Ikääntyneet jäävät usein digipalveluiden suunnittelussa ulkopuolelle
Vastuu ikääntyneiden osallistamisesta julkisten digipalveluiden suunnitteluun ei kuulu kenellekään, vaikka eri sidosryhmät näkevät osallistavan suunnittelun hyvänä ja hedelmällisenä keinona digipalveluiden toteutuksessa.
Vastikään julkaistussa DigiIn-hankkeen tutkimuksessa tarkasteltiin digipalveluiden suunnittelua eri sidosryhmien näkökulmista. Tutkimukseen osallistuneet haastateltavat työskentelivät eri viranomaistehtävissä kunta-, virasto- ja ministeriötasolla. Lisäksi mukana oli kolmannen sektorin edustajia. Tutkimuksessa selvitettiin sidosryhmien näkemyksiä ikääntyneiden digipalveluiden käytön haasteista. Lisäksi tutkittiin, millaisia näkökulmia sidosryhmillä on ikääntyneiden osallistamisesta digipalveluiden suunnitteluun.
- Haastateltavat tunnistivat, että ikääntyneet muodostavat moninaisen joukon digipalveluiden käyttäjiä, joiden tarpeet digipalveluille vaihtelevat terveydentilan, digitaitojen ja yleisen elämäntilanteen mukaan, kertoo väitöskirjatutkija Laura Pajula Jyväskylän yliopistosta.
Haasteet julkisten digipalveluiden käytettävyydessä
Haastateltavat kritisoivat julkisten digipalveluiden käytettävyyttä ja korostivat saavutettavuuskriteerien täyttämistä. Tämä ei kuitenkaan takaa, että digipalvelut olisivat helppokäyttöisiä ikäihmisille. Tutkimuksen perusteella digipalvelut usein toteutetaan hallinnon tarpeet edellä ja ajatuksella “one size fits most”.
- Tällöin riskinä on, että digipalvelut suunnitellaan jo valmiiksi hyvät digitaidot omaaville ja paljon palveluita käyttäville henkilöille, jolloin päädytään vahvistamaan eriarvoisuutta digiyhteiskunnassa, Pajula jatkaa.
Eri sidosryhmien edustajat olivat yhtä mieltä siitä, että ikääntyneitä tulisi osallistaa enemmän digipalveluiden suunnittelussa. Vastuunjako käyttäjien osallistamisesta on kuitenkin epäselvä. Tutkimuksessa havaittiin, että hallinnossa ei ole riittävästi tietotaitoa digipalveluiden hankkimiseen. Haastateltavien mielestä digipalveluiden kehittäjien tulisi huolehtia siitä, että käyttäjät otetaan mukaan suunnittelutyöhön.
Tutkimus korostaa hallinnon roolia digipalveluiden kehittämisessä ja suunnittelussa. Yhteiskunnan digitalisoituessa ja tärkeiden palveluiden siirtyessä enenevissä määrin digitaalisiksi, on varmistettava, että palveluiden suunnittelua tehdään kokonaisvaltaisesti ja käyttäjät mukaan ottaen.
Lisätietoja: Laura Pajula, laura.a.pajula@jyu.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu muutti viisivuotiaiden lasten kasvuympäristöä varhaiskasvatuksessa20.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Vuosina 2021–2024 toteutetun kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun seurannassa arvioidaan paitsi lasten oppimisvalmiuksien kehittymistä myös kokeilun yhteyksiä esiopetus- ja varhaiskasvatustoiminnan järjestämiseen. Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat tarkastelleet varhaiskasvatuksen laadun rakennetekijöitä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun kokeilu- ja verrokkiryhmissä.
Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeille 2,5 miljoonan euron EU:n Horisontti Eurooppa -rahoitus19.12.2024 09:15:00 EET | Tiedote
Horisontti Eurooppa (Horizon Europe) on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2021–2027. Ohjelman tavoitteena on luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja vahvistamalla EU-alueen tieteellistä osaamista, tukemalla uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehitystä ja käyttöönottoa yrityksissä ja etsimällä ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa. Jyväskylän yliopiston hankkeet saivat ohjelmasta rahoitusta 2,5 miljoonaa euroa. Hankkeet käynnistyvät alkuvuodesta.
Mielen hyvinvointi ja liikkuminen voivat muodostaa positiivisen kehän19.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan taipumus kokea positiivisia tunteita myötävaikutti siihen, että ihmiset olivat koronarajoitusten aikaan fyysisesti aktiivisia tai jopa lisäsivät aktiivisuuttaan. Masennusoireiden yhteys fyysiseen aktiivisuuteen oli päinvastainen. Tulokset viittaavat siihen, että mielen hyvinvointi voi auttaa ylläpitämään liikunnallisesti aktiivista elämäntapaa. Mielen hyvinvointi ja liikkuminen voivatkin muodostaa positiivisen kehän.
ERC-miljoonarahoituksella pyritään luomaan yhtenäistävä matemaattinen teoria Charles Darwinin 1800-luvulla kehittämästä seksuaalivalinnan teoriasta18.12.2024 07:10:00 EET | Tiedote
Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden apulaisprofessori Jussi Lehtoselle merkittävän ERC Consolidator Grant -rahoituksen. Viisivuotinen rahoitus on arvoltaan noin 1,8 miljoonaa euroa. Matemaattiseen evoluutiobiologiaan kuuluva tutkimus keskittyy yhtenäistämään kiisteltyä seksuaalivalinnan tutkimuskenttää kehittämällä yhtenäisen matemaattisen viitekehyksen, joka kattaa kaikki seksuaalivalinnan merkittävät teoriat.
Tiedeilta Tieteen päivillä 2025: Lukeminen on portti ihmisyyteen – lukumotivaation nousu vaatii uusia oivalluksia16.12.2024 13:38:27 EET | Tiedote
Mitä hyötyä lukemisesta on? Mitä se tarjoaa aivoille ja ihmisen hyvinvoinnille? Miksi lukeminen estää ulkopuolisuutta? Tiedeillassa lukumotivaatiota pohditaan lukutaidon ja aivotutkimuksen näkökulmista. Kokemukset kentältä havainnollistavat ratkaisevia onnistumisen kokemuksia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme