EU:n uusissa velkaantumisrajoitteissa näkyy teknokratian kaksi ongelmaa
Suomen hallitus hyväksyi Suomen ensimmäisen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelman 10. lokakuuta 2024. Suunnitelma sisältää mm. ennusteen Suomen julkisen talouden tulevan velan määrästä. EU:n uudistetussa talouden ohjausjärjestelmässä sitä rajoittavat toisaalta nettomenojen viiteura ja toisaalta kaksi turvalauseketta.
Ensimmäinen turvalauseke vaatii, että sopeutusjaksolla (2025–2031) Suomi supistaa EDP-velkasuhdettaan vähintään 0,5 prosenttiyksikköä vuosittain, eli yhteensä vähintään 3,5 prosenttiyksikköä. Turvalauseketta ei kuitenkaan sovelleta vuosina, joina EU-maa on (Suomessa toisinaan ”tarkkailuluokaksi” kutsutussa) liiallisen alijäämän menettelyssä. Siksi turvalauseke olisi rajoittanut Suomen velkaantumista vähemmän, jos Suomi olisi viime keväänä joutunut vuoden mittaiseen liiallisen alijäämän menettelyyn.
Tilanne osoittaa, että vastoin tarkoitustaan turvalauseke voi joissakin olosuhteissa lisätä velkaantumisen kannusteita, ja se havainnollistaa ohjausjärjestelmän teknokraattisten sääntöjen ja demokraattisen päätöksenteon ongelmallista suhdetta. Turvalausekkeita ei ollut Euroopan komission alkuperäisessä ehdotuksessa uudeksi ohjausjärjestelmäksi. Ne on lisätty ehdotukseen Saksan ja useiden muidenkin EU-maiden, mm. Suomen, vaatimuksesta. Turvalausekkeiden avulla haluttiin estää tilanteet, joissa ohjausjärjestelmä sallisi joidenkin EU-maiden velkaantua loputtomiin. Järkevämpi tapa rajoittaa velkaantumista olisi ollut muokata sääntöjä, joilla komissio kiinnittää nettomenourat EU-maille, mutta demokraattisesti valittujen poliitikkojen on käytännössä mahdotonta muokata niitä tarkoituksenmukaisesti puuttuvan matemaattisen osaamisen vuoksi.
Komissio on äskettäin muuttanut Suomen julkisen velan tulevaa kehitystä koskevissa ennusteissaan käyttämiään menetelmiä. Muutos liittyy sosiaaliturvarahastojen ylijäämään, ja se havainnollistaa toisentyyppistä ongelmaa komission teknokraattisessa ohjauksessa. Muutos parantaa komission talousennusteiden laatua, mutta samalla se saattaa aiheuttaa Suomessa toteutettavaan politiikkaan dramaattisia muutoksia, joista päättäminen kuuluisi demokraattisessa yhteiskunnassa kansalaisille ja vaaleilla valituille poliitikoille virkamiesten sijasta.
Lue Laboren tutkimusohjaaja Ilkka Kieman blogikirjoitus täällä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Ilkka KiematutkimusohjaajaLabore / Makrotalous ja ennustetoiminta
Puh:040 940 2287ilkka.kiema@labore.fiLinkit
Labore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Lukion ja ammatillisen koulutuksen vaikutus perustaitoihin – uutta tutkimustietoa koulutuspolitiikan tueksi22.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tutkimuksessa tarkasteltiin lukioon sisäänpääsyn vaikutusta kognitiivisiin kykyihin ja sosiaalisiin taitoihin Puolustusvoimien peruskokeiden perusteella. Tulokset osoittavat, että suuret tasoerot lukion ja ammatillisen koulutuksen käyneiden testituloksissa johtuvat oppilaiden valikoitumisesta, eivät itse koulutuksen vaikutuksista. Tulokset tuovat uutta tietoa koulutuksen roolista perustaitojen kehittäjänä. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Economics of Education Review -lehdessä.
Study: Subminimum wages for young workers did not boost employment13.11.2024 12:44:54 EET | Tiedote
Only a small fraction of retail trade companies opted to pay newly hired workers under the age of 25 subminimum wages, after policy change. This finding suggests that prevailing wage norms significantly influence firms’ wage setting.
Tutkimus: Alemmilla nuorisopalkoilla ei ole työllistävää vaikutusta13.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Vain pieni osa kaupan alan yrityksistä hyödynsi mahdollisuutta maksaa alle 25-vuotiaille alennettua nuorisopalkkaa, todetaan tuoreessa tutkimuksessa. Tulos kertoo, että vahvat palkkanormit ohjaavat yritysten palkkakäytäntöjä.
Talouspolitiikan arviointineuvoston taustaraportti: Alueellisella ja ammatillisella kohtaanto-ongelmalla vähäinen yhteys työttömyyteen7.11.2024 07:20:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan esteet työttömien työnhakijoiden maantieteellisessä tai ammatillisessa liikkuvuudessa eivät ole viime vuosina merkittävästi hidastaneet työpaikkojen täyttymistä tai nostaneet työttömyyttä Suomessa. Taustalla näyttää olevan työnhakijoiden ja työmahdollisuuksien lisääntynyt keskittyminen samoille alueille ja ammatteihin.
Laboren muutosneuvottelut ohitse1.11.2024 09:56:35 EET | Tiedote
Työn ja talouden tutkimus LABORE, entinen Palkansaajien tutkimuslaitos, joutuu taloudellisista ja tuotannollisista syistä lopettamaan yhden vakituisen työsuhteen. Lisäksi määräaikaisia työsuhteita vähennetään.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme