Parviainen. Dessutom begränsar Rysslands egna åtgärder i f
BOFIT Forecast for Russia 2024–2026: Labour shortages and capacity constraints increasingly binding1.10.2024 14:00:00 EEST | Press release
The latest forecast from BOFIT, the Bank of Finland’s Institute for Emerging Economies, sees Russian economic growth this year exceeding its previous estimate made last April. The higher 2024 growth reflects a stronger-than-expected first-half performance due to robust increases in the capital stock and surging consumer demand. The new forecast raises the overall growth forecast for 2024 by 1.5 percentage points to 3½ percent. Russian economic growth is expected to slow in 2025 and 2026 to around 1 % p.a., a level close to the country’s long-term potential growth rate. Sinikka Parviainen, BOFIT senior economist notes: “The economic slowdown we are presently witnessing largely reflects labour shortages and capacity constraints. High growth is extremely unlikely going forward as it would require large productivity gains. This is unlikely as large part of investment in Russia today goes to military industries or sectors servicing the war effort.” Russia’s own actions and Western sanctions
BOFIT-ennuste Venäjän talouden kehityksestä vuosiksi 2024–2026: Työvoiman ja tuotantokapasiteetin rajoitteet kärjistyvät1.10.2024 14:00:00 EEST | Tiedote
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen BOFITin mukaan Venäjän talous kasvaa vuonna 2024 aiemmin ennustettua nopeammin. Se on seurausta alkuvuoden odotettua ripeämmästä kasvusta. Pääomakannan ja yksityisen kulutuksen kasvu kiihtyi ennakoitua enemmän, ja ennustetta koko vuoden 2024 talouskasvusta korjataan puolellatoista prosenttiyksiköllä, 3½ prosenttiin. Vuosina 2025–2026 Venäjän talouskasvu hidastuu noin 1 prosenttiin eli lähelle Venäjän talouden pitkän aikavälin potentiaalista kasvua. ”Vuoden 2024 loppua kohden talouskasvu hidastuu ennen kaikkea työvoimapulan ja kapasiteettirajoitteiden vuoksi. Nopeampi kasvu tulevina vuosina vaatisi merkittävää hyppäystä tuottavuudessa. Se on epätodennäköistä, koska suuri osa investoinneista suuntautuu puolustustarviketeollisuuteen tai sodan tarpeita palveleviin aloihin”, vanhempi ekonomisti Sinikka Parviainen BOFITista sanoo. Lisäksi Venäjän omat toimet ja pakotteet rajoittavat teknologian saatavuutta ja kansainvälistä kanssakäymistä.
Inflation rate expected to stabilise at the target – Europe must find ways to increase productivity1.10.2024 11:00:00 EEST | Press release
The inflation rate in the euro area is in the process of stabilising at the European Central Bank’s (ECB) 2% target. Together with the favourable trend in employment, this will support the purchasing power of households. By contrast, manufacturing in the euro area has been weak, and its problems seem in many respects to be structural. If significant reforms cannot be achieved, a more permanent weakening in manufacturing would threaten the euro area's competitiveness. Inflation has continued to come down in the euro area. Having peaked at 10.6% in October 2022, inflation has since fallen and was at 2.2% in August 2024. Wage inflation and services inflation have nevertheless remained fairly high. The inflation rate is expected to stabilise at the ECB’s 2% target during the course of 2025. In September, the ECB’s Governing Council reduced its policy interest rate to 3.5%. “The direction of monetary policy is clear: interest rate cuts have begun and our monetary policy stance is becoming l
Goda framsteg mot inflationsmålet – Europa måste nå en högre produktivitetsbana1.10.2024 11:00:00 EEST | Pressmeddelande
Inflationen i euroområdet håller på att stabiliseras till 2-procentsmålet, vilket i förening med den goda sysselsättningsutvecklingen stöder hushållens köpkraft. Utvecklingen av euroområdets industri har dock varit svag och dess problem förefaller i många avseenden att vara av strukturell natur. Euroområdets konkurrenskraft hotas av en mer varaktig försämring om inte betydande reformer kan genomföras. Inflationen har fortsatt att sakta in i euroområdet. Inflationen var som högst 10,6 % i oktober 2022, därifrån den sjunkit till 2,2 % i augusti 2024. Löne- och tjänsteinflationen är dock fortfarande rätt hög. Inflationen håller på att stabiliseras till ECB:s 2-procentsmål under loppet av nästa år. Europeiska centralbankens råd sänkte i september styrräntan till 3,5 %. ”Den penningpolitiska inriktningen är klar: räntesänkningarna har inletts och penningpolitiken blir lättare. Takten och storleksklassen för räntesänkningarna beror på ECB-rådets samlade bedömning sammanträde för sammanträde”
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme