Tutkimus selvitti, millaiset työntekijät vaihtavat todennäköisimmin työpaikkaa kunta- ja hyvinvointialoilla
Uusi vaihtuvuusriskiä mallintanut tutkimus kertoo kunta- ja hyvinvointialojen johdolle ja päättäjille, millaiset työntekijät vaihtavat muita todennäköisemmin työpaikkaa: nuoret, vähän aikaa työnantajan palveluksessa olleet ja työntekijät, joilla on eri syistä työpaikan vaihtoaikeita. Näiden työntekijäryhmien sitouttamiseen ja työssä viihtymiseen kannattaa kiinnittää erityishuomiota etenkin työvoimapulasta kärsivillä aloilla.
Työterveyslaitoksen tiedote 3.10.2024
Kunta- ja hyvinvointialan työntekijöistä noin joka viides lähti työnantajansa palveluksesta kahden vuoden seurannassa. Työpaikan vaihtajia yhdistivät etenkin kolme eri tekijää: nuorempi ikä, lyhyempi aika työnantajan palveluksessa ja aikeet vaihtaa työnantajaa. Näiden tekijöiden yhteenlaskettu painoarvo vaihtuvuusriskin ennakoinnissa oli yli 70 prosenttia.
Muitakin tekijöitä nousi esille, mutta kunkin niiden painoarvo oli vain 1–4 prosenttia. Työpaikan vaihdon todennäköisyyttä lisäsivät jonkin verran lyhyt aika nykyisessä työtehtävässä ja työskentely osa-aikaisesti. Itse työhön liittyvistä tekijöistä merkittävimmin työpaikan vaihtoa ennakoivat epävarmuus työtehtävien jatkumisesta ja tyytymättömyys työn haasteellisuuteen.
– Vaihtuvuusriskin ennakointimallimme osoittaa ne piirteet, kokemukset ja näkemykset, jotka ovat työpaikan vaihtajille yhteisiä. Mallin tarkkuus oli myös varsin hyvä, eli 15:llä malliin sisältyvällä muuttujalla pystyttiin ennustamaan työnantajan palveluksesta poistuminen 75 prosentin tarkkuudella, kertoo johtava tutkija Jenni Ervasti Työterveyslaitoksesta.
Ennakointimalli kertoo lähtöä edeltäneistä työoloista ja yksilöllisistä piirteistä
Varsinaisia syitä työpaikan vaihtoon voi olla monia, ja niiden selvittäminen jää työnantajan tehtäväksi esimerkiksi lähtökyselyin. Malliin sisällytetyt muuttujat kertoivat toteutunutta lähtöä edeltäneistä työoloista sekä yksilöiden piirteistä, mutta eivät niistä vetovoimatekijöistä, joita uudella työnantajalla mahdollisesti oli tarjota.
– Ennakointimalli osoittaa kuitenkin, keihin työpaikalla kannattaa kiinnittää huomiota ja mistä asioista työntekijöiltä kannattaa kerätä tietoa etenkin työvoimapulasta kärsivillä aloilla, Jenni Ervasti summaa.
– Ilahduttavaa on, etteivät esihenkilöiden tai työyhteisöjen toimimattomuus juurikaan nousseet esiin työpaikasta poistyöntävinä tekijöinä. Sekä esihenkilötyö että työyhteisöjen toiminta ovat seurantatutkimuksissamme parantuneet jatkuvasti, ja ne ovat hyvällä tasolla sekä kunnissa että hyvinvointialueilla, toteaa erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso Työterveyslaitoksesta.
Keva seuraa kunta- ja hyvinvointialojen työhyvinvointia ja työkykyä sekä ennustaa henkilöstön eläköitymistä säännöllisesti.
– Työterveyslaitoksen ja Kevan yhteistyönä tehty tutkimus täydentää tietoa henkilöstön vaihtuvuudesta. Kunta- ja hyvinvointialueilla joka kolmas työntekijä eläköityy seuraavien kymmenen vuoden aikana. Koska eläkepoistuma on suurta, on työpaikoilla syytä turvata hyvät työolot, joilla sitoutetaan nykyinen työikäinen henkilöstö. Erityisen tärkeää tämä on työuran alkuvaiheessa olevien työntekijöiden kohdalla, muistuttaa Kevan tutkimusjohtaja Laura Pekkarinen.
Lisätietoa vaihtuvuusriskin ennakoinnista
- Vaihtuvuusriskin ennakointimalli on rakennettu hyödyntäen Työterveyslaitoksen Kunta- ja hyvinvointialan henkilöstön seurantatutkimuksen aineistoa, jossa oli yli 61 000 työntekijää. Malli kertoo, kuinka todennäköisesti vuoden 2018 Kunta10-tutkimukseen osallistuneet vastaajat olivat saman työnantajan palveluksessa vuoden 2020 kyselyssä. Vaihtoaikeiden potentiaalisiksi ennustajiksi malliin otettiin kaikki työhyvinvointikyselyn muuttujat: yhteensä 158 kysymystä tai väittämää. Mallin toimivuus varmistettiin hyödyntäen sairaanhoitopiirien henkilöstön hyvinvointitutkimuksen aineistoa vuosilta 2017 ja 2019.
- Development and validation of a predictive score for personnel turnover: a data-driven analysis of employee survey responses -tutkimus on julkaistu SocArXiv pre-print -palvelussa.
- Työntekijöiden vaihtuvuus kunta- ja hyvinvointialoilla -verkkosivulta löytyy listaus merkittävimmistä vaihtuvuusriskiä ennustavista tekijöistä ja vinkkejä vaihtuvuuden vähentämiseen.
- Vaihtuvuusriskin ennakointia koskevan tutkimuksen rahoittivat Työterveyslaitos ja Kevan Kestävää työelämää -hanke, joka on saanut valtionavustusta EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä rahoitettavasta Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.
Lisätietoja
- Jenni Ervasti, johtava tutkija, Työterveyslaitos, jenni.ervasti@ttl.fi, +358 30 474 2806
- Risto Nikunlaakso, erityisasiantuntija, Työterveyslaitos, risto.nikunlaakso@ttl.fi, +358 30 474 2505
- Laura Pekkarinen, tutkimusjohtaja, Keva, laura.pekkarinen@keva.fi, +358 20 614 2748
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Juha Hietanenmediaviestinnän erityisasiantuntijaTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504773267juha.hietanen@ttl.fiPäivi LehtomurtoviestintäpäällikköTyöterveyslaitos | Finnish Institute of Occupational Health | Arbetshälsoinstitutet
Puh:+358504156309paivi.lehtomurto@ttl.fiLinkit
Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin asiantuntija, joka tutkii, palvelee ja vaikuttaa.
Kehitämme asiakkaidemme kanssa hyviä työyhteisöjä ja turvallisia työympäristöjä sekä tuemme työntekijöiden työkykyä. Asiakkaitamme ovat työpaikat, päättäjät, kansalaiset, työterveysyksiköt sekä muut työhyvinvointia kehittävät organisaatiot.
Visiomme on ”Hyvinvointia työstä”, sillä terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ luo hyvinvointia. Toimipisteemme sijaitsevat Helsingissä, Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Turussa. Henkilöstön määrä on noin 500.
Lisätietoja:
Medialle-sivulta löydät asiantuntijoiden yhteystiedot, mediakalenterin ja aiemmat tiedotteemme.
Tilaa uutiskirjeemme suoraan sähköpostiisi.
X: @tyoterveys (fi), @FIOH (en)
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työterveyslaitos
Kutsu 10.4. Tuuletusta maahanmuuttokeskusteluun3.4.2025 08:20:11 EEST | Kutsu
Mitä tiedämme tutkimuksen perusteella muuttoliikkeestä? Miten maahanmuutto vaikuttaa Suomen talouteen? Onko tulevaisuuden Suomi vastaanottavainen? Tervetuloa tuulettamaan ajatuksia ja hakemaan tuoretta näkökulmaa muuttoliikkeestä käytävään keskusteluun.
Förstavårdarnas egen FirstFit-metod ger stöd vid fysiskt belastande arbete27.3.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Förstavårdarens arbete är fysiskt belastande: man lyfter, bär och flyttar. Uppgifterna kräver muskelstyrka, funktionsförmåga i andnings- och cirkulationsorganen och god motorisk förmåga. FirstFit-metoden är en nationellt enhetlig metod för bedömning, uppföljning och främjande av den fysiska funktionsförmågan som utvecklats för förstavårdare. Syftet med metoden är att stödja förstavårdarens arbetsförmåga under hela yrkeskarriären och att motivera hen att ta hand om sin funktionsförmåga och sitt välbefinnande. Samtidigt förebygger man olycksfall och förlänger yrkeskarriären.
Ensihoitajien oma FirstFit-menetelmä tuo apua fyysisesti kuormittavaan työhön27.3.2025 08:00:00 EET | Tiedote
Ensihoitajan työ on fyysisesti kuormittavaa: siinä nostetaan, kannetaan ja siirretään. Tehtävät vaativat lihasvoimaa, hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä ja hyvää motoriikan hallintaa. FirstFit-menetelmä on ensihoitajille kehitetty valtakunnallisesti yhtenäinen menetelmä fyysisen toimintakyvyn arviointiin, seurantaan ja edistämiseen. Menetelmän tavoitteena on tukea ensihoitajan työkykyä läpi koko työuran ja motivoida häntä huolehtimaan omasta toimintakyvystään ja hyvinvoinnistaan. Samalla ehkäistään tapaturmia ja pidennetään työuria.
The FirstFit method for paramedics helps with physically demanding work27.3.2025 08:00:00 EET | Press release
Paramedics do physically demanding work that includes lifting, carrying and moving. These tasks require muscular strength as well as functional capacity from the respiratory and circulatory systems and good motor control. The FirstFit method is a nationally standardised method for the assessment, follow-up and promotion of physical functional capacity for paramedics. The aim of the method is to promote paramedics' work ability throughout their careers and motivate them to take care of their own functional capacity and well-being. This will also reduce the number of accidents and extend the length of careers.
I Finland upplevs tidspress som den näst vanligaste arbetssäkerhetsrisken – långvarigt sittande är fortfarande den främsta risken i Europa26.3.2025 08:00:00 EET | Pressmeddelande
Enligt en färsk ESENER-undersökning som beställts av Europeiska arbetsmiljöbyrån är långvarigt sittande (64 %) och upprepade hand- eller armrörelser (63 %) de vanligaste riskfaktorerna på europeiska arbetsplatser. I Finland är den största risken upprepade hand- eller armrörelser (73 %) och på andra plats, till skillnad från övriga Europa, är stress orsakad av upplevd tidspress (71 %).
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme