Väitös: Tutkimustyöprosessien tarkastelu auttaa ymmärtämään tutkijoiden datavuorovaikutusta
Tutkijan vuorovaikutus tutkimusaineistojen kanssa, eli datavuorovaikutus, on olennainen osa tutkijoiden työtä. Sitä tulisi ymmärtää paremmin, jotta tutkijoille voidaan suunnitella entistä parempia työkaluja tutkimusaineistojen etsimiseen, keräämiseen ja käyttöön. Väitöstutkimuksessaan FM Laura Korkeamäki tutki datavuorovaikutusta tarkastelemalla tutkijoiden todellisia tutkimustyöprosesseja, niissä tarvittavaa informaatiota sekä fokuksen muodostumista.
Tutkimustyöprosesseja kuvataan usein datan näkökulmasta, kuten esimerkiksi erilaisissa datan elinkaarimalleissa. FM Laura Korkeamäki lähestyi väitöstutkimuksessaan tutkimustyöprosesseja tehtävälähtöisesti, tarkastelemalla tutkijoiden todellisia tutkimustyöprosesseja. Tutkimuksen osallistujat olivat historiantutkijoita ja mediatutkijoita.
Korkeamäki tarkasteli esimerkiksi sitä, mitä informaatiota mediatutkijat tarvitsevat tutkimustyöprosesseissaan datavuorovaikutuksen aikana. Viitekehyksenä hän hyödynsi olemassa olevaa informaatiotypologiaa, joka koostuu tehtävätiedosta, alatiedosta ja tehtävänratkaisutiedosta. Typologia auttoi tarkastelemaan tarvittavaa informaatiota kokonaisvaltaisemmin ilman, että keskityttäisiin esimerkiksi vain yhteen informaatiotyyppiin.
– Väitöstutkimus valotti sitä, mitä nämä informaatiotyypit tarkoittavat datavuorovaikutuksen kontekstissa. Tämän ymmärtäminen on tärkeää, jotta tutkimustyöprosesseja ja niissä tarvittavaa informaatiota voitaisiin tukea entistä paremmin, Korkeamäki sanoo.
Tutkimuksessa Korkeamäki tarkasteli myös fokuksen muodostumista mediatutkijoiden tutkimustyöprosesseissa. Fokuksen muodostuminen on tärkeää, jotta tehtäväprosessissa päästään onnistuneesti eteenpäin. Aikaisemmissa tutkimuksissa fokuksen muodostumista on tyypillisesti tarkasteltu yhtenä tehtäväprosessin vaiheena.
– Tähän tutkimukseen valitsin kuitenkin toisenlaisen näkökulman. Tutkimusprojektit ovat usein pitkäkestoisia, jopa vuosia kestäviä prosesseja. Sen takia tutkin fokuksen muodostumista episodisena ilmiönä, jossa tutkimustyöprosessin useat eri episodit johtavat vähitellen fokuksen muodostumiseen, Korkeamäki kertoo.
Tutkimuksen keskeinen tulos oli, että fokus muodostui episodisesti suhteessa tehtävään, tehtävässä käytettävään dataan ja menetelmiin. Tutkimuksella on merkitystä fokuksen muodostumisen teorian kehittämiselle.
– Tutkimukseni syventää ymmärrystä siitä, miten fokus muodostuu tutkimustyöprosesseissa, jotka sisältävät vuorovaikutuksia tutkimusaineistojen kanssa. Lisäksi tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää työkalujen suunnittelussa, kun mietitään, miten fokuksen muodostumista voitaisiin tukea tutkimustyöprosesseissa, Korkeamäki sanoo.
Väitöstilaisuus perjantaina 1. marraskuuta
Filosofian maisteri Laura Korkeamäen informaatiotutkimuksen alaan kuuluva väitöskirja Historians’ and Media Scholars’ Interactions with Research Data: Research work processes, information needed, and focus formulation to understand human phenomena tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunnassa perjantaina 1.11.2024 kello 12 alkaen keskustakampuksella, luentosalissa Pinni B 1096 (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Katriina Byström, OsloMet-yliopisto, Norja. Kustoksena toimii apulaisprofessori Sanna Kumpulainen, informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampereen yliopisto.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mediapalveluarkisin 10-15
Puh:+358294520800viestinta.tau@tuni.fiKuvat
Linkit
Tampereen yliopisto
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 22 000 opiskelijaa ja henkilöstöä yli 4 000. Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Teams, toimisto vai sekä että? Monipaikkainen työ vaatii luottamusta ja yhteistyökykyä24.10.2024 15:56:57 EEST | Tiedote
Lähi- ja etätyön eduista ja haitoista käydään kiivasta keskustelua. Teemaa on myös tutkittu: sekä etä- että lähityössä on tuottavuutta ja työhyvinvointia tukevia ja haastavia tekijöitä. Erityisesti tieto- ja asiantuntijatyössä tapojen yhdistäminen näyttää tuottavan parhaita tuloksia. Tutkijoiden mukaan johto ja henkilöstö ovat monipaikkaisesta työstä yksimielisempiä kuin julkisuudessa puhutaan.
Tulevaisuuden terveydenhuollon ammattilainen taitaa robolukutaidon24.10.2024 14:38:59 EEST | Tiedote
Robottilukutaito on tulevaisuuden taito. Tällä hetkellä terveydenhuollon palvelurobotteja käytetään muun muassa opastustehtävissä, etähoidossa, kuntoutuksen apuna ja logistisissa tehtävissä. Terveydenhuollossa sovelletut robotit eivät vaadi vain digilukutaitoa, vaan erityistä robolukutaitoa, jossa robotin kanssa työskentelevä osaa paitsi toimia digitaalisessa ympäristössä, myös lukea laitetta.
Maailman ensimmäinen sähkötön kosketuslevy vie anturiteknologian äärimmäisiin olosuhteisiin24.10.2024 09:40:00 EEST | Tiedote
Tampereen yliopiston tutkijat ovat kehittäneet maailman ensimmäisen pehmeän kosketuslevyn, joka tunnistaa kosketuksen voiman, pinta-alan ja sijainnin ilman sähköä. Laite hyödyntää pneumaattisia kanavia, mikä mahdollistaa sen käytön esimerkiksi magneettikuvauslaitteissa ja muissa olosuhteissa, joihin sähköiset laitteet eivät sovellu. Myös pehmeät laitteet, kuten pehmorobotit ja kuntoutuksen apuvälineet, hyötyvät uudesta teknologiasta.
Väitös: Räätälöidyllä testauksella luotettavampia ja tehokkaampia työkoneita22.10.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Raskaiden työkoneiden tehokkuus perustuu automaatioon ja digitaalisiin ohjausjärjestelmiin. Edistyneen automaation käyttöönottoa on hidastanut automaatioväylän komponenttien luotettavuuden arvioinnin vaikeus. FM Petteri Ojala kehitti väitöskirjassaan testausmenetelmiä ja matemaattisia malleja, joilla voidaan nopeammin ja helpommin arvioida ja ennakoida komponenttien toimintakykyä ja vikaantumista.
Tampereen korkeakouluyhteisön ja Pirkanmaan hyvinvointialueen puitesopimus vahvistaa vankkaa yhteistyötä21.10.2024 09:04:43 EEST | Tiedote
Pirkanmaan hyvinvointialue, Tampereen korkeakoulusäätiö sr ja Tampereen ammattikorkeakoulu oy ovat solmineet puitesopimuksen, jossa sovitaan yhteisen tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja osaamistoiminnan (TKIO) periaatteista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme