Raakun säilyminen edellyttää yhteistyötä
Jokihelmisimpukan eli raakun säilyminen osana Suomen luontoa vaatii yhteistyötä metsäsektorin, suojelutahojen ja tutkijoiden kesken. Tärkeässä roolissa on myös tutkimus, jonka avulla voidaan löytää keinoja sovittaa yhteen metsätalous ja raakut.
Metsäyhtiö Stora Enson hakkuutyömaalla Kainuun Hukkajoella tapahtui elokuussa 2024 lailla suojeltujen raakkujen yliajelu metsäkoneella, mitä poliisi tutkii luonnonsuojelurikoksena. Hukkajoki on myös yksi kohdejoki Euroopan komission rahoittamassa LIFE Revives -hankkeessa, missä parannetaan uhanalaisen raakun ja lohikalojen elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Hanke on Jyväskylän yliopiston koordinoima. Vahinkoja kompensoidakseen Stora Enso ilmoitti haluavansa osallistua LIFE Revives -hankkeeseen.
- Panimme tyytyväisyydellä merkille Stora Enson ilmoituksen. Se on nähtävä signaalina siitä, että metsäyhtiöissä ympäristöasiat aletaan viimeistään nyt ottaa vakavasti ja niitä pidetään oikeasti tärkeinä. Toivotamme Stora Enson tervetulleeksi tekemään kanssamme yhteistyötä raakkukantojen, lohikalojen ja jokien ja purojen suojelemiseksi, toteaa LIFE Revives -hankkeen johtaja, professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta.
Itse hankkeeseen osallistuminen ei teknisistä syistä kuitenkaan ole mahdollista kesken projektin.
- On kuitenkin monia tapoja tukea työtä, jolla yritetään estää raakkukantojen tilan heikkenemistä. Yhteistyötä voidaan tehdä hankkeeseen osallistuvien toimijoiden kanssa. Esimerkkinä voidaan mainita Stora Enson pikatahtiin järjestämä avustajajoukko Hukkajoen pohjan puhdistamiseen Metsähallituksen LIFE Revives -henkilöstön ohjauksessa, kertoo Taskinen.
Hukkajoen simpukkakuolema on raakun ja LIFE Revives -hankkeen kannalta erittäin valitettava tapahtuma, koska kyseessä on yksi vahvimmista raakkupopulaatioista. Vahinkokohdan alapuoli on radikaalisti muuttunut, pahasti liettynyt, mikä on nähtävissä veden alta otetuista kuvista (alla). Vaikutukset voivat olla hyvin pitkäaikaisia. Hukkajoki on myös yksi LIFE Revives -hankkeen vertailujoista, johon hankkeen kunnostustoimien vaikutusta verrataan.
Maanmuokkaus vaikuttaa raakkuihin
Suurimmat ongelmat raakulle tulevat Suomessa metsätaloudesta ja erityisesti metsätalouteen liittyvän maankäytön taholta. Joen valuma-alueella maan pintaa rikottaessa kulkeutuu veteen ravinteita. Kun maan pintaa rikotaan joen läheisyydessä, veteen kulkeutuu kiintoainesta, mikä tukkii pohjasoran. Tämä liete tukehduttaa raakun poikaset, jotka elävät pohjasoraan kaivautuneina. Metsätalouteen liittyvä intensiivinen ojitus aiheuttaa jatkuvan kuormituksen raakkujoissa.
Miten voisimme yhteensovittaa raakun säilymisen ja metsätalouden?
Ohjeiden noudattaminen ja yhteistyö
Tärkeintä on niiden vapaaehtoisten ohjeiden noudattaminen, joita metsätaloussektori itsekin on ollut laatimassa (raakun valtakunnallinen suojelusuunnitelma) ja sen varmistaminen, että ohjeita noudatetaan. Metsätaloudessa on modernit järjestelmät, joissa tieto uhanalaisesta lajista on koneenkuljettajalla. LIFE Revives -hanke voi olla auttamassa tiedottamisessa ja ajantasaisen tiedon jakamisessa. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa, jonka avulla pystytään laatimaan toimivat ohjeet.
Tutkimus
Avainasemassa on myös tutkimus. Tutkimustarve ja -potentiaali on valtava, jolla voidaan yhteensovittaa raakun elinvoimaisuus ja metsätalous. Tutkimukseen perustuvaa tietoa tarvitaan esimerkiksi suojavyöhykkeiden leveyden, erilaisten hakkuutapojen ja sekä ojitusten että erilaisten metsätaloustoimien merkityksestä. Lisäksi tulee edistää uusia, innovatiivisia ratkaisuja. Esimerkiksi LIFE Revives -hankkeessa kehitetään raakun poikasten keinokasvatusta sekä poikasten ”lastentarhoja”, jotka ovat ihmisen muokkaamia paikkoja, joihin luodaan raakun poikasille sopivat olosuhteet.
