Ranteen värttinäluumurtuma paranee yleensä ilman leikkausta
Ranteen värttinäluumurtuma on nuorten poikien ja ikääntyvien naisten vamma, joka paranee yleensä hyvin, eikä leikkaushoito useimmiten ole tarpeen, selviää tuoreesta tutkimuksesta.
Suomessa tapahtuu vajaat kolme ranteen murtumaa tuhatta asukasta kohden vuodessa. Murtumien ilmaantuvuus on korkeimmillaan kahdessa ryhmässä: lapset ja nuoret (etenkin pojat) ovat kasvuiässä alttiita murtumille, ja toinen huippu on ikääntyvillä naisilla, joilla murtumien määrä on nelinkertainen verrattuna samanikäisiin miehiin.
Käsikirurgi ja väitöstutkija Leena Raudasoja tutki yhdessä tutkimusryhmän kanssa värttinäluun alaosan murtumien valtakunnallista ilmaantuvuutta Suomessa vuosina 2015–2019. Tutkijat selvittivät, onko murtumien ilmaantuvuudessa tapahtunut muutoksia vuosien mittaan ja onko hoitolinjoissa tapahtunut muutoksia. Lisäksi selvitettiin rannemurtuman hoidon pitkäaikaistuloksia kahdessa potilasryhmässä: kipsihoidolla hoidettujen sekä leikkauksella hoidettujen potilaiden joukossa.
– Tutkimuksemme osoitti, että kipsihoito tuottaa kelvollisen lopputuloksen valtaosassa värttinäluun alaosan murtumista, käsikirurgi ja Helsingin yliopiston väitöstutkija Leena Raudasoja kertoo.
Värttinäluun alaosan murtuman paikalleen asetus ja kipsituenta on hoitolinjana noin 80 prosentissa tapauksista. Raudasojan mukaan leikkaushoidon huomattava kasvu havaittiin Suomessa vuosituhannen vaihteessa, jolloin uudet luunmurtuman tuentaan käytettävät levyt tulivat markkinoille.
– Leikkaushoidon suosio on tasaantunut, mutta jatkanut kasvuaan maltillisesti. Suurin osa aikuisten leikatuista murtumista kiinnitetään lukkolevyllä, kun taas kasvuikäisillä käytetään teräspiikkejä (K-piikkejä) niiden helpon poistettavuuden vuoksi.
Vain yksi prosentti hoidetuista päätyy korjausleikkaukseen
Tutkijat havaitsivat että 66 potilaan tutkimusjoukossa kipsihoidolla hoidettujen murtumien asento huonontui 68 prosentissa tapauksista. Kun tutkijat analysoivat murtuman virheasennon vaikutusta käden toimintakykyyn, ei sillä kuitenkaan havaittu tilastollisesti merkittävää vaikutusta.
Kohtalaisen vähäisen haitan puolesta puhuu myös se, että rekisteritutkimuksessa aikuisväestön 30 841 kipsihoidolla hoidetusta murtumasta vain 321 eli yksi prosentti päätyi murtuma-asennon korjausleikkaukseen eli osteotomiaan tutkitun viiden vuoden aikana.
– Riski korjausleikkauksen tarpeesta todettiin olevan suurin 30–50-vuotiailla (1.5–1.9-kertainen). Murtuman tapahtuessa oikea hoitoarvio on tässä ikäryhmässä tärkeä, jotta vältytään toimintakyvyn ja työkyvyn ongelmilta.
Leikkaus vaatii tarkkuutta
Rannemurtuman leikkauksessa murtuma-asennon saaminen oikeaan asentoon on tärkeää.
– Hyvä anatominen lopputulos leikkauksessa tuotti tutkimuksessa myös hyvän toiminnallisen lopputuloksen, mikä korostaa tarkkuuden merkitystä leikkaushoidossa.
Käsikirurgian, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri, LL Leena Raudasoja väittelee Helsingin yliopistossa 18.10.2024.
Lisätietoa tutkimuksesta:
Leena Raudasoja
leena.raudasoja@helsinki.fi
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiLinkit
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Uusi suomalainen pikatesti tunnistaa parodontiitin ja diabeteksen riskin nopeasti ja tarkasti17.10.2024 10:33:11 EEST | Tiedote
Keksintö voi mullistaa sekä suunterveyden että diabeteksen varhaisen diagnostiikan – vain 7 minuutissa, hammaslääkärin vastaanotolla. Testi soveltuu myös kotikäyttöön ja kouluterveydenhuoltoon.
Intiasta löytynyt suuri esihistoriallinen kallo kuuluu salaperäiselle sukupuuttoon kuolleelle norsulajille16.10.2024 06:30:00 EEST | Tiedote
Pohjois-Intian Kashmirin laaksosta vuonna 2000 löydetty jättimäinen fossiilikallo tarjoaa lisätietoa norsujen kehityshistorian huonosti tunnetusta jaksosta.
Siirtolaisten kotitaloustyöstä maksetaan palkkaa huomattavasti vähemmän kuin siivoojan työstä15.10.2024 10:00:02 EEST | Tiedote
Suomeen muuttaneiden kotitaloustyöntekijöiden matalaan palkkaan vaikuttaa se, että yksityisesti palkattu kotitaloustyö ei kuulu työehtosopimuksen piiriin, vaan Maahanmuuttovirasto (Migri) sääntelee vähimmäisansion.
Tutkimus paljastaa puiden geneettisen monimuotoisuuden syvimmät juuret15.10.2024 08:29:46 EEST | Tiedote
Tuoreen kansainvälisen tutkimuksen mukaan puut säilyttävät geeneissään tietoa miljoonien vuosien takaisista tapahtumista ja pystyvät selviytymään myös ilmastonmuutoksesta paremmin kuin monet muut kasvilajit.
Eläinsuojelurikoksia selitetään monin tavoin oikeudessa9.10.2024 11:10:12 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan eläinsuojelurikoksista syytetyt perustelivat tekojaan käräjäoikeuksissa eri tavoin tekotyypin mukaan. Sillä, miten syytetyt perustelevat tekojaan tai vakuuttavat syyttömyyttään, on merkitystä rikoksiin puuttumisen ja niiden ehkäisyn kannalta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme