Väitös: Organisaatioiden välitilat kätkevät sisälleen kiinnostavia ja merkityksellisiä kohtaamisia
Jokainen meistä on työelämässään ollut mukana sattumanvaraisessa kohtaamisessa, jossa hyvinkin yllättävä joukko ihmisiä päätyy keskustelemaan vapaasti niin työhön kuin vapaa-aikaankin liittyvistä aiheista. Usein tällaiset kohtaamiset tapahtuvat organisaatioiden lukuisissa välitiloissa, kuten käytävillä, portaikoissa tai hisseissä. Väitöskirjassaan KTM Siiri Piironen tutkii erilaisia välitiloja ja tarkastelee niiden merkitystä jokapäiväisessä työ- ja organisaatioelämässä.
Toimitiloja ja muita työn tekemisen paikkoja koskevat kysymykset ovat säännöllisesti esillä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Useiden etätyövuosien jälkeen työntekijät ovat palanneet toimistoihin, mutta erilaisin odotuksin kuin ennen koronapandemia-aikaa. Organisaatioissa onkin ryhdytty miettimään enenevässä määrin, millaisia tiloja työntekijät tarvitsevat jokapäiväisessä työelämässään. Samaan aikaan johtamisen ja organisoinnin tutkijat ovat osoittaneet yhä suurempaa kiinnostusta organisaatioiden fyysisiä tiloja kohtaan.
– Organisaatioiden tilatutkimus on kehittynyt viimeisen kahden vuosikymmenen aikana marginaalisesta kiinnostuksenkohteesta omaksi kukoistavaksi tutkimusalakseen. Tutkijat ovat kuitenkin pääsääntöisesti keskittyneet tarkastelemaan tietynlaisia organisaatiotiloja, kuten esimerkiksi kokoustiloja, avokonttoreita ja työhuoneita, Piironen kertoo.
Piironen tutkii artikkeliväitöskirjassaan, miten organisaatioiden helposti huomiotta jäävät välitilat, kuten käytävät, portaikot ja hissit, muovaavat ihmisten jokapäiväistä toimintaa. Hän tarkastelee samalla, miten erilaiset kohtaamiset välitiloissa puolestaan muovaavat näitä tiloja. Tutkimus hyödyntää antropologiasta kumpuavaa liminaalin käsitettä, joka viittaa monitulkintaiseen välitilassa olemisen kokemukseen, johon usein liittyvät myös luovuus ja muutoksen mahdollisuus. Piironen käsitteellistää organisaatioiden välitilat liminaalitiloiksi ja tarkastelee, miten liminaalin merkitykset ohjaavat ihmisten toimintaa ja vuorovaikutusta näissä tiloissa.
Tutkimus osoittaa, ettei jokapäiväinen työ- ja organisaatioelämä rajoitu vain kokoustiloihin, avokonttoreihin ja työhuoneisiin, vaan sitä tapahtuu myös käytävillä, portaikoissa, hisseissä ja jopa jaetuissa WC-tiloissa.
– Ihmisten kohtaamiset näissä tiloissa ovat usein vapaampia kuin organisaatioiden muissa tiloissa, mutta samalla myös välitiloissa voi muodostua uusia valtasuhteita, Piironen kertoo.
Tutkimus muistuttaa, etteivät työntekijät aina käytä organisaatiotiloja suunnitellusti.
– Erityisesti välitiloja hyödynnetään usein mitä moninaisimmin tavoin ja näissä tiloissa tapahtuukin kiinnostavia kohtaamisia, joiden merkitystä ei tule aliarvioida työ- ja organisaatioelämässä.
Väitöstilaisuus perjantaina 4. lokakuuta
Kauppatieteiden maisteri Siiri Piirosen yrityksen johtamisen alaan kuuluva väitöskirja Liminal spaces in organizing: Leadership, counterculture and change-interventions tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 4.10.2024 kello 12 alkaen. Paikkana on Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -sali (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Karen Dale Lancasterin yliopistosta. Kustoksena toimii emeritaprofessori Arja Ropo Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Siiri Piironen
siiri.piironen@tuni.fi
Linkit
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Keliakia saattaa olla yhteydessä vaikeahoitoisen epilepsian kehittymiseen2.10.2024 08:40:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Maria Peltola havaitsi väitöstutkimuksessaan aiemmin tunnistamattoman yhteyden keliakian ja ohimolohkoepilepsiaan liittyvän hippokampuksen vaurion välillä. Löydös saattaa avata uusia mahdollisuuksia epilepsian ruokavaliohoidoissa.
Tampereen yliopisto aloittaa ensimmäisenä Suomessa talotekniikan yliopisto-opetuksen1.10.2024 12:30:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopisto aloittaa vuonna 2025 ensimmäisenä Suomessa talotekniikan diplomi-insinööriopinnot. Talotekniikan koulutuksen tavoitteena on edistää hiilineutraalisuutta, energiatehokkuutta ja parantaa sisäilmaa. Koulutuksen avulla valmistuu innovatiivisia ammattilaisia, joilla on tarvittava osaaminen rakennetun ympäristön vihreään siirtymään.
Tiedon saatavilla olo ei riitä – tarvitaan myös koko kansan tiedonlukutaitoa1.10.2024 09:47:38 EEST | Tiedote
Kansalaisten tiedonlukutaito ei ole ainoastaan yksityiselämän kyvykkyyttä. Se on myös hyvinvoivan yhteiskunnan mahdollistama osallistumisen edellytys, tehokkaan julkisen hallinnon voimavara sekä elinkeinoelämän kilpailutekijä. Tiedonlukutaito tulisi saattaa kansalaistaidon asemaan, todetaan PROSHADE-tutkimuskonsortion tuoreessa politiikkasuosituksessa.
Väitös: Koulutustaso, selkäkivut ja fyysinen työkuormitus keski-iässä ennustavat vanhuuden toimintakykyä26.9.2024 11:59:18 EEST | Tiedote
Fysioterapeutti ja terveystieteiden maisteri Saila Kyrönlahden väitöstutkimus käsittelee koulutustason sekä työuran loppupuoliskolla koettujen alaselkäkipujen ja fyysisen työkuormituksen vaikutuksia vanhuuden toimintakykyyn. Tutkimus osoittaa, kuinka nämä tekijät voivat vaikuttaa ikääntyvien työntekijöiden toimintakykyyn pitkällä aikavälillä ja korostaa ennaltaehkäisevien toimenpiteiden oikea-aikaista kohdentamista.
Väitös: Perheenyhdistämisen ihmisoikeussuoja on heikentynyt26.9.2024 09:42:03 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan HM Jaana Palander tarkastelee ihmisoikeussuojan kehittymistä ulkomaalaisten perheenyhdistämisasioissa. Suhteellisuuspunninnan yksityiskohtia ja perhe-elämän suojan rakennetta tutkimalla hän on havainnut suojan tason muuttuneen. Tutkimus osoittaa, että kansainvälistä suojaa saavien erityiskohtelun periaate on heikentynyt.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme