Tyttöjen tulevaisuus ei ole vain ”tyttöjuttuja”

Nuorten tyttöjen hyvinvointia haastavat useat tekijät. Yhteiskuntamme on muuttunut yhä yksilö- ja suorituskeskeisemmäksi, mikä lisää painetta sopeutua ja vastata kasvaneeseen vaatimustasoon. Tämä uuvuttaa erityisesti nuoria tyttöjä, koska samalla sukupuoleen liittyvät odotukset rajoittavat tyttöjen tekemiä valintoja ja vaikuttavat heidän käsitykseensä omasta kyvykkyydestään.

Kiusaaminen, ulossulkeminen ja seksuaalinen väkivalta ja häirintä, niin fyysisesti kuin sosiaalisessa mediassa, heikentävät nuorten tyttöjen terveyttä ja lisäävät ahdistusta. UN Women Suomen 2023 tekemän tutkimuksen mukaan jopa yhdeksän kymmenestä suomalaisesta naisesta on kokenut seksuaalista häirintää. Tämä paljastaa syvään juurtuneen seksuaalisen väkivallan kulttuurin, joka vaikuttaa nuoriin naisiin ja heidän hyvinvointiinsa heikentävästi.

Miksi me hyväksyisimme tämän? Tyttöjen potentiaalin vahvistaminen hyödyttää koko yhteiskuntaa, perheitä ja muita yhteisöjä. Sukupuolten välinen tasa-arvo ei ole pelkästään sosiaalinen tavoite, vaan älykäs valinta, joka resonoi koko yhteiskunnassamme, myös taloudellisissa rakenteissa.

Tyttöjen ja nuorten naisten kokemuksia ja tarpeita tulisi käsitellä merkityksellisinä ja kiireellisinä. Erityisen tärkeä kysymys on, miten yhteiskuntamme suhtautuu tyttöihin kohdistuvaan seksuaaliseen häirintään. Vaikenemmeko ja suojelemme tekijöitä vai uskallammeko puhua ongelmasta avoimesti? Meidän on puututtava häirintään tosissamme, jotta voimme taata lapsille ja nuorille turvallisen kasvuympäristön.

Monet tytöt tarvitsevat hyvinvointinsa tueksi aikuisten apua. Onneksi meillä on jo Tyttöjen Taloja, joissa tytöt voivat olla omia, moninaisia, rönsyileviä ja tärkeitä itsejään ilman rajoituksia tai pelkoa.

Avoimen yhteisötoiminnan kautta tytöt voivat kohdata toisiaan turvallisessa ympäristössä, jakaa kokemuksiaan ja luoda uusia ystävyyssuhteita. Taito- ja harrastustoiminnassa rohkaistaan kokeilemaan uusia asioita ja kehittämään itseään, olipa kyseessä taidetyöpaja, yhteinen kokkaustuokio tai kuntonyrkkeily. Tukiryhmissä tarjotaan tilaa käsitellä suuria ja pieniä elämän haasteita, esimerkiksi sururyhmän tai mielen hyvinvointia tukevan ryhmän kautta. Tyttöjen Talot täydentävät julkisia palveluita joustavalla ja ennaltaehkäisevällä tuella erityisesti vaikeissa elämänvaiheissa.

Suomessa on tällä hetkellä yhdeksän Tyttöjen Taloa, mutta lisää tarvitaan.

Pauliina Liukkonen
Tyttötyön työalajohtaja
Loisto setlementti ry

Elina Hiltunen
futuristi, diplomi-insinööri, Kauppatieteiden tohtori
Tyttöjen Talon kummi