- Raakun suojelun ja metsätalouden yhteensovittamiseen liittyvien tutkimustarpeiden ratkaisemisessa on yhteistyö metsäsektorin kanssa välttämätöntä. Ryhdymme mielellämme Stora Enson ja muiden metsäyhtiöiden ja metsätaloustoimijoiden kanssa ratkomaan näitä kysymyksiä ja katsomaan, mitä kullakin osapuolella on tarjota kipeästi kaivatun tutkimustiedon lisäämiseksi, toteaa Taskinen.
Lisätietoja:
- LIFE Revives -projekti, Jyväskylän yliopisto:
- Jouni Taskinen, projektin vastuullinen johtaja, jouni.k.taskinen@jyu.fi
- Heidi Kunttu, projektipäällikkö, heidi.kunttu@jyu.fi
- Tiedustelut kuvista: Juha Syväranta, Alleco Oy, +358456393479, juha.syvaranta@alleco.fi
Avainsanat
Kuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Veikka Kilpeläisen väitöskirja paljastaa Helsingin kaupunkitilan merkityksen ja käytön varhaismodernina aikana8.11.2024 13:25:44 EET | Tiedote
Suomessa varhaismodernin ajan kaupungit olivat tärkeitä hallinnon ja kaupan keskuksia, mutta kaupungeissa asuville ja vieraileville ihmisille kaupunkitila merkitsi paljon muutakin. FM Veikka Kilpeläinen tutki Suomen historian väitöskirjassaan, millaisin eri tavoin yhteisiä, kaikille avoimia kaupunkitiloja käytettiin kustavilaisen ajan ja autonomian ajan alun Helsingissä (1770–1820).
”Minusta tuntui, että olin unohdettu” – Tutkimus paljastaa uusien työntekijöiden kokemuksia etätyöstä8.11.2024 08:55:00 EET | Tiedote
Etä- ja hybridityön suosio on kasvanut huimasti viime vuosina, mutta täysin etänä työn aloittaminen tuo kuitenkin mukanaan haasteita. Jyväskylän yliopiston tutkimus tarkasteli uusien työntekijöiden kokemuksia organisaatioon liittymisestä ja näkyvyydestä, kun perehdytys ja työskentely tapahtuu täysin etänä. Näkyvyydellä tarkoitetaan työntekijän ja hänen toimintansa näkyvyyttä muille digitaalisilla alustoilla.
Huippututkimuksen helmiä -luentosarjassa vuorossa IT-tiedekunta – aiheina muun muassa tekoäly, kyberturvallisuus ja kvanttiteknologia8.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Huippututkimuksen helmiä on kaikille avoin luentosarja, joka esittelee Jyväskylän yliopiston tutkimusta eri tiedekunnissa. Keskiviikkona 20.11.2024 klo 12–14 ääneen pääsee informaatioteknologian tiedekunta. Luennolla syvennytään muun muassa kyberturvallisuuteen, tekoälysovelluksiin terveydenhuollossa, sekä siihen miten robotit ja tekoäly tulevat muuttamaan työtä ja vapaa-aikaamme.
Väitös: Organisaatiomuutoksen onnistuminen pankeissa nojaa tilannesidonnaisuuteen ja valtasuhteisiin7.11.2024 11:30:00 EET | Tiedote
Hajautetuissa organisaatioissa, kuten osuuskuntatoiminnallisissa pankeissa, valta ja kontrolli ovat usein hajautuneet paikallisille toimijoille. Joissain tilanteissa organisaatiossa voidaan kuitenkin päättää joidenkin toimintojen keskittämisestä ja vallan siirtämisestä näin kauemmas paikallistasolta. Tällainen muutos voi vaikeuttaa myös toiminnan arviointia ja suoritusmittausta. KTM Anniina Kinnunen havaitsi laskentatoimen väitöskirjassaan, että keskittämisen onnistuminen on tilannesidonnaista sekä yhteydessä organisaatiossa henkilöityviin valtasuhteisiin.
Raportti: Sote-palvelujen kulujen toteumissa ja ennusteiden tarkkuudessa suuria alueellisia eroja7.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden sotekulujen toteutumia ja hyvinvointialuekohtaisten ennusteiden tarkkuuksia vertaileva raportti kertoo, että kulujen toteumissa ja ennusteteiden tarkkuudessa on suuria alueellisia eroja. Raportissa suositellaan tekoälyä hyödyntävien ennustemallien käyttöä rahoitustarpeiden arvioinnissa sekä panostamista ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme