Raakun säilyminen edellyttää yhteistyötä
Jokihelmisimpukan eli raakun säilyminen osana Suomen luontoa vaatii yhteistyötä metsäsektorin, suojelutahojen ja tutkijoiden kesken. Tärkeässä roolissa on myös tutkimus, jonka avulla voidaan löytää keinoja sovittaa yhteen metsätalous ja raakut.
Metsäyhtiö Stora Enson hakkuutyömaalla Kainuun Hukkajoella tapahtui elokuussa 2024 lailla suojeltujen raakkujen yliajelu metsäkoneella, mitä poliisi tutkii luonnonsuojelurikoksena. Hukkajoki on myös yksi kohdejoki Euroopan komission rahoittamassa LIFE Revives -hankkeessa, missä parannetaan uhanalaisen raakun ja lohikalojen elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Hanke on Jyväskylän yliopiston koordinoima. Vahinkoja kompensoidakseen Stora Enso ilmoitti haluavansa osallistua LIFE Revives -hankkeeseen.
- Panimme tyytyväisyydellä merkille Stora Enson ilmoituksen. Se on nähtävä signaalina siitä, että metsäyhtiöissä ympäristöasiat aletaan viimeistään nyt ottaa vakavasti ja niitä pidetään oikeasti tärkeinä. Toivotamme Stora Enson tervetulleeksi tekemään kanssamme yhteistyötä raakkukantojen, lohikalojen ja jokien ja purojen suojelemiseksi, toteaa LIFE Revives -hankkeen johtaja, professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta.
Itse hankkeeseen osallistuminen ei teknisistä syistä kuitenkaan ole mahdollista kesken projektin.
- On kuitenkin monia tapoja tukea työtä, jolla yritetään estää raakkukantojen tilan heikkenemistä. Yhteistyötä voidaan tehdä hankkeeseen osallistuvien toimijoiden kanssa. Esimerkkinä voidaan mainita Stora Enson pikatahtiin järjestämä avustajajoukko Hukkajoen pohjan puhdistamiseen Metsähallituksen LIFE Revives -henkilöstön ohjauksessa, kertoo Taskinen.
Hukkajoen simpukkakuolema on raakun ja LIFE Revives -hankkeen kannalta erittäin valitettava tapahtuma, koska kyseessä on yksi vahvimmista raakkupopulaatioista. Vahinkokohdan alapuoli on radikaalisti muuttunut, pahasti liettynyt, mikä on nähtävissä veden alta otetuista kuvista (alla). Vaikutukset voivat olla hyvin pitkäaikaisia. Hukkajoki on myös yksi LIFE Revives -hankkeen vertailujoista, johon hankkeen kunnostustoimien vaikutusta verrataan.
Maanmuokkaus vaikuttaa raakkuihin
Suurimmat ongelmat raakulle tulevat Suomessa metsätaloudesta ja erityisesti metsätalouteen liittyvän maankäytön taholta. Joen valuma-alueella maan pintaa rikottaessa kulkeutuu veteen ravinteita. Kun maan pintaa rikotaan joen läheisyydessä, veteen kulkeutuu kiintoainesta, mikä tukkii pohjasoran. Tämä liete tukehduttaa raakun poikaset, jotka elävät pohjasoraan kaivautuneina. Metsätalouteen liittyvä intensiivinen ojitus aiheuttaa jatkuvan kuormituksen raakkujoissa.
Miten voisimme yhteensovittaa raakun säilymisen ja metsätalouden?
Ohjeiden noudattaminen ja yhteistyö
Tärkeintä on niiden vapaaehtoisten ohjeiden noudattaminen, joita metsätaloussektori itsekin on ollut laatimassa (raakun valtakunnallinen suojelusuunnitelma) ja sen varmistaminen, että ohjeita noudatetaan. Metsätaloudessa on modernit järjestelmät, joissa tieto uhanalaisesta lajista on koneenkuljettajalla. LIFE Revives -hanke voi olla auttamassa tiedottamisessa ja ajantasaisen tiedon jakamisessa. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa, jonka avulla pystytään laatimaan toimivat ohjeet.
Tutkimus
Avainasemassa on myös tutkimus. Tutkimustarve ja -potentiaali on valtava, jolla voidaan yhteensovittaa raakun elinvoimaisuus ja metsätalous. Tutkimukseen perustuvaa tietoa tarvitaan esimerkiksi suojavyöhykkeiden leveyden, erilaisten hakkuutapojen ja sekä ojitusten että erilaisten metsätaloustoimien merkityksestä. Lisäksi tulee edistää uusia, innovatiivisia ratkaisuja. Esimerkiksi LIFE Revives -hankkeessa kehitetään raakun poikasten keinokasvatusta sekä poikasten ”lastentarhoja”, jotka ovat ihmisen muokkaamia paikkoja, joihin luodaan raakun poikasille sopivat olosuhteet.
- Raakun suojelun ja metsätalouden yhteensovittamiseen liittyvien tutkimustarpeiden ratkaisemisessa on yhteistyö metsäsektorin kanssa välttämätöntä. Ryhdymme mielellämme Stora Enson ja muiden metsäyhtiöiden ja metsätaloustoimijoiden kanssa ratkomaan näitä kysymyksiä ja katsomaan, mitä kullakin osapuolella on tarjota kipeästi kaivatun tutkimustiedon lisäämiseksi, toteaa Taskinen.
Lisätietoja:
- LIFE Revives -projekti, Jyväskylän yliopisto:
- Jouni Taskinen, projektin vastuullinen johtaja, jouni.k.taskinen@jyu.fi
- Heidi Kunttu, projektipäällikkö, heidi.kunttu@jyu.fi
- Tiedustelut kuvista: Juha Syväranta, Alleco Oy, +358456393479, juha.syvaranta@alleco.fi
Avainsanat
Kuvat
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Ikääntyneet jäävät usein digipalveluiden suunnittelussa ulkopuolelle4.10.2024 12:30:00 EEST | Tiedote
Vastuu ikääntyneiden osallistamisesta julkisten digipalveluiden suunnitteluun ei kuulu kenellekään, vaikka eri sidosryhmät näkevät osallistavan suunnittelun hyvänä ja hedelmällisenä keinona digipalveluiden toteutuksessa.
Tutkimus paljastaa, miten aivot käsittelevät musiikillisia rajoja ja miten muusikkous vaikuttaa prosessointiin2.10.2024 13:11:30 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat saaneet uutta tietoa siitä, miten aivot käsittelevät musiikillisia rajoja eli kohtia, joissa yksi fraasi päättyy ja toinen alkaa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, vaikuttaako muusikkona oleminen tähän prosessiin.
Kansainvälinen ura luonnon populaatioiden sopeutumisen tutkijana toi professoriksi Jyväskylän yliopistoon2.10.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston uusi professori Katja Räsänen on syventynyt tutkimaan suomalaisten vesisiirojen ja Islannin Mývatn-järvessä elävän kolmipiikin sopeutumiskykyä muuttuvaan ympäristöön. Räsänen on kerryttänyt kansainvälisiä verkostojaan ja kokemustaan ympäri maailman. Hän aloitti bio- ja ympäristötieteiden laitoksen evoluutio- ja ympäristöbiologian professorina 1.9.2024.
Mikroelektroniikan ja fotoniikan alan osaajille riittää kysyntää1.10.2024 06:45:00 EEST | Tiedote
Erasmus Mundus RADMEP (Radiation and its Effects on MicroElectronics and Photonics Technologies) -ohjelma tarjoaa varman työpaikan mikroelektroniikan ja fotoniikan aloilla. Yhteistutkinto-ohjelmasta vuonna 2023 valmistuneet ovat kaikki työllistyneet. Tänä syksynä valmistui 18 opiskelijaa ja suurin osa heistäkin on jo löytänyt työpaikan.
Monimuotoinen ohjelma houkutteli ennätysyleisön: Jyväskylän Tutkijoiden yössä vieraili lähes 15 000 kävijää!30.9.2024 15:13:32 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yötä vietettiin Jyväskylän yliopistossa jälleen syyskuun viimeisenä perjantaina 27.9.2024. Tapahtumassa saatiin uusia tiede-elämyksiä, kokeiltiin itse tutkimuksen tekemistä sekä keskusteltiin innostuneiden tieteen tekijöiden kanssa. Mukana oli jälleen satoja tutkijoita eri aloilta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme