Tutkimus selvitti, millaiset työntekijät vaihtavat todennäköisimmin työpaikkaa kunta- ja hyvinvointialoilla

Työterveyslaitoksen tiedote 3.10.2024

Kunta- ja hyvinvointialan työntekijöistä noin joka viides lähti työnantajansa palveluksesta kahden vuoden seurannassa. Työpaikan vaihtajia yhdistivät etenkin kolme eri tekijää: nuorempi ikä, lyhyempi aika työnantajan palveluksessa ja aikeet vaihtaa työnantajaa. Näiden tekijöiden yhteenlaskettu painoarvo vaihtuvuusriskin ennakoinnissa oli yli 70 prosenttia.

Muitakin tekijöitä nousi esille, mutta kunkin niiden painoarvo oli vain 1–4 prosenttia. Työpaikan vaihdon todennäköisyyttä lisäsivät jonkin verran lyhyt aika nykyisessä työtehtävässä ja työskentely osa-aikaisesti. Itse työhön liittyvistä tekijöistä merkittävimmin työpaikan vaihtoa ennakoivat epävarmuus työtehtävien jatkumisesta ja tyytymättömyys työn haasteellisuuteen.

–  Vaihtuvuusriskin ennakointimallimme osoittaa ne piirteet, kokemukset ja näkemykset, jotka ovat työpaikan vaihtajille yhteisiä. Mallin tarkkuus oli myös varsin hyvä, eli 15:llä malliin sisältyvällä muuttujalla pystyttiin ennustamaan työnantajan palveluksesta poistuminen 75 prosentin tarkkuudella, kertoo johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.

Ennakointimalli kertoo lähtöä edeltäneistä työoloista ja yksilöllisistä piirteistä

Varsinaisia syitä työpaikan vaihtoon voi olla monia, ja niiden selvittäminen jää työnantajan tehtäväksi esimerkiksi lähtökyselyin. Malliin sisällytetyt muuttujat kertoivat toteutunutta lähtöä edeltäneistä työoloista sekä yksilöiden piirteistä, mutta eivät niistä vetovoimatekijöistä, joita uudella työnantajalla mahdollisesti oli tarjota.

– Ennakointimalli osoittaa kuitenkin, keihin työpaikalla kannattaa kiinnittää huomiota ja mistä asioista työntekijöiltä kannattaa kerätä tietoa etenkin työvoimapulasta kärsivillä aloilla, Jenni Ervasti summaa.

– Ilahduttavaa on, etteivät esihenkilöiden tai työyhteisöjen toimimattomuus juurikaan nousseet esiin työpaikasta poistyöntävinä tekijöinä. Sekä esihenkilötyö että työyhteisöjen toiminta ovat seurantatutkimuksissamme parantuneet jatkuvasti, ja ne ovat hyvällä tasolla sekä kunnissa että hyvinvointialueilla, toteaa erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso Työterveyslaitoksesta.

Keva seuraa kunta- ja hyvinvointialojen työhyvinvointia ja työkykyä sekä ennustaa henkilöstön eläköitymistä säännöllisesti.

– Työterveyslaitoksen ja Kevan yhteistyönä tehty tutkimus täydentää tietoa henkilöstön vaihtuvuudesta. Kunta- ja hyvinvointialueilla joka kolmas työntekijä eläköityy seuraavien kymmenen vuoden aikana. Koska eläkepoistuma on suurta, on työpaikoilla syytä turvata hyvät työolot, joilla sitoutetaan nykyinen työikäinen henkilöstö. Erityisen tärkeää tämä on työuran alkuvaiheessa olevien työntekijöiden kohdalla, muistuttaa Kevan tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen.

Lisätietoa vaihtuvuusriskin ennakoinnista

• Vaihtuvuusriskin ennakointimalli on rakennettu hyödyntäen Työterveyslaitoksen Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimuksen aineistoa, jossa oli yli 61 000 työntekijää. Malli kertoo, kuinka todennäköisesti vuoden 2018 Kunta10-tutkimukseen osallistuneet vastaajat olivat saman työnantajan palveluksessa vuoden 2020 kyselyssä. Vaihtoaikeiden potentiaalisiksi ennustajiksi malliin otettiin kaikki työhyvinvointikyselyn muuttujat: yhteensä 158 kysymystä tai väittämää. Mallin toimivuus varmistettiin hyödyntäen sairaanhoitopiirien henkilöstön hyvinvointitutkimuksen aineistoa vuosilta 2017 ja 2019.
• Development and validation of a predictive score for personnel turnover: a data-driven analysis of employee survey responses -tutkimus on julkaistu SocArXiv pre-print -palvelussa.
• Työntekijöiden vaihtuvuus kunta- ja hyvinvointialoilla -verkkosivulta löytyy listaus merkittävimmistä vaihtuvuusriskiä ennustavista tekijöistä ja vinkkejä vaihtuvuuden vähentämiseen.
• Vaihtuvuusriskin ennakointia koskevan tutkimuksen rahoittivat Työterveyslaitos ja Kevan Kestävää työelämää -hanke, joka on saanut valtionavustusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.
  
  

Lisätietoja

• Jenni Ervasti, johtava tutkija, Työterveyslaitos, jenni.ervasti@ttl.fi, +358 30 474 2806
• Risto Nikunlaakso, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos, risto.nikunlaakso@ttl.fi, +358 30 474 2505
• Laura Pekkarinen, tutkimusjohtaja, Keva, laura.pekkarinen@keva.fi, +358 20 614 2748