Jyväskylän yliopisto

Raakun säilyminen edellyttää yhteistyötä

Jaa

Jokihelmisimpukan eli raakun säilyminen osana Suomen luontoa vaatii yhteistyötä metsäsektorin, suojelutahojen ja tutkijoiden kesken. Tärkeässä roolissa on myös tutkimus, jonka avulla voidaan löytää keinoja sovittaa yhteen metsätalous ja raakut.

Hukkajoki ajouran yläpuolelta, upeaa suomalaista jokiluontoa parhaimmillaan. (©Juha Syväranta, Alleco Oy)
Hukkajoki ajouran yläpuolelta, upeaa suomalaista jokiluontoa parhaimmillaan. (©Juha Syväranta, Alleco Oy) Juha Syväranta, Alleco Oy

Metsäyhtiö Stora Enson hakkuutyömaalla Kainuun Hukkajoella tapahtui elokuussa 2024 lailla suojeltujen raakkujen yliajelu metsäkoneella, mitä poliisi tutkii luonnonsuojelurikoksena. Hukkajoki on myös yksi kohdejoki Euroopan komission rahoittamassa LIFE Revives -hankkeessa, missä parannetaan uhanalaisen raakun ja lohikalojen elinympäristöjä Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Hanke on Jyväskylän yliopiston koordinoima. Vahinkoja kompensoidakseen Stora Enso ilmoitti haluavansa osallistua LIFE Revives -hankkeeseen.  

- Panimme tyytyväisyydellä merkille Stora Enson ilmoituksen. Se on nähtävä signaalina siitä, että metsäyhtiöissä ympäristöasiat aletaan viimeistään nyt ottaa vakavasti ja niitä pidetään oikeasti tärkeinä. Toivotamme Stora Enson tervetulleeksi tekemään kanssamme yhteistyötä raakkukantojen, lohikalojen ja jokien ja purojen suojelemiseksi, toteaa LIFE Revives -hankkeen johtaja, professori Jouni Taskinen Jyväskylän yliopistosta.  

Itse hankkeeseen osallistuminen ei teknisistä syistä kuitenkaan ole mahdollista kesken projektin. 

- On kuitenkin monia tapoja tukea työtä, jolla yritetään estää raakkukantojen tilan heikkenemistä. Yhteistyötä voidaan tehdä hankkeeseen osallistuvien toimijoiden kanssa. Esimerkkinä voidaan mainita Stora Enson pikatahtiin järjestämä avustajajoukko Hukkajoen pohjan puhdistamiseen Metsähallituksen LIFE Revives -henkilöstön ohjauksessa, kertoo Taskinen.  

Hukkajoen simpukkakuolema on raakun ja LIFE Revives -hankkeen kannalta erittäin valitettava tapahtuma, koska kyseessä on yksi vahvimmista raakkupopulaatioista. Vahinkokohdan alapuoli on radikaalisti muuttunut, pahasti liettynyt, mikä on nähtävissä veden alta otetuista kuvista (alla). Vaikutukset voivat olla hyvin pitkäaikaisia. Hukkajoki on myös yksi LIFE Revives -hankkeen vertailujoista, johon hankkeen kunnostustoimien vaikutusta verrataan. 

null
Hukkajoki ajouran alapuolelta; pohja ja raakut ovat peittyneet lietteeseen. (©Juha Syväranta, Alleco Oy) Juha Syväranta, Alleco Oy

Maanmuokkaus vaikuttaa raakkuihin 

Suurimmat ongelmat raakulle tulevat Suomessa metsätaloudesta ja erityisesti metsätalouteen liittyvän maankäytön taholta. Joen valuma-alueella maan pintaa rikottaessa kulkeutuu veteen ravinteita. Kun maan pintaa rikotaan joen läheisyydessä, veteen kulkeutuu kiintoainesta, mikä tukkii pohjasoran. Tämä liete tukehduttaa raakun poikaset, jotka elävät pohjasoraan kaivautuneina. Metsätalouteen liittyvä intensiivinen ojitus aiheuttaa jatkuvan kuormituksen raakkujoissa. 

Miten voisimme yhteensovittaa raakun säilymisen ja metsätalouden?  


Ohjeiden noudattaminen ja yhteistyö
 

Tärkeintä on niiden vapaaehtoisten ohjeiden noudattaminen, joita metsätaloussektori itsekin on ollut laatimassa (raakun valtakunnallinen suojelusuunnitelma) ja sen varmistaminen, että ohjeita noudatetaan. Metsätaloudessa on modernit järjestelmät, joissa tieto uhanalaisesta lajista on koneenkuljettajalla.  LIFE Revives -hanke voi olla auttamassa tiedottamisessa ja ajantasaisen tiedon jakamisessa. Tutkimuksen avulla saadaan tietoa, jonka avulla pystytään laatimaan toimivat ohjeet. 

Tutkimus 

Avainasemassa on myös tutkimus. Tutkimustarve ja -potentiaali on valtava, jolla voidaan yhteensovittaa raakun elinvoimaisuus ja metsätalous. Tutkimukseen perustuvaa tietoa tarvitaan esimerkiksi suojavyöhykkeiden leveyden, erilaisten hakkuutapojen ja sekä ojitusten että erilaisten metsätaloustoimien merkityksestä. Lisäksi tulee edistää uusia, innovatiivisia ratkaisuja. Esimerkiksi LIFE Revives -hankkeessa kehitetään raakun poikasten keinokasvatusta sekä poikasten ”lastentarhoja”, jotka ovat ihmisen muokkaamia paikkoja, joihin luodaan raakun poikasille sopivat olosuhteet.  

- Raakun suojelun ja metsätalouden yhteensovittamiseen liittyvien tutkimustarpeiden ratkaisemisessa on yhteistyö metsäsektorin kanssa välttämätöntä. Ryhdymme mielellämme Stora Enson ja muiden metsäyhtiöiden ja metsätaloustoimijoiden kanssa ratkomaan näitä kysymyksiä ja katsomaan, mitä kullakin osapuolella on tarjota kipeästi kaivatun tutkimustiedon lisäämiseksi, toteaa Taskinen. 

Lisätietoja: 

Avainsanat

Kuvat

Hukkajoki ajouran yläpuolelta, upeaa suomalaista jokiluontoa parhaimmillaan. (©Juha Syväranta, Alleco Oy)
Hukkajoki ajouran yläpuolelta, upeaa suomalaista jokiluontoa parhaimmillaan. (©Juha Syväranta, Alleco Oy)
Juha Syväranta, Alleco Oy
Lataa
Hukkajoki ajouran alapuolelta; pohja ja raakut ovat peittyneet lietteeseen. (©Juha Syväranta, Alleco Oy)
Hukkajoki ajouran alapuolelta; pohja ja raakut ovat peittyneet lietteeseen. (©Juha Syväranta, Alleco Oy)
Juha Syväranta, Alleco Oy
Lataa

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kansainvälinen ura luonnon populaatioiden sopeutumisen tutkijana toi professoriksi Jyväskylän yliopistoon2.10.2024 07:00:00 EEST | Tiedote

Jyväskylän yliopiston uusi professori Katja Räsänen on syventynyt tutkimaan suomalaisten vesisiirojen ja Islannin Mývatn-järvessä elävän kolmipiikin sopeutumiskykyä muuttuvaan ympäristöön. Räsänen on kerryttänyt kansainvälisiä verkostojaan ja kokemustaan ympäri maailman. Hän aloitti bio- ja ympäristötieteiden laitoksen evoluutio- ja ympäristöbiologian professorina 1.9.2024.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye