Tuore raportti: Liha- ja maitoalan jättien metaanipäästöt kilpailevat öljyjättien päästöjen kanssa – päästövähennykset voisivat dramaattisesti hidastaa ilmaston lämpenemistä tällä vuosikymmenellä

Suomen markkinoilla toimivista maitoalan yrityksistä selvityksessä ovat mukana mm. Arla ja lukuisia tunnettuja juusto- ja välipalatuotemerkkejä maahantuova ranskalainen Lactalis. Voit ladata koko raportin täältä. Raportti ja sen tiivistelmä ovat myös tämän tiedotteen liitteenä.

Tuore raportti "Turning down the heat: Pulling the Climate Emergency Brake on Big Meat and Dairy" osoittaa, että ilmaston lämpenemistä on mahdollista merkittävästi hidastaa elinaikanamme oikeudenmukaisella siirtymällä pois teollisesta liha- ja maitotuotannosta ja lisäämällä kasvipohjaisten elintarvikkeiden osuutta, ns. planeetaarista ruokavaliota noudattaen.[1]

Greenpeacen laatiman analyysin mukaan liha- ja maitotuotteiden ylituotannon ja liikakulutuksen vähentämisellä voidaan estää jopa 0,12°C  lämpeneminen vuoteen 2050 mennessä perusuraan verrattuna.[2] Tämä vastaisi 37 % vähennystä ennustetusta 0,32°C lämpenemisestä, joka aiheutuisi liha- ja maitotuotannosta yksinään vuoteen 2050 mennessä, jos nykyinen tuotanto ja kulutus jatkuvat. Nämä ennusteet perustuvat Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön (UN FAO) skenaarioon, jossa ruoantuotanto ja maatalous jatkuvat vuoteen 2050 saakka ilman muutoksia.[3] Vain murto-osan lämpenemisestä estäminen vähentäisi merkittävästi haitallisia vaikutuksia. On arvioitu, että jokainen estetty 0,3°C lämpeneminen vuosisadan loppuun mennessä voisi vähentää 410 miljoonan ihmisen altistumista äärimmäiselle kuumuudelle.[4]

"Hallitusten on ohjattava investointeja ja asetettava sääntöjä, jotka ohjaavat alan yrityksiä todellisiin ilmastotekoihin. Ruoka- ja maataloussektorin väärinkäytöksiä on korjattava poistamalla lihan ja maitotuotteiden ylituotanto ja -kulutus. Viljelijöitä ja työntekijöitä on tuettava oikeudenmukaisessa siirtymässä samalla kun ilmastoa lämmittäviä päästöjä karsitaan", sanoo Olli Tiainen, Greenpeacen ilmastoasiantuntija.

Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että metaanin, kasvihuonekaasun, joka on vapautuessaan ilmakehään jopa 80 kertaa voimakkaampi kuin hiilidioksidi (CO2), on vähennyttävä nopeasti tällä vuosikymmenellä. Huolimatta siitä, että tutkimukset osoittavat karjatalouden olevan suurin ihmisen aiheuttama metaanilähde, vuoden 2021 ilmastokokouksessa (COP26) lanseerattu ja Suomenkin allekirjoittama Global Methane Pledge (GMP, maailmanlaajuinen metaanisitoumus)  keskittyy vain fossiilisten polttoaineiden tuottajien metaanipäästöjen nopeaan vähentämiseen, eikä vaadi merkittävää vähennystä liha- ja maitotuotantoteollisuuden metaanipäästöissä.[5][6]

Lähteet:

_{[1] Willett W et al. (2019) Food in the Anthropocene: The EAT–Lancet Commission on Healthy Diets from Sustainable Food Systems. The Lancet 2019. Planetaarisessa ruokavaliossa täysjyvätuotteet, hedelmät, vihannekset, pähkinät ja palkokasvit muodostavat merkittävän osan ruokavaliosta. Liha- ja maitotuotteet ovat tärkeä osa ruokavaliota, mutta huomattavasti pienempinä määrinä kuin täysjyvätuotteet, hedelmät, vihannekset, pähkinät ja palkokasvit.}

_{[2] Raportin mukaan viiden suurimman liha- ja maitotuotantoyhtiön (JBS, Marfrig, Minerva, Cargill ja Dairy Farmers of America) arvioidut metaanipäästöt ylittävät viiden suuren fossiilisten polttoaineiden tuottajan(ExxonMobil, Shell, Total Energies, Chevron ja BP) yhteenlasketut raportoimat metaanipäästöt.}

_{Raportissa todetaan, että JBS, karjatalouden jättiläinen, sijoittuisi viidenneksi, jos sen päästöt sijoitettaisiin rinnakkain suurimpien metaanipäästöjä aiheuttavien fossiiliyhtiöiden kanssa. Sen metaanipäästöt kilpailevat suurten öljy-yhtiöiden ExxonMobilin ja Shellin kanssa.}

_{Raportti perustuu 100 suurimman fossiilisten polttoaineiden tuottajan metaanipäästöihin: Influence Map (2024) Carbon Majors Database. Huomaa: Fossiilisten polttoaineiden tuottajien raportoidut päästöt Carbon Majors -tietokannoissa ylittävät huomattavasti niiden itsensä julkaisemat päästötiedot. Tämä johtuu pääasiassa siitä, että öljy-yhtiöt eivät sisällytä Scope 3 -päästöjä kokonaisuudessaan omiin raportteihinsa.}

_{[3] FAO (2018). The future of food and agriculture – Alternative pathways to 2050. Summary version. Yhdistyneiden kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestö, Rooma.}

_{[4] Lenton et al (2023). Quantifying the human cost of global warming. Nature Sustainability 6, 1237–1247.}

_{[5] UNEP IMEO (2022). An Eye on Methane: International Methane Emissions Observatory 2022. Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelma, Nairobi. Kuva 1, sivu 8.}

_{[6] 158 hallitusta on allekirjoittanut Global Methane Pledge -sitoumuksen, jossa sitoudutaan leikkaamaan metaanipäästöjä 30 % tällä vuosikymmenellä, kun taas Yhdistyneet kansakunnat ehdottavat, että kaikkien sektorien metaanipäästöjä on vähennettävä 45 % vuoteen 2030 mennessä.}