Itäradan selvitys: Suomen raideleveyttä tarkasteltava osana Euroopan liikennejärjestelmää

Selvityksessä tarkasteltiin Itäradan toteutusvaihtoehtoja eurooppalaisella raideleveydellä ja niiden vaikutuksia raideliikennejärjestelmään, henkilö- ja tavaraliikenteeseen sekä tekniseen toteutettavuuteen. Selvityksen mukaan eurooppalainen raideleveys olisi potentiaalinen vaihtoehto erityisesti, jos se mahdollistaa suoran yhteyden Tallinnan tunnelin kautta Rail Balticaan. Tämä vaihtoehto liittäisi Suomen rataverkon osaksi Euroopan laajuista raideliikennejärjestelmää ja edistäisi tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia Suomessa. 

- Itärata linkittyy vahvasti Euroopan liikenteen TEN-T-verkkoon ja varaus Tallinnan tunnelille näkyy EU:n liikenneverkossa. Yhteys Eurooppaan ja kytkeytyminen yhtenäiseen rataverkkoon on tässä geopoliittisessa tilanteessa koko Suomea hyödyttävä ratkaisu. Suomen tulisi tarkastella liikenneyhteyksiä kokonaisvaltaisesti, luoda raideliikennevisio ja tehdä strategisia ratkaisuja, jotka tukevat investointeja, elinvoimatekijöitä ja turvallisuutta koko Suomessa, toteaa Itäradan toimitusjohtaja Petteri Portaankorva.  

Haasteita on, lisäselvityksiä tarvitaan

Päätös toteuttaa Itärata eurooppalaisella raideleveydellä edellyttäisi tarkempia selvityksiä muun muassamuutostarpeista nykyisille radoille, niiden kustannuksista sekä yhteyksistä Itäradalta Lentoradalle ja Tallinnan tunneliin. Lisäselvityksiä tarvitaan myös useiden arvioitujen vaihtoehtojen toteutettavuuteen liittyviin teknisiin epävarmuuksiin. Näitä ovat esimerkiksi vaikutukset ratapihoihin, henkilöliikenteen laitureihin sekä vaihdollisten yhteyksien lisääntymiseen.   

- Itäradan linjaussuunnittelun tässä vaiheessa ei ole merkittävää eroa, kummalle raideleveydelle rata suunnitellaan. Oleellisinta olisi arvioida vaikutukset Suomen kytkeytymisestä Euroopan rataverkkoon, saada kilpailua Suomen raideliikenteeseen ja avata markkinat uusille toimijoille, näkee Portaankorva. 

Uuden radan suunnitteluun ja rakentamiseen vaikuttavia merkittäviä kustannuseroja ei havaittu suomalaisen ja eurooppalaisen raideleveyden välillä. Nykyisten ratojen raideleveyden muutosten kustannuksia on arvioitu liikenne- ja viestintäministeriön raideleveysselvityksessä (2023).  

Taustalla TEN-T-asetus 

Suunnitteilla oleva Itärata hyväksyttiin heinäkuussa laajennettuun Euroopan laajuiseen liikenteen TEN-T-verkkoon (Trans-European Transport Network). TEN-T-asetus velvoittaa Suomea arvioimaan kesään 2026 mennessä eurooppalaisen 1435 mm:n raideleveyden käyttöönoton uusien ratojen osalta sekä esittämään eurooppalaisiin liikennekäytäviin kuuluvat olemassa olevat radat, jotka mahdollisesti muutettaisiin Suomessa käytössä olevasta 1524 mm:n raideleveydestä eurooppalaiseen raideleveyteen. 

Itäradan selvitys täydentää tietopohjaa, jonka perusteella Suomi tekee päätökset raideleveydestä. Aiemmin raideleveyden vaikutuksia on selvittänyt koko Suomen kattavasti liikenne- ja viestintäministeriö (2023) ja ministeriö on parhaillaan käynnistämässä uutta selvitystä eurooppalaisen raideleveyden ratayhteyden ulottamisesta Haaparannasta Suomen puolelle sekä mahdollista tarvetta uusille raideyhteyksille. Itäradan selvityksen toteutti konsulttiyhtiö WSP. 

Raideleveys on tunnistettu yhdeksi Itäradan suunnittelun keskeisimmistä strategisista valinnoista suurnopeuskaluston hyödyntämisen ja tavaraliikenteen mahdollistamisen ohella. Suunnittelussa tehtävät valinnat vaikuttavat kauaskantoisesti kansainvälisten raideliikennekäytävien sekä Suomen rataverkon ja raideliikennemarkkinoiden kehittämiseen. 

Liitteet:
Itäradan raideleveysselvitys
Itäradan raideleveysselvityksen tiivistelmäraportti 

Lisätietoja: 

Toimitusjohtaja Petteri Portaankorva, Itärata Oy
petteri.portaankorva@itarata.fi  
p. 050 357 7581