Jyväskylän yliopisto

Jyväskylän yliopiston Antti Yläjärvi palkittiin Leo Törnqvist -palkinnolla parhaasta tilastotieteen tutkielmasta

Jaa

Suomen Tilastoseura on myöntänyt Leo Törnqvist -palkinnon Jyväskylän yliopiston matematiikan ja tilastotieteen laitokselta valmistuneelle filosofian maisteri Antti Yläjärvelle parhaasta vuoden 2023 tilastotieteen pro gradu –tutkielmasta.

Jyväskylän yliopiston Antti Yläjärven tilastotieteen pro gradu -tutkielma käsitteli mm. neuroverkkoja, joita hyödynnetään esimerkiksi sosiaalisen median sovelluksissa.
Jyväskylän yliopiston Antti Yläjärven tilastotieteen pro gradu -tutkielma käsitteli mm. neuroverkkoja, joita hyödynnetään esimerkiksi sosiaalisen median sovelluksissa.

Jyväskylän yliopiston Antti Yläjärven tilastotieteen pro gradu -tutkielmassa "Transformer -neuroverkon robustisuuden parantaminen Gaussisen prosessin ja neuroverkon yhdistävillä menetelmillä" tarkastellaan kahta verrattain uutta kirjallisuudessa esitettyä Gaussisen prosessin ja neuroverkon yhdistävää menetelmää sekä tutkitaan, voidaanko näillä parantaa Transformer -neuroverkon robustisuutta ja epävarmuuden kvantifioinnin luotettavuutta. Tutkielman ohjaajina toimivat Jyväskylän yliopiston yliopistonlehtorit Sara Taskinen ja Salme Kärkkäinen. 

- Antin tutkielma tarkastelee neuroverkkojen robustisuutta luonnollisen kielen käsittelyyn liittyvissä tehtävissä. Vastaavia vertailuja on aikaisemmin toteutettu käyttäen lähinnä kuvantunnistuksen sovelluksia, joten tutkielma tarjoaa uutta tietoa menetelmien käyttäjille, kertoo yliopistonlehtori Sara Taskinen Jyväskylän yliopistosta.  

Neuroverkoilla lukuisia sovelluksia  

Neuroverkot ovat epälineaarisia tilastollisia malleja, joiden suosio on kasvanut erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tänä päivänä jokainen voi arjessaan kohdata neuroverkkoihin perustuvia malleja esimerkiksi sosiaalisen median sovelluksissa tai käyttäessä internetin hakukoneita. Malleja käytetään kuitenkin kasvavassa määrin myös sovelluksissa, joissa korostuu tarve luotettavasti päätellä ennusteisiin liittyvästä epävarmuudesta. Robustit, luotettavasti epävarmuutta ilmaisevat mallit ovat tärkeitä esimerkiksi lääketieteellisessä diagnostiikassa ja kuvantamisessa, mutta myös monissa muissa sovelluksissa erityisesti, kun datan volyymi voi ajaa virheiden kumulatiiviset kustannukset merkittäviksi. 

- Tutkielmassa tarkasteltua ongelmaa voidaan käytännön sovellusten näkökulmasta pitää hyvinkin relevanttina. Bayesiläisten menetelmien, kuten Gaussisten prosessien etuna voidaan pitää ennusteiden saamista jakaumina, mikä mahdollistaa myös posteriorivarianssin hyödyntämisen epävarmuutta koskevassa päättelyssä. Tutkielmassa tarkastelluilla menetelmillä posteriorivarianssi osoittautui hyödylliseksi poikkeavia havaintoja tunnistettaessa, mutta luokitteluvirheitä ennustettaessa vastaavaa hyötyä ei todettu. Yhteenvetona tuloksista voitaisiin sanoa, että esiopetettu, tämän päivän standardeilla keskikokoinen Transformer-neuroverkko on varsin robusti sellaisenaan, mutta lopullista mallinvalintaa tehdessä eri suorituskykyjä voi olla syytä painottaa tavoitteiden ja riskien perusteella, kertoo palkinnon saanut Antti Yläjärvi.  

Jyväskylän yliopistolle myönnetty jo 11 palkintoa 

Suomen Tilastoseura on tieteellinen seura, jonka tarkoituksena on edistää tilastotiedettä ja sen soveltamista. Seura myöntää parhaalle tilastotieteen pro gradu -tutkielmalle palkinnon, joka on nimetty Suomen ensimmäisen tilastotieteen professorin Leo Törnqvistin mukaan. Palkintoa on jaettu vuodesta 1978 lähtien. Jyväskylän yliopistolle on myönnetty yhteensä yksitoista Leo Törnqvist -palkintoa. 

Lisätietoa:  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Yliopistonlehtori Sara Taskinen, sara.l.taskinen@jyu.fi, +358408053466

Kuvat

Jyväskylän yliopiston Antti Yläjärven tilastotieteen pro gradu -tutkielma käsitteli mm. neuroverkkoja, joita hyödynnetään esimerkiksi sosiaalisen median sovelluksissa.
Jyväskylän yliopiston Antti Yläjärven tilastotieteen pro gradu -tutkielma käsitteli mm. neuroverkkoja, joita hyödynnetään esimerkiksi sosiaalisen median sovelluksissa.
Lataa

Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto

Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu muutti viisivuotiaiden lasten kasvuympäristöä varhaiskasvatuksessa20.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote

Vuosina 2021–2024 toteutetun kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun seurannassa arvioidaan paitsi lasten oppimisvalmiuksien kehittymistä myös kokeilun yhteyksiä esiopetus- ja varhaiskasvatustoiminnan järjestämiseen. Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat tarkastelleet varhaiskasvatuksen laadun rakennetekijöitä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun kokeilu- ja verrokkiryhmissä.

Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeille 2,5 miljoonan euron EU:n Horisontti Eurooppa -rahoitus19.12.2024 09:15:00 EET | Tiedote

Horisontti Eurooppa (Horizon Europe) on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2021–2027. Ohjelman tavoitteena on luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja vahvistamalla EU-alueen tieteellistä osaamista, tukemalla uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehitystä ja käyttöönottoa yrityksissä ja etsimällä ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa. Jyväskylän yliopiston hankkeet saivat ohjelmasta rahoitusta 2,5 miljoonaa euroa. Hankkeet käynnistyvät alkuvuodesta.

Mielen hyvinvointi ja liikkuminen voivat muodostaa positiivisen kehän19.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote

Tuoreen tutkimuksen mukaan taipumus kokea positiivisia tunteita myötävaikutti siihen, että ihmiset olivat koronarajoitusten aikaan fyysisesti aktiivisia tai jopa lisäsivät aktiivisuuttaan. Masennusoireiden yhteys fyysiseen aktiivisuuteen oli päinvastainen. Tulokset viittaavat siihen, että mielen hyvinvointi voi auttaa ylläpitämään liikunnallisesti aktiivista elämäntapaa. Mielen hyvinvointi ja liikkuminen voivatkin muodostaa positiivisen kehän.

ERC-miljoonarahoituksella pyritään luomaan yhtenäistävä matemaattinen teoria Charles Darwinin 1800-luvulla kehittämästä seksuaalivalinnan teoriasta18.12.2024 07:10:00 EET | Tiedote

Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden apulaisprofessori Jussi Lehtoselle merkittävän ERC Consolidator Grant -rahoituksen. Viisivuotinen rahoitus on arvoltaan noin 1,8 miljoonaa euroa. Matemaattiseen evoluutiobiologiaan kuuluva tutkimus keskittyy yhtenäistämään kiisteltyä seksuaalivalinnan tutkimuskenttää kehittämällä yhtenäisen matemaattisen viitekehyksen, joka kattaa kaikki seksuaalivalinnan merkittävät teoriat.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye