Goforen tekoälytutkimus: Tekoäly kiristää kilpailua valmistavassa teollisuudessa

Digitaalisen muutoksen konsulttiyhtiö Gofore toteutti kesäkuussa 2024 haastattelututkimuksen, Tekoälystä kilpailuetua valmistavaan teollisuuteen. Siihen vastasi kolmetoista johtajaa valmistavan teollisuuden* alalla toimivista yrityksistä Suomessa. Tulokset julkaistiin tänään tiistaina 8.10. Goforen järjestämässä Intelligent Industry 2024 -tapahtumassa Helsingissä. 

Tutkimuksella selvitettiin, kuinka valmistava teollisuus aikoo hakea kilpailuetua tekoälystä, mikä on yritysten kyky toteuttaa laajamittaisia tekoälyhankkeita, miten tekoälyyn liittyvät innovaatiot syntyvät ja kuinka organisaation johtaminen tukee innovaatiokulttuuria. Haastateltujen yritysten liikevaihto on yli 100 miljoonaa euroa.

Haastatteluista ilmenee, että yrityksillä on yhä selkeämpiä visioita tekoälyn tuomasta kilpailuedusta ja vahva luottamus siihen, että ne onnistuvat liiketoimintaa kasvattavissa laajoissa hankkeissa tulevaisuudessa. Luottavainen asenne perustuu onnistumisiin aikaisemmissa digitalisaatio- ja muissa kehityshankkeissa.

Puolella haastatteluun osallistuneista ei vielä ollut tekoälystrategiaa, kun taas lähes puolella se joko on jo olemassa tai parhaillaan valmisteilla.

Monet kertovat aloittaneensa tekoälyhankkeet pääasiassa vasta niin sanotuista tukitoiminnoista, kuten myynnistä, markkinoinnista ja henkilöstöhallinnosta.

”On varsin tyypillistä ja ymmärrettävää, että tekoälyratkaisuiden kehittäminen alkaa toiminnoista, joissa liiketoimintariski on vähäinen. Hienoa kuitenkin havaita, kuinka valmistava teollisuus näyttää koko teollisuudelle esimerkkiä siinä, miten tekoäly voi tehostaa tuotantoa, prosesseja ja parantaa laatua. Kilpailuetu syntyy viime kädessä siitä, kuinka yrityksen ratkaisut hyödyttävät asiakasta ja tuottavat asiakasarvoa. Uskon, että tässä mitataan voittajat”, sanoo Goforen teollisuuden digitalisaatioliiketoiminnan johtaja Harri Laukkanen.

Useat haastatellut kertovat varautuvansa tekoälytulevaisuuteen parantamalla nykyistä data-arkkitehtuuriaan. Kun dataa on runsaasti, kynnys tehdä ensimmäisiä kokeiluita madaltuu. Kokeilukulttuurin johtaminen ja hyödyntäminen on digitalisaatiohankkeiden toteuttamisessa tyypillinen toimintatapa, minkä valmistava teollisuus kokee ilmeisen haastavana.

”Tuloksissa yllätti se, että 100 miljoonaa vaihtavillakaan yrityksillä ei vaikuta olevan innovaatioprosesseja, eli yksinkertaisimmillaan systemaattista tapaa kerätä ja arvioida ideoiden potentiaalia sekä toteutettavuutta ja pilotoida niitä ketterästi. Tämä on selkeästi nyt pullonkaulana omienkin havaintojen mukaan. Toisaalta vastaavaa tarvetta innovaatiojohtamiselle ei ole ollut sitten 2000-luvun alun digitalisaatioaallon, kun viimeksi teknologian ansiosta lyhyessä ajassa mahdollistui rajaton määrä uusia innovaatioita”, arvioi Teknologiateollisuuden AI Finland -tekoälyverkostoa johtava Karoliina Partanen.

Tekoälyn tuominen aidoksi osaksi organisaation toimintaa ja osaamista vaatii haastateltujen yritysjohtajien mukaan enemmän kuin vain yksittäisten aktiivisten osaajien ja tiimien aloitteellisuutta. Organisaation tekoälykyvykkyyden kehittymistä on myös osattava johtaa.

Mitä kysyttiin ja mitä 13 johtajaa vastasi

• Asteikolla 1–5, kuinka selkeää teille on, miten voisitte saavuttaa kilpailuetua tekoälyratkaisuista?
  2.65/5; Kilpailuedun saavuttaminen on jonkin verran selkeää tai ei kovin selkeää. 
  
  
• Asteikolla 1–5, kuinka hyväksi koette yrityksenne kyvykkyyden läpiviedä laajamittaisia tekoälyhankkeita?
  3/5; Kyky läpiviedä laajamittaisia tekoälyhankkeita koetaan hyväksi.
  
  
• Asteikolla 1-5, kuinka paljon uskotte tekoälyratkaisuiden vaikuttavan organisaatioidenne markkinan kilpailutilanteeseen:
  • seuraavan 2 vuoden aikana? 2.6/5, uskotaan vaikuttavan vähän tai jonkin verran
  • seuraavan 10 vuoden aikana? 4/5, uskotaan vaikuttavan melko paljon
    
    
• Onko teillä tekoälystrategia: ei 54 %, kyllä 8 %, on tulossa 30 %, en osaa sanoa 8 %.

Näin tutkimus toteutettiin 

• Gofore haastatteli kolmeatoista johtajaa valmistavan teollisuuden alalla toimivista suomalaisyrityksistä.
• Johtajat ja yritykset valittiin haastateltaviksi Alma Talentin kohderyhmäpalvelusta roolien, organisaatioiden koon ja toimialan perusteella (toimitusjohtaja tai liiketoimintajohto; liikevaihtoluokka yli 100 miljoonaa euroa; 17 valmistavaan teollisuuteen liittyvää toimialaa).  
• Haastattelut tehtiin puhelimitse kesäkuussa 2024.

* Valmistava teollisuus on teollisuudenala, joka keskittyy raaka-aineiden ja komponenttien muuntamiseen valmiiksi tuotteiksi erilaisten tuotantovaiheiden kautta. Valmistavan teollisuuden tuotantovaiheet rakentuvat usein arvoketjuina ja voivat sisältävät esimerkiksi suunnittelua, tuotantoa, kokoonpanoa ja laadunvalvontaa. Valmistavan teollisuuden lopputuotteita ovat esimerkiksi koneet ja kulutustavarat.

Koko tutkimusraportti 
Raportti myös tiedotteen liitteenä (pdf)

Lisätietoja

Harri Laukkanen, teollisuuden digitalisaatioliiketoiminnan johtaja, Gofore Oyj
p. 043 8200 482, harri.laukkanen@gofore.com

Tutkimuksen toteutuksen taustoitus: Henrik Vuoksenmaa, henrik.vuoksenmaa@gofore.com

Muut mediatiedustelut Goforen viestinnästä:
Anne Sivula, p. 040 717 4873, anne.sivula@gofore.com