Espoon digikokeilussa kehitettiin työllistymistä edistävä kielitaitotesti
Espoossa toteutettiin digikokeilu, jonka tavoitteena oli selvittää, miten suomen kielen taitotason verkkotesti käyttö vaikuttaa työllistymiseen. Kokeilussa kehitetty ja testattu selainpohjainen testi mittasi kirjoittamista, puhumista sekä kuullun ja luetun ymmärtämistä.
Tarkoituksena oli, että testin voi tehdä itsenäisesti ja jakaa digitaalisesti esimerkiksi osana ansioluetteloa. Taitotason arvioinnin lisäksi testi antoi räätälöityjä suosituksia muun muassa kaupungin palveluista ja koulutuksista.
Tieto suomen kielen taitotasosta vaikuttaa työllistymiseen
Espoossa on tällä hetkellä yli 12 000 vieraskielistä työnhakijaa, ja tieto suomen kielen taidosta puuttuu suurimmalta osalta. Vieraskielisten määrä kasvaa jatkuvasti, ja pidemmän aikavälin tavoitteena on, että tieto kielitaidosta löytyisi lähes kaikilta. Kustannustehokas verkkotesti olisi hyvä vaihtoehto ja työkalu, jolla kielitaitoa voitaisiin arvioida nopeasti ilman kalliita ja pitkäkestoisia yleisen kielitutkinnon (YKI) testejä.
Kokeilu käynnistyi vuoden 2024 alussa, ja kevään aikana rakennetun testin kokeileminen aloitettiin alkukesästä. 20 erilaisessa tilaisuudessa testiä pääsivät tekemään muun muassa työnhakijat ja suomen kielen opiskelijat.
Testitulosta on pystyttävä hyödyntämään nopeasti
Testaajien mielestä maksuttomuus oli ehdottomasti yksi testin positiivisista puolista. Monen mielestä testi oli hyödyllinen työkalu oman kielitaidon arviointiin ja auttoi tai voisi auttaa myös yleisen kielitutkinnon kokeeseen valmistautumisessa. Harmitusta ja motivaation puutetta aiheutti osalle se, ettei testin tulos ollut virallinen. ”Yksi kokeilun tärkeimmistä opeista oli, että testitulosta täytyy pystyä hyödyntämään mahdollisimman nopeasti. Tämä auttaa työllisyyspalveluja suuntaamaan työnhakua tehokkaammin ja parantaa työllistymismahdollisuuksia”, kertoo Espoon Digiagenda-kokeiluohjelmaa koordinoiva Valia Wistuba.
Testaajat pitivät testiä suhteellisen helppokäyttöisenä, vaikka testi olisi voinut edetä hitaammin. Alkuohjeistukseen kaivattiin selkeyttä ja malliesimerkkejä, mutta tietosuojaselosteen avautuminen erilliseen ikkunaan sai kiitosta. Käyttäjät toivoivat saavansa yksityiskohtaisempaa ja kannustavampaa palautetta, erityisesti tehtävien suorittamisen jälkeen.
”Opimme, että testin tulee olla kannustava kaikilla tasoilla. Silloin se tukee arvioinnin lisäksi kielen oppimista”, Wistuba lisää.
Testin tekeminen vaatii paitsi motivaatiota, myös sopivan ympäristön
Kokeilussa kohdattiin myös haasteita. Sosiaaliset tilanteet ja fyysiset tilat saattoivat haitata testin tekemistä. Tämä vaikutti testituloksiin ja niiden hyödyntämiseen.
”Testitilaisuuksissa opimme, että testin itsenäinen tekeminen vaatii henkilökohtaista motivaatiota, keskittymistä ja digitaitoja. Etenkin puhetehtäviin haluttiin vastata omassa rauhassa. Meillä työllisyyspalveluissa rauhallisen tilan varaaminen asiakkaalle oli haastavaa, sillä tilat olivat usein varattuja tai niistä oli käynti henkilökunnan tiloihin”, kertoo projektipäällikkö Olga Silfver Espoon elinkeino- ja työllisyys yksiköstä.
Kokeilu toi esiin monenlaisia mahdollisia käyttökohteita – jatkoa pohditaan
Kokeilu toi esiin monenlaisia mahdollisia käyttökohteita työllisyys- rekrytointi-, opetus- ja kotoutumispalveluihin. Se on herättänyt kiinnostusta myös eri kaupungeissa niin kansallisesti ja kuin kansainvälisesti.
”Tällä hetkellä työllisyyspalveluiden omavalmentajat arvioivat työnhakijoiden kielitaitoa itse, sillä virallisten kielikokeiden kesto ja hinta rajaa niiden käyttöä. Nopea verkkotesti selkeyttäisi kielitaidon määrittämistä ja helpottaisi omavalmentajien työtä. Tälle olisi kysyntää valtakunnallisestikin”, toteaa Silfver.
Kokeilun selainpohjaisen testin käytännön toteutuksesta vastasi Rouhia Oy, jonka Reactored-oppimisympäristö mahdollistaa monipuolisen oppimiskokemuksen.
”Espoon kaupungin kokeiluprosessi oli hyvin strukturoitu, saimme siitä hyviä eväitä omiinkin prosesseihin. Ymmärrämme nyt myös kaupungin prosessien monimutkaisuutta. Työryhmässä oli hyvä oppimisen henki, ja olemme todella tyytyväisiä, että lähdimme tähän kokeiluun”, kertoo Rouhia Oy:n toimitusjohtaja Kari Savolainen.
Espoo arvioi parhaillaan digitaalisen kielen taitotasotestin hankintaa. Tavoitteena on löytää keinoja, joilla testi voidaan ottaa laajemmin käyttöön ja työnhakijoiden työllistymisen tueksi.
Digiagenda-kokeiluohjelman tavoitteena on edistää kaupungin palvelujen digitalisointia, uuden teknologian hyödyntämistä, palvelujen sähköistämistä ja uusien toimintatapojen käyttöönottoa. espoo.fi/digiagenda
Yhteyshenkilöt
Kokeilun yhteyshenkilö, projektipäällikkö Olga Silfver, olga.silfver@espoo.fi
Digiagendan koordinoija, kehittämispäällikkö Valia Wistuba, valia.wistuba@espoo.fi
Kokeilun toimittajan asiantuntija, toimitusjohtaja Kari Savolainen, kari.savolainen@reactored.com
Linkit
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Espoon kaupunki - Esbo stad
Eetvartti 4/2024 -toimintaympäristökatsaus on julkaistu18.12.2024 15:50:28 EET | Tiedote
Ajankohtaista: Opiskelua tukevaa ja opettamista helpottavaa kehittämistä Espoossa Konsulttiyritys WSP:n tutkimus kertoo: Espoon elinvoima Suomen kuntien kärkipäätä Espoon kaupungin tuottamat väestöennusteet 2024 on julkaistu Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän vuodet ovat olleet voimakasta kasvun aikaa
Kaupunginhallitus: Asemakaavamuutoksia Otaniemessä ja Niittykummussa16.12.2024 20:53:40 EET | Tiedote
Asemakaavamuutosten lisäksi kaupunginhallitus mm. päätti alue- ja kuntavaalien 2025 äänestyspaikat sekä merkitsi tiedoksi nuorisovaltuuston aloitteet ja kannanotot 2024.
Tila- ja asuntojaosto vuokrasi Länsi-Espoon lukiolle tilat Ruukintieltä16.12.2024 10:41:38 EET | Tiedote
Kaupunginhallituksen tila- ja asuntojaosto päätti vuokrata Länsi-Espoon lukiolle toimitilat ja pysäköintioikeudet 20 vuodeksi osoitteesta Ruukintie 10, Kivenlahti.
Espoo tarkentanut näkymää rakennuskannan ilmastopäästöjen kehityksestä – rakennusmateriaalien päästöt korostuvat tulevaisuudessa13.12.2024 15:02:58 EET | Tiedote
Espoon uusi skenaariotyö syventää kaupungin ymmärrystä rakentamisen päästöjen kehityksestä aina vuoteen 2060 asti. Tämän hetken tiedon mukaan rakennuskannan ilmastopäästöissä energialla on merkittävin osuus 2030 asti, jonka jälkeen suurin osa päästöistä syntyy materiaalien valmistuksesta. Skenaariotyön tulokset auttavat tarkentamaan kuvaa rakentamisen ilmastotyön kehitystarpeista.
Info från nämnden Svenska rum 12.12.202412.12.2024 19:03:00 EET | Pressmeddelande
På torsdagens möte beviljade nämnden årligt understöd för grundläggande konstundervisning för år 2025, beslutade om förändringar i timfördelningen för den grundläggande utbildningen på svenska i Esbo och gjorde beslut om höjning av kommuntillägg för stöd av privat vård.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme