KHO:n ennakkopäätös, joka koskee tehdasrakennuksen purkamisen sallivaa asemakaavan muutosta (Turku)
Entisen kaakelitehtaan alueen asemakaava oli hyväksytty ja tullut voimaan vuonna 2020. Kaava-alueen pinta-ala oli 15 hehtaaria. Kaavassa oli osoitettu uutta rakennusoikeutta asuinrakentamiseen 155 000 kerrosneliömetriä sekä suojeltavaa kerrosalaa yhteensä 6 480 neliömetriä. Suojeltavasta rakennusalasta pääosan muodosti massalaitosrakennus (sr-1), jonka kerrosala oli 6 350 neliömetriä. Kaupunginvaltuusto oli vuonna 2023 hyväksynyt asemakaavamuutoksen, joka koski massalaitosrakennusta ja sen välitöntä ympäristöä. Asemakaavamuutoksessa massalaitosrakennusta ei ollut merkitty suojeltavaksi. Asemakaavamuutoksen tullessa voimaan asemakaava ei siten olisi esteenä rakennuksen purkamiselle.
Asemakaavamuutoksen lainmukaisuutta arvioitaessa oli otettava kantaa siihen, oliko yleiskaava ollut riittävästi ohjeena kaavamuutosta laadittaessa. Lisäksi oli arvioitava, oliko kaupunginvaltuusto voinut kaavamuutoksen tueksi esitetyn selvityksen perusteella katsoa, ettei massalaitosrakennuksen suojelulle ollut enää edellytyksiä rakennuksen suojeluarvoja ja korjauskelpoisuutta koskevan kokonaisarvioinnin perusteella.
Massalaitosrakennus oli voimassa olevassa ja myös vuonna 2023 hyväksytyssä uudessa yleiskaavassa mainittu rakennussuojelukohteena. Korkein hallinto-oikeus totesi, että yleiskaavan tuli olla ohjeena laadittaessa asemakaavaa, mutta yleiskaavalla ei ollut ratkaistu rakennuksen suojelua. Rakennuksen osoittaminen yleiskaavassa arvokkaaksi rakennukseksi asetti kuitenkin erityisiä vaatimuksia rakennussuojelun edellytysten selvittämiselle asemakaavan yhteydessä. Korkein hallinto-oikeus totesi, että asemakaavamuutoksen osalta selvitysvelvollisuutta korosti lisäksi se, että rakennus oli vastikään hyväksytyssä uudessa yleiskaavassa edelleen osoitettu arvokkaaksi rakennetun ympäristön kohteeksi. Selvitysvelvollisuuden kannalta oli tosiasiallista merkitystä myös sillä, että kolme vuotta aikaisemmin hyväksytyssä asemakaavassa, joka koski laajaa tehdasaluetta, suojeltavien rakennusten kerrosala muodostui lähes yksinoman mainitun rakennuksen kerrosalasta.
Asiassa saadun selvityksen perusteella massalaitosrakennuksen kulttuuri- ja rakennussuojeluarvot olivat edelleen olemassa. Rakennuksella oli merkitystä ennen kaikkea kaupungin teollisuushistorian ja entisen kaakelitehtaan edustajana sekä Suomen vanhimpana teräsbetonirunkoisena rakennuksena. Rakennuksen keskeisenä suojeltavana arvona oli rakennuksen hahmon säilyminen rakennushistoriallisena muistumana maisemakuvassa, mikä tarkoitti erityisesti rakennuksen julkisivujen ominaispiirteiden säilyttämistä.
Voimassa olevan asemakaavan laatimisen yhteydessä oli tunnistettu massalaitosrakennuksen uusiokäyttöä rajoittava rakennuksen sisätilojen korkeus, puhdistustarpeet ja aiemman teollisuuden rakenteet. Rakennusta ei ollut osoitettu voimassa olevassa kaavassa asumiskäyttöön. Rakennuksen kantavat betonirakenteet olivat käyttökelpoisia. Rakennuksen riskirakenteiden purkaminen ja haitta-aineiden poistaminen oli mahdollista, eivätkä niihin liittyvät korjaustyöt estäneet rakennuksen julkisivujen ominaispiirteiden säilyttämistä.
Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei massalaitosrakennuksen suojeluarvoja ollut menetetty. Rakennus oli vaadittavista laajoista korjaustoimenpiteistä huolimatta korjattavissa sen ominaispiirteitä vaalien ja kokonaisuuden luonne säilyttäen. Korkein hallinto-oikeus myös totesi, että asemakaavamuutoksen perusteeksi ei ollut esitetty sellaisia maankäytön muutoksen tarpeesta johtuvia syitä, jotka olisivat edellyttäneet rakennuksen suojeluarvojen uudelleen arviointia.
Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta, jolla kaupunginvaltuuston päätös oli lainvastaisena kumottu, ei muutettu.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla.
Kort referat på svenska
Yhteyshenkilöt
Jaana Lappalainenviestintäpäällikkö / kommunikationschefkorkein hallinto-oikeus / högsta förvaltningsdomstolen
Puh:029 5640 259etunimi.m.sukunimi@oikeus.fiKorkein hallinto-oikeus (KHO) käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa. www.kho.fi - http://www.kho.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Korkein hallinto-oikeus
KHO:n ennakkopäätös, joka koskee oikeusavun myöntämistä20.12.2024 09:08:34 EET | Päätös
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli arvioitavana, oliko oikeusministeriö voinut hylätä hakemuksen yleistä oikeudellista neuvontaa laajemman oikeusavun saamiseksi valituksen käsittelyä varten YK:n lapsen oikeuksien komiteassa.
Republikens president har utnämnt ledamöter och sakkunnigledamöter till högsta förvaltningsdomstolen19.12.2024 15:11:48 EET | Pressmeddelande
Republikens president har idag utnämnt kanslichef (tjl) Päivi Pietarinen till ledamot vid högsta förvaltningsdomstolen från och med 1.2.2025 och professorn i miljörätt Antti Belinskij till ledamot vid högsta förvaltningsdomstolen för tiden 1.4.2025–31.12.2033, samt professor Jukka Horppila, forskningschef Samuli Korpinen och specialforskare Jouni Lehtoranta till miljösakkunnigråd som bisyssla vid högsta förvaltningsdomstolen för tiden 1.1.2025–31.12.2030.
Tasavallan presidentti on nimittänyt jäseniä ja asiantuntijajäseniä korkeimpaan hallinto-oikeuteen19.12.2024 15:11:48 EET | Tiedote
Tasavallan presidentti on tänään nimittänyt korkeimman hallinto-oikeuden oikeusneuvoksen virkaan 1.2.2025 lukien kansliapäällikkö (vv.) Päivi Pietarisen ja oikeusneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.4.2025–31.12.2033 ympäristöoikeuden professori Antti Belinskijin sekä ympäristöasiantuntijaneuvoksen sivutoimiseen tehtävään 1.1.2025–31.12.2030 professori Jukka Horppilan, tutkimuspäällikkö Samuli Korpisen ja erikoistutkija Jouni Lehtorannan.
KHO:n ennakkopäätös, joka koskee ennakkoratkaisupyyntöä unionin tuomioistuimelle (unionin kansalaisen karkottaminen)19.12.2024 09:30:36 EET | Päätös
Perheen isä A, joka on Romanian kansalainen, oli päätetty karkottaa kotimaahansa, koska hänen oli rikostensa vuoksi katsottu vaarantavan yleistä järjestystä ja yleistä turvallisuutta. Perheen äiti B, joka on Moldovan kansalainen, sekä puolisoiden yhteiset alaikäiset lapset oli päätetty karkottaa tai käännyttää siitä syystä, että he eivät A:n karkotuksen vuoksi säilyttäneet oleskeluoikeuksiaan Suomessa unionin kansalaisina tai unionin kansalaisen perheenjäseninä.
KHO:n ennakkopäätös, joka koskee kuntayhtymän taloutta18.12.2024 09:14:28 EET | Päätös
Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuusto oli tehnyt päätöksen siitä, miten vastuu kuntayhtymän taseeseen kertyneestä alijäämästä jaetaan kuntayhtymän jäsenkuntien välillä kuntayhtymän siirtyessä hyvinvointialueelle. Korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei yhtymävaltuustolla ollut lakiin eikä kuntien väliseen perussopimukseen perustuvaa toimivaltaa päättää asiasta yksipuolisesti jäsenkuntia sitovasti. Yhtymävaltuuston päätöstä oli pidettävä luonteeltaan vain jäsenkuntia oikeudellisesti sitomattomana kannanottona, joka rinnastui kuntalain 136 §:ssä tarkoitettuun vain valmistelua koskevaan päätökseen, josta ei saa tehdä kunnallisvalitusta. Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla. KHO 2024:131 Kort referat på svenska HFD 2024:131
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme