Ikääntyessä tuntoaistitiedon suodattaminen ja tiedonkäsittely heikentyy
Terveystieteiden maisteri Heidi Pesosen väitöskirjassa tutkittiin ikääntymisen yhteyttä aistitiedon käsittelyyn tuntoaivokuorella. Ikääntyminen näkyi heikentyneenä tehtävän kannalta merkityksettömien ärsykkeiden suodattamisena sekä muuttuneena aivokuoren toimintana muutoksen havaitsemisen ja työmuistin päivittämisen aikana. Tulosten perusteella tuntoaivokuoren rekisteröintejä voidaan tulevaisuudessa hyödyntää tutkittaessa tiedonkäsittelyä ikääntymisen eri vaiheissa sekä mahdollisina biomarkkereina degeneratiivisille sairauksille.
Pesosen tutkimuksessa tutkittiin nuorten, keski-ikäisten ja ikääntyneiden aikuisten tunto- ja liikeaivokuoren toimintaa. Ikääntymisen vaikutusta aistitiedon käsittelyyn on tutkittu aiemmin erityisesti kuulo- ja näköaivokuorella. Tuntoaistijärjestelmää on kuitenkin tutkittu hyvin vähän, vaikka kyseessä on ihmisen toiminnan kannalta erittäin tärkeä aistijärjestelmä.
Tutkimuksessa ikääntyminen näkyi heikentyneenä tehtävän kannalta irrelevanttien ärsykkeiden suodattamisena. Tämä nähtiin voimakkaampina aivovasteina toistuviin tuntoaistiärsykkeisiin magnetoenkefalografia (MEG) -mittauksissa nuoriin aikuisiin verrattuna.
Mittaus tehtiin oddball-koeasetelmalla, jossa annettiin toistuvaa kivutonta sähköärsykettä vasemman käden sormeen ja satunnaista ärsykettä saman käden toiseen sormeen. Aktiivisessa koeasetelmassa tutkittavia pyydettiin merkitsemään poikkeava ärsyke nappia painamalla, passiivisessa koeasetelmassa tutkittavat taas keskittyivät koeasetelman ajan audio-kuunnelmaan.
”Huomattavaa on, että voimakkaammat aivovasteet nähtiin tarkkaavaisuuden ulkopuolella olleiden tuntoärsykkeiden käsittelyssä molemmissa koeasetelmissa, mutta ei poikkeavan ärsykkeen yhteydessä aktiivisessa koeasetelmassa, eli silloin, kun ärsyke oli nimenomaan tarkkaavaisuuden kohteena", Pesonen kertoo.
"Ikääntyneiden aivot näyttäisivät suodattavan heikommin tuntoaistijärjestelmän ärsyketulvaa”.
Lisäksi muutoksen havaitsemiseen ja työmuistin päivittämiseen liittyvä aivokuoren toiminta oli ikääntyneillä muuttunut. Tulos heijastaa aikaisempaa näyttöä siitä, että tiedon käsittely siirtyy ikääntyessä enemmän aivojen etuosiin ja aivovasteet päälakilohkolla pienenevät. Tämän ajatellaan johtuvan aivojen kompensatorisesta toiminnasta ikääntymisen tuomien muutosten myötä.
Mielenkiintoista oli myös, että keski-ikäisten aikuisten muutoksen havaitsemiseen liittyvä aivoaktiivisuus näytti samankaltaiselta ikääntyneisiin nähden, mutta tilastollista eroa nuoriin ei löydetty. Väitöstutkimus antoi edelleen viitteitä sille, että naisten hormonitoiminnan muutokset vaihdevuosien aikana saattavat vaikuttaa liikeaivokuoren toimintaan.
”Keski- ja vaihdevuosi-ikäiset ovat olleet aivotutkimuksessa aliedustettuina ja alue vaatiikin edelleen runsaasti lisätutkimusta”, Pesonen toteaa.
Pitkäaikainen lihasvoimaharjoittelu saattaa vaikuttaa muutoksen havaitsemiseen
Muutoksen havaitsemiseen ja työmuistin päivittämiseen liittyvää tuntoaivokuoren toimintaa tutkittiin myös 10 vuotta lihasvoimaharjoittelua tehneillä ikääntyneillä miehillä ja heidän samanikäisillä verrokeillaan, joilla ei ollut intensiivistä harjoittelutaustaa. Tutkimuksessa hyödynnettiin aktiivista oddball-koeasetelmaa, jossa kivuton sähköärsyke annettiin oikean jalan varpaisiin. Ryhmien välillä havaittiin eroa eri aivojen osien aktiivisuudessa muutoksen havaitsemiseen ja työmuistin päivittämiseen liittyvissä myöhäisemmissä aivovasteissa.
”Pitkäaikainen lihasvoimaharjoittelu saattaakin muokata aiemmin mainitsemiani ikääntymiseen liittyviä aivojen kompensaatiomekanismeja kognitiivisen tehtävän käsittelyn aikana”, Pesonen lisää.
TtM Heidi Pesosen liikuntalääketieteen väitöskirjan "Associations of aging, menopause, and strength training on cortical somatosensory and motor functions" tarkastustilaisuus pidetään 25.10.2024 klo 12 Jyväskylän yliopiston Seminarium-rakennuksen Vanhassa juhlasalissa (S212). Vastaväittäjänä toimii neurologi, dosentti Amande Pauls ja kustoksena yliopistonlehtori Katja Waller (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on englanti.
Heidi Pesonen on valmistunut ylioppilaaksi Jyväskylän lyseon lukiosta vuonna 2007, fysioterapeutiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulusta 2011 ja terveystieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2017. Hän on työskennellyt vuodesta 2017 saakka Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tutkimus- ja opetustehtävissä.
Julkaisutiedot
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa.
Lisätietoja:
Heidi Pesonen, TtM, ft
+358 505731417
heidi.m.pesonen@jyu.fi
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston uusi kansainvälinen maisteriohjelma kouluttaa kemian osaajia yhteiskunnan suuriin muutoksiin17.10.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Kiertotalous kehittyy jatkuvasti ja tarvitsee yhä enemmän osaavia ammattilaisia. Kiinnostus näkyy myös Jyväskylän yliopiston kiertotalouden kursseilla, jotka täyttyivät hetkessä eri alojen opiskelijoista. Myös ensimmäiset opiskelijat ovat aloittaneet opintonsa Jyväskylän yliopiston uudessa englanninkielisessä kiertotalouden kemian ja analytiikan maisteriohjelmassa.
Väitös: Uusi työkalu luo moniulotteisia kuvia kvarkki-gluoniplasman synnystä (Kuha)16.10.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa kehitetty uudenlainen simulaatiotyökalu tarkentaa kvarkki-gluoniplasman ominaisuuksien määrittämistä. Simulaatioilla pyritään syventämään teoreettista ymmärrystä vahvasti vuorovaikuttavasta aineesta, jota luodaan hiukkaskiihdyttimissä korkeimman energian ydintörmäyksissä.
Tiedeilta 24.10. – Puheenvuoroja kestävämmästä tulevaisuudesta ja varainkeruu Guatemalan nuorille15.10.2024 13:00:00 EEST | Tiedote
Tiedeillassa kuullaan puheenvuoroja rasismista Suomessa, oppimisen haasteiden ja psyykkisen hyvinvoinnin yhteydestä ja digitaalisuudesta osana varhaiskasvatusta. Illan aikana kerätään myös varoja Taksvärkin hankkeelle Guatemalassa ja kuullaan Kapua-kampanjasta. Hyväntekeväisyyteen voi osallistua ostamalla tiedeillassa pientä purtavaa tai vapaaehtoisella osallistumismaksulla.
Mediakutsu: Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen hyvinvointialueen yhteistyön uudet avainhenkilöt esittäytyvät 22.10.15.10.2024 09:16:58 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Keski-Suomen hyvinvointialueen yhteistyötä on vahvistettu kahden uuden avainhenkilön aloitettua tehtävissään. Työssään ovat aloittaneet Tiina Jokela, Keski-Suomen Biopankin johtajana sekä tekoälytutkimuksen apulaisprofessorina Sami Äyrämö. He esittäytyvät kaikille avoimessa tilaisuudessa tiistaina 22.10.2024 klo 13–15 Jyväskylän yliopiston vanhassa juhlasalissa S 212. Tervetuloa!
Hyvä fyysinen kunto lapsuudesta alkaen suojaa mielenterveyttä15.10.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan hyvä fyysinen kunto lapsuudessa ja nuoruudessa on yhteydessä parempaan mielenterveyteen nuoruusiässä. Tutkimuksen tulokset ovat merkittäviä, sillä mielenterveyden ongelmat ovat suuri yhteiskunnallinen haaste ja ne koskettavat jopa 25–30 % nuorista. Tulosten valossa fyysisen kunnon parantaminen lapsuudesta alkaen voi auttaa ehkäisemään mielenterveyden ongelmia.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme