Vaasan yliopisto

Vaasan yliopistolle merkittävä rahoitus Suomen Akatemialta muuntogeenisiin biopolttoaineisiin liittyvään tutkimukseen

Jaa

Vaasan yliopisto on saanut 1,3 miljoonan euron rahoituksen Suomen Akatemialta osana Yhdysvaltain kansallisen tiedesäätiön NSF:n ja sen yhteistyökumppaneiden rahoittamaa kansainvälistä tutkimushanketta. Hankkeessa kehitetään biopolttoaineiden tuotantoon tarkoitettuja muuntogeenisiä kasvilajeja. Vaasan yliopisto tutkii hankkeessa geenimuunneltujen kasvien ja niistä valmistettujen biopolttoaineiden hyväksyttävyyttä ja aiheeseen liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Illinoisin yliopiston johtama kansainvälinen tutkimuskonsortio Alliance for Socially-acceptable & Actionable Plants (ASAP) sai rahoituksen osana Global Centres -hakua. Kansainväliseen tutkimuskonsortioon kuuluu Vaasan ja Illinoisin yliopistojen lisäksi Stony Brookin yliopisto Yhdysvalloista, Oxfordin ja Essexin yliopistot Isosta-Britanniasta sekä Yamaguchi-yliopisto Japanista.

Tutkimushankkeessa kehitetään muuntogeenisiä kasvilajeja, jotka on tarkoitettu biopolttoaineiden tuotantoon. Keskeisenä tavoitteena on osoittaa, että energiatiheitä ja vesitehokkaita kasvilajeja on mahdollista tuottaa teolliseen käyttöön. Hankkeen asiantuntijat tutkivat myös muuntogeenisten kasvien ja biopolttoaineiden yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä sekä eettisiä kysymyksiä. Tarkoituksena on osoittaa, miten synteettisen kasvibiologian uudet ideat voivat edistää kestävän, kannattavan ja joustavan biotalouden kehittämistä yhteiskunnallisesti hyväksyttävällä tavalla. Lisäksi tarkastellaan kulttuurisia ja oikeudellisia tekijöitä, jotka vaikuttavat julkiseen hyväksyntään, kuten energia- ja geenimuuntelupolitiikkaa, asenteita uutta teknologiaa kohtaan sekä erilaisia eettisiä ja oikeudellisia perinteitä.

– Muuntogeeniset biopolttoaineet ovat osa energiamurrosta ja fossiilisten polttoaineiden korvaamista, mutta kokonaisuuteen kytkeytyy monia muitakin tärkeitä kysymyksiä, kuten mihin viljelysmaata pitäisi käyttää ja miten geenimuuntelua tulisi säädellä. On tärkeää ja kiinnostavaa vertailla amerikkalaisen ja eurooppalaisen politiikan, lainsäädännön ja kansalaismielipiteen eroja. Muun muassa tätä tutkimme Vaasan yliopistossa, sanoo Suomen osahankkeen johtaja Tommi Lehtonen.

Vaasan yliopisto on mukana hankkeessa selvittämässä kehitettävien geenimuunneltujen kasvien ja niistä valmistettujen biopolttoaineiden yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä ja asiaan liittyviä eettisiä kysymyksiä. Näissä teemoissa Vaasan yliopisto tekee läheistä yhteistyötä Essexin yliopiston kanssa. 

Nelivuotisessa hankkeessa Vaasan yliopistolla on lisäksi biopolttoaineiden sääntelyyn, standardointiin ja seurantaan liittyviä tutkimustehtäviä. Tutkimusta varten kerätään aineistoa Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta ja Suomesta. Tutkimuksen tuloksena syntyy suosituksia muuntogeenisen biopolttoainetuotannon seurantaan ja julkiseen valvontaan. Synteettisiin biopolttoaineisiin liittyvä tutkimus sopii erityisen hyvin Vaasan yliopiston kestävään liiketoimintaan, energiaan ja yhteiskuntaan nojaavaan strategiaan.

– On mielenkiintoista olla mukana suuren mittaluokan NSF-hankkeessa alan eturivin kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Suomen Akatemian mittava rahoitus hankkeellemme kertoo Vaasan yliopiston tutkimusosaamisen arvostuksesta. Siitä olemme erityisen kiitollisia, sanoo Suomen osahankkeen varajohtajana ja tutkijana toimiva Leena Kunttu.

Uudet Global Centres -keskittymät tutkivat biotaloutta

Suomen Akatemia kertoo, että NSF ja sen yhteistyökumppanit Yhdysvalloista, Kanadasta, Suomesta, Japanista, Etelä-Koreasta ja Iso-Britanniasta ovat myöntäneet yhteensä yli 82 miljoonaa dollaria eli noin 74 miljoonaa euroa Global Centres -rahoitushaussa. ASAP-hanke ja viisi muuta tutkimushanketta valittiin uusiksi Global Centres -keskittymiksi. Nyt valituissa Global Centres -keskittymissä paneudutaan biotalouteen, ja keskittymiin voi sisältyä tutkimusta mistä tahansa NSF:n tukemien tieteenalojen yhdistelmästä.

Lisätiedot

Johtaja Tommi Lehtonen, Vaasan yliopisto, puh. 029 449 8379, tommi.lehtonen@uwasa.fi

Erityisasiantuntija Leena Kunttu, Vaasan yliopisto, leena.kunttu@uwasa.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Tommi Lehtonen, Vaasan yliopisto
Tommi Lehtonen, Vaasan yliopisto
Vaasan yliopisto / Riikka Kalmi CC-BY
Lataa

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Vaasan yliopisto

Väitös: GPS-häirintä yleistynyt – matalalla lentävät LEO-satelliitit ovat avain luotettavaan ja häiriöttömämpään navigointiin26.9.2024 13:37:05 EEST | Tiedote

GPS-häirintätapausten yleistyminen Suomessa vaikeuttaa muun muassa ilmailua ja merenkulkua sekä aiheuttaa suuria haasteita satelliittinavigoinnille. Kiertoradalla matalalla lentäviä LEO-satelliitteja ja massiivisia MIMO-antenneja hyödyntävä uusi, Vaasan yliopistossa kehitetty menetelmä tuo keinoja tarkkaan navigointiin myös silloin, kun perinteiset GNSS-satelliittipaikannusjärjestelmät eivät toimi. Patentoitu ja tehokkaaksi osoittautunut menetelmä on esitelty Mahmoud Elsanhouryn Vaasan yliopistoon tekemässä väitöskirjassa.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye