Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2025
Taloudessa kohenemisen merkkejä, julkisessa taloudessa yhä haasteita
Valtionvarainministeriön syyskuussa 2024 julkaiseman katsauksen mukaan Suomen talouden taantuman pohja näyttäisi olevan ohitettu. Vuoden 2024 bruttokansantuote kuitenkin supistuu 0,2 prosenttia.
Investoinnit kääntyvät kasvuun vuonna 2025. BKT kasvaa 1,7 prosenttia vuonna 2025 ja 1,5 prosenttia vuonna 2026. Inflaation hidastuminen ja korkojen kääntyminen laskuun yhdessä kohtuullisen hyvän tulokehityksen kanssa lisäävät kotitalouksien käytettävissä olevia tuloja ja kulutusta.
Kuntarahoituksen ennusteen mukaan kuntatalous säilyy myös tulevina vuosina selvästi alijäämäisenä. Kunnissa on kuitenkin reagoitu näkymien heikkenemiseen ja mittavia säästöohjelmia on käynnistetty. Myös huomattavia veronkorotuksia on luvassa.
Talouden sopeuttamistoimista huolimatta alijäämät ovat vielä ensi vuonna suunnilleen kuluvan vuoden tasolla. Suurimpana syynä tähän ovat soten siirtolaskelmien tarkentumisten aiheuttamat valtionosuusleikkaukset, jotka supistavat valtionosuuksia vuosina 2025–2027 noin 450 miljoonalla eurolla.
Ensi vuonna voimaan tulevan TE-uudistuksen lopullinen vaikutus kuntatalouteen on vielä epävarma.
Kuntien sopeutustoimet sekä taloussuhdanteen elpyminen alkavat voimakkaammin purra vasta vuonna 2026.
Kaupunki tavoittelee nollatulosta
Kaupungin ja liikelaitoksen tilikauden ylijäämäksi muodostuu 0,2 miljoonaa euroa. Ylijäämä on kaupunginhallituksen hyväksymän raamin mukainen, mutta raamista poiketen tuloveroa esitetään korotettavaksi 0,5 prosenttiyksikköä vuodelle 2025.
Talousarvion nollatulokseen päästään tässäkin tapauksessa vain, jos sopeuttamistoimista tehdään tarvittavat päätökset lautakunnissa, kaupunginhallituksessa ja kaupunginvaltuustossa. Mikäli sopeuttamistoimia ja veronkorotuksia ei saada päätöksenteossa hyväksyttyä, jää kaupungin talous alijäämäiseksi.
Käyttötalous
Vuodelle 2025 kaupungin ja liikelaitos Kokkolan Veden toimintatuottoihin on budjetoitu yhteensä 37,2 miljoonaa euroa. Toimintatuotot kasvavat ensi vuonna kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna noin 4,3 %, eli noin 1,5 miljoonaa euroa.
Myyntituotot kasvavat yhteensä 14,4 %. Kasvuun vaikuttavat erityisesti TE-palveluiden maksut työllisyyslautakunnan kuntaosuuksista. Myös vesi- ja jätevesimaksut sekä veden perusmaksut nousevat. Maksutuotot laskevat 0,4 % kuluvaan vuoteen verrattuna. Toimintatuottojen tuet ja avustukset laskevat vastaavasti 33,6 %. Tähän vaikuttavat erityisesti ensi vuoden vaalien valtionkorvausten muutokset.
Osana talousohjelmaa kaupungin palveluiden hinnoittelua on tarkistettu. Ensi vuodelle esitetään palveluiden hintojen korotuksia mm. liikuntapalveluissa, museopalveluissa, kulttuuripalveluissa, vesilaitoksessa, eläinlääkärinpalveluissa ja terveysvalvonnassa, rakennusvalvonnassa sekä kaupunkimittauksessa.
Toimintakulut
Toimintakuluihin 2025 on varattu yhteensä 181,4 miljoonaa euroa. Toimintakulut kasvavat kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna noin 10,7 miljoonaa euroa, eli noin 6,3 %. Toimintakulut kasvavat kaikissa tiliryhmissä.
Henkilöstökulut kasvavat 3,7 %, vaikka henkilöstömäärä henkilötyövuosina mitattuna ensi vuonna hieman laskeekin. Tämä ei sisällä TE-uudistuksessa valtiolta kunnalle siirtyviä henkilöitä. Nousu johtuu käytännössä kevään 2023 palkkaratkaisujen palkankorotuksista. Henkilöstökuluihin on varattu yhteensä 109,9 miljoonaa euroa.
Palveluiden ostot kasvavat 11,1 %, Tähän on varattu yhteensä noin 29,0 miljoonaa euroa. Keskeiset muutokset koskevat TE-uudistusta eli valtiolta siirtyviä palveluita sekä palvelusetelipäiväkodin aloittamista Tarharannassa. Myös koulukuljetusten kulut nousevat. Palveluiden ostoissa näkyy kaikilla toimialoilla yleinen hintojen nousu.
Aineet, tarvikkeet ja tavarat -ryhmän kustannukset kasvoivat 2,4 %. Niihin on talousarviossa varattu yhteensä 15,7 miljoonaa euroa.
Avustukset kasvavat 19,4 % ja niihin varataan 13,9 miljoonaa euroa. Kasvu muodostuu pääosin TE-uudistukseen liittyvistä tekijöistä, työmarkkinatuen kuntaosuuksien noususta ja palkkatuesta. Työttömyysetuuksia kompensoidaan kuntien valtionosuusrahoituksessa 1.1.2025 alkaen. Työmarkkinatuen kuntaosuuden arvioidaan kasvavan 4,5 miljoonaan euroon vuonna 2025. Kaupungin harkinnanvaraiset avustukset laskevat talousohjelman suunnitelman mukaisesti.
Muut toimintakulut kasvavat yhteensä 11,4 % ja talousarviossa niihin on varattu yhteensä 13,0 miljoonaa euroa. Kasvu liittyy valtaosin ulkoisten huoneistojen ja muiden vuokrien kasvuun ja johtuu yleisestä hintakehityksestä.
Toimintakate on vuoden 2025 talousarviossa -144,2 miljoonaa euroa, joka jäi talousarvioraamin tavoitteesta noin 0,5 miljoonaa euroa, eli noin 0,4 %. Toimintakate heikkeni vuodesta 2024 noin 9,3 miljoonaa euroa. Toimintakate sisältää talousohjelman sopeuttamistoimenpiteitä yhteensä noin 7 miljoonaa euroa. Toimintakatteeseen vaikuttavat keskeisesti valtiolta siirtyvät uudet tehtävät.
Tuloveroihin korotus, valtionosuuksien kehitys heikkoa
Kokonaisveroennuste talousarviossa 2025 on yhteensä 131,0 miljoonaa euroa.
- tuloverot 99,7 miljoonaa euroa
- kiinteistöverot 18,0 miljoonaa euroa
- yhteisöverot 13,3 miljoonaa euroa.
Esitys sisältää tuloveron 0,5 % korotuksen. Kokkolan kaupungin tuloveroprosentti nousisi 8,9 prosentista 9,4 prosenttiin.
Syyskuun verokehikon mukaan korotuksesta arvioitu kasvu tuloveroissa on yhteensä noin 6,2 miljoonaa euroa.
Kiinteistöveroihin ei esitetä muutoksia.
Kokkolan kaupungin ensi vuoden valtionosuudet ovat yhteensä 30,6 miljoonaa euroa. Yleinen valtionosuus on 27,1 miljoonaa euroa, muut valtionosuudet 4,2 miljoonaa euroa ja OKM:n valtionosuudet -0,7 miljoonaa euroa.
Ilman TE-uudistusta valtionosuudet laskevat kuluvaan vuoteen verrattuna -1,5 miljoonaa euroa. TE-uudistus huomioiden valtionosuudet kuitenkin kasvavat vuodesta 2025 lähtien noin 4,9 miljoonaa euroa ja pitävät sisällään TE-palveluiden rahoituksen ja työttömyysetuuksien kompensaatiot.
Valtionosuuksien kehitys on ollut viime vuodet erittäin heikkoa. Valtionosuuksien odotetaan laskevan jatkossakin, mikäli syntyvyys ja kouluikäisten määrä on laskusuuntainen.
- 2023 valtionosuudet: 32,9 miljoonaa euroa
- 2024 valtionosuudet: 25,8 miljoonaa euroa
- 2025 valtionosuudet ilman TE-uudistuksen osuutta: 24,3 miljoonaa euroa
Rahoitustuotot ja -kulut
Kaupungin ja liikelaitoksen rahoitustuotot ja -kulut ovat yhteensä -0,4 miljoonaa euroa. Konsernin antolainojen korkotuotot ovat 0,1 miljoonaa euroa, osingot ja muut rahoitustuotot 4,3 miljoonaa euroa, ja korkokulut 4,9 miljoonaa euroa.
Korkojen nousu on tuonut lisähaasteita kuntatalouteen. Kun sote-uudistus puolitti kuntien käyttötalouden, ei muutoksia juurikaan tullut samassa yhteydessä kaupungin investointitarpeisiin ja lainakantaan. Näin ollen rahoituskulujen osuus käyttötalouden menoissa sote-uudistuksen jälkeen on rakenteellisesti kasvanut. Tämän on myös voimistanut korkotason vaikutuksia kuntien taloudessa.
Kaupungin osalta korkea suojausaste on ainakin toistaiseksi lieventänyt korkokulujen kasvua suhteellisen hyvin, mutta uusi korkotaso tulee väistämättä näkymään kaupungin taloudessa. Ennusteiden mukaan tämänhetkisellä korkotasolla ja investoinneilla kaupungin korkomenot olisivat vuonna 2030 noin 9,7 miljoonaa euroa vuodessa. Tasapainottamista on löydettävä muualta käyttötaloudesta.
Kesän jälkeen korkomarkkinat ovat kääntyneet laskuun. Kokonaisuuteen vaikuttaa, millä tahdilla Euroopan keskuspankki alentaa korkoja ja mille tasolle euroalueen korot pitkällä aikavälillä asettuvat. Kaupungin lainakanta kasvaa kovaa vauhtia investointien vuoksi, mikä kasvattaa korkomenoja entisestään – varsinkin kun kaupungin vuosikatteen kehitys on tulevina vuosina heikkoa.
Talousarviossa osinkotuottojen 2025 arvioidaan olevan kuluvan vuoden tasolla. Osinkotuotot perustuvat yhtiöiden vuonna 2024 maksamiin osinkoihin. Vaikka osinkotuotot konserniyhtiöiden tuloutuksina paranivat vuonna 2024, sisältyy vuoden 2025 maksettaviin osinkoihin riski. Yhtiöiden tulosennusteet vuodelle 2024 ovat heikentyneet edellistä vuodesta, eikä talousarviota korkeampaa osingonmaksua ensi vuonna enää ole odotettavissa.
Vuosikate
Vuosikate vuoden 2025 talousarviossa on 17,0 miljoonaa euroa, ja paranee kuluvan vuoden ennusteesta noin 7,0 miljoonalla eurolla. Tähän vaikuttavat erityisesti käyttötalouteen ja investointeihin tehtävät talousohjelman sopeuttamistoimet ja kaupungin tuloveroprosentin nostaminen.
Tästä huolimatta vuosikate ei riitä strategian mukaiseen tavoitteeseen, jossa se riittäisi kattamaan poistot 120 prosenttisesti. Vuoden 2025 talousarviossa vuosikate riittää kattamaan poistot vain 99 prosenttisesti. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että vuosikate ei riitä investointeihin, jolloin investoinnit rahoitettaisiin täysimääräisesti velkarahalla.
Investoinnit ja rahoituslaskelma
Kaupungin ja liikelaitoksen vuoden 2025 nettoinvestointeihin on varattu noin 51,4 miljoonaa euroa. Vuodelle 2026 on varattu 61,7 miljoonaa euroa ja vuodelle 2027 on varattu 33,5 miljoonaa euroa. Tästä liikelaitos Kokkolan veden osuus vuonna 2025 on 15,6 miljoonaa euroa, 2,4 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 3,0 miljoonaa euroa vuonna 2027.
Seuraavien kolmen vuoden keskeisimmät investoinnit ovat Halkokarin koulun ja päiväkodin rakentaminen, Kokkolan Urheilupuisto Oy:n pääomittaminen, Patamäen uuden vedenpuhdistuslaitoksen rakentaminen. Myös liikenneväyliin ja talonrakentamisen korjausmäärärahoihin panostetaan vuosittaisen tapaan.
Muita kohteita ovat mm.
- Kiviniityn päiväkoti
- maantieyhteys VT 8 – MT 749 (Kvikant-yhteys) ja VT8 kaupungin osuudet
- asemanseudun alikulku ja pysäköintijärjestelyt
- maa- ja vesialueiden ostot
- Kokkolan suomalaisen lukion remontti
- Urheilupuiston ulkoalueet
- Lataamo.
Kokonaisuudessaan kaupungin ja liikelaitoksen investointimenot vuosina 2025-2027 ovat yhteensä noin 151,1 miljoonaa euroa.
Rahoituslaskelman toiminnan ja investointien rahavirta on -35,9 miljoonaa euroa. Pitkäaikaisten lainojen lisäys on 78,0 miljoonaa euroa. Vastaavasti pitkäaikaisten lainojen vähennykset ensi vuonna ovat -36,2 miljoonaa euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että kaupungin lainakanta kasvaa vuoden 2025 loppuun mennessä 252,9 miljoonasta eurosta 295,0 miljoonaan euroon.
Rahoituksen rahavirta vuonna 2025 on 41,8 miljoonaa euroa ja rahavarojen muutos 5,9 miljoonaa euroa.
Vuonna 2023 kaupungin ja liikelaitoksen tilinpäätöksessä taseen edellisten tilikausien ylijäämä oli yhteensä noin 48,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 tilinpäätösennusteen mukaan tuloksesta on tulossa alijäämäinen. Mikäli vuoden 2025 talousarvio toteutuu esityksen mukaisena, on kaupungin tilikausien ylijäämä taseessa arviolta yli 40 miljoonaa euroa.
Kaupungin kehittämistä tulee jatkaa pitkäjänteisesti
Talousarvio 2025 ja taloussuunnitelma 2026-2027 on laadittu vastuullisesti ja realistisesti. Ne eivät sisällä laajamittaisia lomautuksia, eikä toimilla pysäytetä tai lamaannuteta kaupungin kehitystä.
Erityisesti kuntavaalien alla päättäjiltä vaaditaan kurinalaista ja johdonmukaista päätöksentekokykyä. Tulevat vuodet ovat haasteellisia. Tästä huolimatta kaupunkia kehitetään pitkäjänteisesti. Meillä on laajempi horisontti.
Yhteyshenkilöt
Stina MattilaKaupunginjohtaja
Puh:0408068200stina.mattila@kokkola.fiMikko TornikoskiTalousjohtaja
Puh:0504863300mikko.tornikoski@kokkola.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Kokkola. Meillä on laajempi horisontti
Kokkolan kaupunki on Keski-Pohjanmaan kaksikielinen maakuntakeskus, jossa asukkaita on noin 48.000. Kokkolan elinkeinoelämän veturi on kansainvälisestikin merkittävä kemianteollisuuden keskittymä, jota täydentävät Suomen suurin raideliikenne- ja panamaxsatama sekä monipuolinen yritystoimijoiden verkosto. Myös monipuoliset tapahtumat, matkailu ja loma-asuminen tuovat kaupunkiin kävijöitä.
Kuningas Kustaa II Aadolf perusti Kokkolan kaupungin 400 vuotta sitten Pohjanlahden rannalle. Meri on tuonut mukanaan vahvat kaupan ja logistiikan perinteet merenkulusta ja laivanrakennuksesta teollisuuteen ja sivistykseen. Sijainti meren ja lentoyhteyksien äärellä, pääradan ja E8-tien varrella varmistaa niin ihmisten, tavaroiden kuin ideoidenkin liikkuvuuden.
Muut kielet
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kokkolan kaupunki
Renoveringen av Sundets kantmurar vid torget börjar18.12.2024 09:46:49 EET | Pressmeddelande
Staden renoverar kantmurarna vid torget som är i dåligt skick. Arbetsområdet inhägnas på avsnittet mellan Torggatan och bron vid Fiskhallen redan före jul. Själva arbetet inleds efter trettondagen. Arbetet påverkar inte fordonstrafiken. Trafiken på gång- och cykellederna längs Sundet leds förbi arbetsområdet.
Suntin reunamuurien uusiminen alkaa torin kohdalla18.12.2024 09:46:49 EET | Tiedote
Kaupunki uusii Suntin huonokuntoiset reunamuurit torin kohdalla. Työmaa aidataan Torikadun ja Kalahallin viereisen kaarisillan välisellä alueella jo ennen joulua. Työ käynnistyy loppiaisen jälkeen. Työmaa ei vaikuta ajoneuvoliikenteeseen. Suntin viereisillä kevyenliikenteenväylillä kulkijat ohjataan työmaa-alueen ohi.
Hållbar konsumtion kräver åtgärder – Karleby med om att starta omställningen17.12.2024 14:28:00 EET | Pressmeddelande
Finlands miljöcentral har publicerat siffror om konsumtionsbaserade växthusgasutsläpp beträffande alla kommuner i Finland år 2019. Siffrorna visar att kommunerna i Finland ännu ligger långt ifrån nivån för en hållbar konsumtion. I Karleby är de konsumtionsbaserade utsläppen per invånare 9,4 tCO2e, vilket är mycket nära medeltalet i Finland. De konsumtionsbaserade utsläppen fördelas enligt följande: Hushållens konsumtion: cirka 84 % Stadens upphandling: cirka 13 % Investeringar: cirka 3 % Växthusgasutsläppen från hushållens konsumtion uppgick till cirka 7,9 tCO2e år 2019. Som jämförelse skulle utsläppsnivån i linje med Parisavtalets 1,5-gradersmål vara cirka 2,5 tCO2e år 2030 och endast 0,7 tCO2e år 2050. Det finns alltså mycket kvar att göra, men vi går i rätt riktning: i Karleby har utsläppen från konsumtion minskat med 9,2 procent från 2015. Staden strävar aktivt efter att minska också de konsumtionsbaserade utsläppen. Karleby deltar i Kulma-projektet som utvecklar konsumtionsbaserad
Kestävä kulutus vaatii tekoja – Kokkola mukana käynnistämässä muutosta17.12.2024 14:28:00 EET | Tiedote
Suomen ympäristökeskus SYKE on julkaissut kaikkien Suomen kuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt vuodelta 2019. Tiedot osoittavat, että Suomen kunnissa ollaan vielä kaukana kestävän kulutuksen tasosta. Kokkolan asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt olivat 9,4 tCO2e, mikä on hyvin lähellä Suomen keskiarvoa. Kulutusperusteisten päästöjen jakautuminen on seuraava: Kotitalouksien kulutus: noin 84 % Kaupungin hankinnat: noin 13 % Investoinnit: noin 3 % Kotitalouksien kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 7,9 tCO2e vuonna 2019. Vertailuna Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukainen päästötaso olisi noin 2,5 tCO2e vuonna 2030 ja vain 0,7 tCO2e vuonna 2050. Vaikka työtä riittää, suunta on oikea: kulutusperäiset päästöt ovat laskeneet Kokkolassa 9,2 prosenttia vuodesta 2015. Kaupunki pyrkii aktiivisesti vähentämään myös kulutusperusteisia päästöjä. Kokkola on mukana Kulma-hankkeessa kehittämässä kulutusperusteista laskentaa, jonka avulla arvioidaan kuntalaisten k
Karleby stads arbetshälsoenkät 202417.12.2024 13:46:56 EET | Pressmeddelande
eNPS-talet som mäter arbetstagarupplevelsen nådde målet, diskussionskulturen behöver utvecklas.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme