Varsinais-Suomen ELY-keskus

Rypsin ja rapsin viljelyä pyritään lisäämään ja tehostamaan uuden hankkeen avulla

Jaa

Suomalainen elintarviketeollisuus on toivonut jo pitkään lisää kotimaista rypsiä ja rapsia markkinoille. Kysyntää riittäisi, vaikka tuotanto kolminkertaistuisi nykyisestä. Rypsin ja rapsin viljely voisi hyvin olla osaratkaisu maatilojen taloudellisen kannattavuuden kasvuun. Lisäksi siitä hyötyisi ympäristö.

Keltainen rypsipelto.
Varsinais-Suomen ilmasto-olosuhteet tarjoavat rypsille ja rapsille hyvät edellytykset. Janica Vilen Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pyhäjärvi-instituutti on aloittanut uuden kehittämishankkeen rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisäämiseksi. Varsinais-Suomen ELY-keskus on myöntänyt hankkeelle EU:n maaseuturahoitusta. Hankkeen kokonaisrahoitus on 567 000 euroa, josta tuen osuus on 80 %. Hankkeen yksityinen rahoitus on saatu alan eri toimijoilta. Motivaatio hankkeen rahoittamiseen löytyi helposti, sillä tarve kotimaiselle rypsille ja rapsille on suuri. Öljykasvien omavaraisuus vaihtelee 20–30 prosentin välillä, joten tällä hetkellä suurin osa raaka-aineista joudutaan tuomaan ulkomailta.

Hanketta toteutetaan viiden maakunnan alueella: Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, joissa rypsin ja rapsin tuotantoa on jo paljon sekä Keski-Suomessa ja Etelä-Savossa, joissa tuotannolle olisi erityistä potentiaalia. Tällä hetkellä suurin osa Suomen rypsistä ja rapsista kasvaa Varsinais-Suomessa. Suomen kokonaiskorjuuala on noin 40 000 hehtaaria ja siitä Varsinais-Suomessa kasvaa lähes 10 000 hehtaaria. Rypsi on yleensä hieman helpompi viljeltävä ja se talvehtii paremmin. Rapsi on hieman vaativampi, mutta satopotentiaali on suurempi, jos onnistuu.  Molempia käytetään samalla tavalla.

Lisää viljelijöitä kaivataan

Hanketta koordinoiva Pyhäjärvi-instituutin kehittämispäällikkö Sauli Jaakkola keksii heti monta syytä, miksi uusien viljelijöiden kannattaisi ottaa rypsi tai rapsi viljelykiertoon.

– Talous on paras houkutin. Jos rypsi tai rapsi onnistuu edes keskinkertaisesti, niin se on kannattavampaa kuin viljan viljely. Lisäksi se on hyvä esikasvi, joka monipuolistaa viljelykiertoa. Viljatiloilla sen kanssa pärjää samalla kalustolla. Lisäksi se on kukkiva kasvi, joka lisää luonnon monimuotoisuutta ja resilienssiä, mikä on aina myös viljelijän etu.

Tällä hetkellä viljelijöitä mietityttää aloittamisessa kuitenkin viljelyn haastavuus.

– Suurimmat haasteet ovat kasvinsuojelu ja osaamisen puute. Tietoa ja ratkaisuja on jo paljon ja niitä pyritään tässä hankkeessa jakamaan eteenpäin. Lisäksi hankkeessa tuotetaan uutta tietoa esimerkiksi erilaisten tilakokeiden avulla.

Somerolla kokeiltiin tänä kesänä 10 hehtaarilla syysrypsin kylvämistä suojaviljaan, eli ohran riviväleihin. Nyt ohra on puitu ja kokeilu vaikuttaa tällä hetkellä onnistuneelta.

– Ohrasato oli hyvä ja rypsin taimet selvisivät ohran puinnista hienosti. Nyt odotetaan, miten se talvehtii ja ensi vuonna sitten saadaan lopulliset tulokset, kertoo Jaakkola.

Jos kokeilu onnistuu, se helpottaa monilla tiloilla rypsin viljelyä. Yleensä syysrypsi pitäisi päästä kylvämään jo silloin, kun peltoja ei ole vielä korjattu. Jos edellisen sadon korjuu viivästyy, syysrypsi tai -rapsi joudutaan kylvämään liian myöhään, jolloin talvehtimisen kanssa tulee ongelmia.

Paimiossa kokeillaan puolestaan syys- ja kevätrapsin kylvämistä yhdellä kertaa, ja Etelä-Pohjanmaalla on selvitetty lannoituksen ja sadonkorjuun ajankohdan vaikutusta kasvien öljypitoisuuteen.

Tähtäimessä paremmat satotasot ja viljelyvarmuus

Syys- ja kevätmuotoisten rypsin ja rapsin keskimääräinen satotaso on noin 1 400 kiloa hehtaarilta, joskin satotasoissa on suurta hajontaa. Viljelyn onnistumispotentiaaliin voisi vaikuttaa muun muassa vaihtoehtoisilla kasvinsuojelumenetelmillä, maan kasvukunnosta huolehtimisella, lajiketuntemuksella ja ravinnehuollon optimoinnilla.

– Haasteet ovat siis tiedossa ja tässä hankkeessa on tavoitteena löytää niihin käytännön ratkaisuja. Toivottavasti saamme muutosta aikaan!

Tukena RypsiRapsi-foorumi

Suomeen on vuonna 2023 perustettu RypsiRapsi-foorumi: öljykasvituotannon kehittämisryhmä, jonka tavoitteena on edistää rypsin ja rapsin viljelyä ja sen kannattavuutta Suomessa.

– Foorumi tuo kehittämiseen pitkäjänteisyyttä ja sen avulla olemme saaneet kerättyä tietoa esimerkiksi rypsin ja rapsin viljelyn haasteista. Foorumi yhdistää viljelijät, teollisuuden, tutkimuksen ja neuvonnan. Sen kautta meillä oli jo hyvät viljelijäkontaktit, kun tämä hanke alkoi, kertoo Jaakkola.

Pyhäjärvi-instituutin Rypsin ja rapsin viljelyvarmuuden ja -määrän lisääminen -hanke on käynnissä vuoden 2026 loppuun. Hankkeen osatoteuttajia ovat Nylands Svenska Lantbrukssällskap ja ProAgria Keskustenliitto.

Lisätiedot:

Pyhäjärvi-instituutti, Sauli Jaakkola, kehittämispäällikkö
044 045 6423, etunimi.sukunimi(at)pji.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Keltainen rypsipelto.
Varsinais-Suomen ilmasto-olosuhteet tarjoavat rypsille ja rapsille hyvät edellytykset.
Janica Vilen Varsinais-Suomen ELY-keskus
Lataa
Lähikuva Sauli Jaakkolasta.
Sauli Jaakkola
Pyhäjärvi-instituutti.
Lataa
Ihminen pellolla laskemassa taimia.
Syyskuussa 2024 tehtiin taimilaskentaa Somerolla.
Pyhäjärvi-instituutti.
Lataa
Pelto, jossa on syysrypsin taimia korjatun ohran riviväleissä.
Syysryptin taimia korjatun ohran riviväleissä.
Pyhäjärvi-instituutti
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. Teemme työtämme Varsinais-Suomen lisäksi Satakunnan alueella liikenne- ja ympäristöasioissa.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Varsinais-Suomen ELY-keskus

Förnyandet av Norrbys förbindelsebåtsbrygga inleds i Iniö3.10.2024 09:20:00 EEST | Pressmeddelande

NTM-centralen i Egentliga Finland inleder byggandet av en ny förbindelsebåtsbrygga i Norrby i Iniö vecka 42. Byggnadsarbetet pågår fram till slutet av 2024. Den nya förbindelsebåtsbryggan byggs på samma plats som den nuvarande bryggan. Bryggan är ur bruk under tiden arbetet pågår och som ersättande hamn fungerar Kanvik. Vi beklagar de olägenheter som byggnadsarbetet orsakar förbindelsefartygstrafiken.

Vid NTM-centralen i Egentliga Finland inleds en temaansökan för allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar2.10.2024 09:07:58 EEST | Pressmeddelande

NTM-centralen i Egentliga Finland har öppnat en ny temaansökan för allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar för tiden 1.10.2024–15.11.2024. För temaansökan finns en separat finansieringskvot på 800 000 euro för allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar. Med hjälp av allmännyttiga miljö- och klimatinvesteringar kan man stävja klimatförändringen, förbättra vattnens status eller främja en hållbar skötsel av naturresurserna och den biologiska mångfald. Det offentliga stödet för investeringar utgör högst 80 % av de stödberättigande kostnaderna. Som privat finansiering duger t.ex. talkoarbete. Stöd kan beviljas offentligrättsliga eller privaträttsliga sammanslutningar, t.ex. föreningar och kommuner. Föremålet för investeringen ska i regel vara tillgängligt för områdets invånare och aktörer i allmännyttigt syfte. Stödansökningarna behandlas och avgörs efter urvalsperiodens slut. Ansökningar som uppfyller stödvillkoren bedöms utifrån urvalskriterierna. NTM-centralerna i Egentliga Finlan

Varsinais-Suomen ELY-keskuksessa alkoi yleishyödyllisten ympäristö- ja ilmastoinvestointien teemahaku2.10.2024 09:07:58 EEST | Tiedote

Varsinais-Suomen ELY-keskus on avannut uuden teemahaun EU:n maaseuturahoitukseen kuuluville yleishyödyllisille ympäristö- ja ilmastoinvestoinneille 1.10.2024–15.11.2024 väliseksi ajaksi. Teemahaulle on käytettävissä erillinen yleishyödyllisiin ympäristö- ja ilmastoinvestointeihin kohdennettu 800 000 euron rahoituskiintiö. Yleishyödyllisten ympäristö- ja ilmastoinvestointien avulla voi hillitä ilmastonmuutosta, parantaa vesien tilaa tai edistää luonnonvarojen kestävää hoitoa ja luonnon monimuotoisuutta. Investointien julkisen tuen osuus on enintään 80 % tukikelpoisista kustannuksista. Yksityiseksi rahoitukseksi käy esimerkiksi talkootyö. Tukea voidaan myöntää julkisoikeudelliselle tai yksityisoikeudelliselle yhteisölle, esimerkiksi yhdistyksille ja kunnille. Investoinnin kohteen tulee pääsääntöisesti olla alueen asukkaiden ja toimijoiden yleishyödyllisessä käytössä. Tukihakemukset käsitellään ja ratkaistaan valintajakson päätyttyä. Tukiehdot täyttävät hakemukset arvioidaan valintaperust

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye