Pohde kehittää uusia käytäntöjä oikomishoitoon

Toimintamalliuudistuksen avulla pyritään vastaamaan viivästymiä aiheuttaviin haasteisiin ja parantamaan hoidon saatavuutta sekä saavutettavuutta. Kokeilun tavoitteena on helpottaa hoitoon pääsyä, vähentää hoitojonoja ja hyödyntää erikoishammaslääkäreiden asiantuntemusta tehokkaammin.

Kokeilussa oikomishoidon asiakkaat ohjataan alkututkimukseen ja hoidon tarpeen arvioon Ouluun, Dentopoliksen suun oikomishoidon yksikköön. Kokeiluun osallistuu sen aloitusvaiheessa Dentopoliksen suun oikomishoidon yksikön ammattilaiset, Iin hammashoitolan oikomistiimi sekä oikomishoidossa olevat asiakkaat. Hoidon suunnittelua varten tarvittavat röntgenkuvaukset tehdään Oulun yliopistollisen sairaalan keskusröntgenissä.

Kokeilussa testataan myös ammattilaisten välistä etäkonsultaatiomallia

Etäkonsultaatio toteutetaan videolla tietoturvallisesti Digitaalisen sotekeskuksen alustalla. Se ei vaadi potilaalta erityisvalmisteluja. Etäkonsultaation avulla voidaan välittää potilaan hoitoon liittyvää tietoa hoitokäynnin aikana ammattilaiselta toiselle.

Etäkonsultaatiomallin tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa asiakkaan jatkohoidon sekä työnjaon suunnittelua. Näin potilaan hoitopolku sujuvoituu. 
Sähköisten menetelmien kehittäminen tuo Pohteen asukkaille yhtenäisen mahdollisuuden erikoishammashoidon palveluihin riippumatta asuinpaikasta ja pitkistä välimatkoista.

Etäyhteyksin toteutettava konsultaatiomalli vapauttaa myös ammattilaisten aikaa. Kun heidän ei tarvitse siirtyä eri yksiköiden välillä, säästyy aikaa potilastyöhön. Etäkonsultaatiomalli tukee myös ammattilaisten osaamisen kehittämistä.

Lapsiväestössä purentavirheet ovat melko yleisiä

Oikomishoitoa aloitetaan jopa joka kymmenennellä lapsella. Kiinnostus oikomishoitoon on suurta ja hoitoon pääsy julkisella sektorilla vaihtelee kuntakohtaisesti. Terveyskeskuksessa oikomishoitoa annetaan rajoitetusti ja hoitoon pääsyä arvioidaan kymmenportaista virhepurennan vaikeusasteikon pisteytystä hyödyntäen.

Hammashoidon palveluissa on merkittäviä haasteita, jotka vaikuttavat myös hampaiden oikomishoitoon. Iso osa oikomishoidoista voidaan toteuttaa oikea-aikaisesti, mutta riskiä aloittamisen viivästymiselle lisäävät korona-ajan aiheuttamat ruuhkat ja henkilöstön resurssipula. Lisäksi koronapandemia on lisännyt hoitovelkaa, mikä näkyy kasvaneena kysyntänä ja viivästyneinä hoitoina. Nämä tekijät ovat johtaneet tilanteeseen, jossa hoidon järjestäminen ajoissa on vaikeutunut monilla alueilla. Jonotilanteessa nähdään vaihtelua hoidon tarpeen arvioon, oikomishoidon aloitukseen ja seurantaan pääsyssä. Aikaa jonottaessa voidaan hukata purennan korjaantumisen kannalta paras hoitoajankohta. 

Toimintaa kehitetään osana EU-rahoitteista Suomen kestävän kasvun (RRP2) ohjelmaa. Tavoitteena on kehittää Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueelle yhtenäinen etäkonsultaatiomalli suun terveydenhuoltoon, jota voidaan jatkossa laajentaa kaikkiin etäkonsultaatioon soveltuviin suun terveydenhuollon erikoisaloihin.