Koulutus kohentaa perheiden terveyttä

Suomessa, kuten kaikkialla maailmassa, korkeasti kouluttautuneet ihmiset ovat keskimäärin matalasti kouluttautuneita selvästi terveempiä, mittaustavasta riippumatta. Tämän perusteella ei voida kuitenkaan päätellä, että koulutus parantaa ihmisten terveyttä, koska jo lähtökohtaisesti terveemmät yksilöt voivat valikoitua suorittamaan useampia tutkintoja. Yksilöiden koulutusasteen ja terveyden välisen tilastollisen yhteyden tarkastelu ei myöskään kerro siitä, voiko panostuksilla yksilöiden koulutukseen olla heijastusvaikutuksia muiden ihmisten terveyteen. 

Saadakseen käsitystä koulutusinvestointien terveyshyödyistä, Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen tarkasteli yhdessä Thang Dangin (Turun yliopisto/INVEST-lippulaiva) ja Mika Haapasen (Jyväskylän yliopisto) kanssa Suomen yliopistoverkoston menneisyydessä tapahtuneen laajenemisen vaikutuksia yksilöiden omiin ja heidän vanhempiensa pitkän aikavälin terveystulemiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen, THL:n ja Kelan pitkittäisaineistoja Suomen koko väestöstä usealta vuosikymmeneltä. 

”Koska yliopistojen perustamiset uusiin kaupunkeihin 1960- ja 1970-luvuilla aiheuttivat äkillisiä, paikallisesti merkittäviä muutoksia aikakauden nuorten koulutusmahdollisuuksiin, ne tarjoavat luonnollisen koeasetelman koulutuksen pitkän aikavälin terveysvaikutusten tutkimiseen”, Tuomo Suhonen selittää. 

Tutkimuksessa havaittiin, että kotipaikan ja yliopiston välisen etäisyyden merkittävä pieneneminen ja koulutuksen saavutettavuuden paraneminen paitsi nostavat 19-vuotiaiden nuorten tulevaa koulutustasoa, ne ovat myös yhteydessä pienempään riskiin joutua sairaalahoitoon mielenterveysongelmien takia sekä pienempään mielenterveyslääkkeiden käyttöön pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Lisäksi tutkijat löysivät näyttöä siitä, että yksilön koulutusmahdollisuuksien paraneminen heijastuu hänen vanhempiensa, erityisesti äidin, mahdollisuuksiin elää vähintään 70–80-vuotiaaksi. 

Tutkimustulokset viittaavat siihen, että koulutustason kasvusta voi koitua merkittäviä terveyshyötyjä sekä yksilöille että koko yhteiskunnalle. Olettamalla, että koulutuksen saavutettavuuden muutokset vaikuttavat terveystulemiin vain yksilöiden koulutusvuosien määrän muutoksen kautta, tutkijat arvioivat, että yksi vuosi lisää koulutusta vähentää mielenterveysongelmien todennäköisyyttä 3–4 prosenttiyksiköllä ja lisää äidin pitkäikäisyyden todennäköisyyttä 2–3 prosenttiyksiköllä.

Koulutuksen terveyshyödyt voivat syntyä osin taloudellisten resurssien paranemisen kautta, sillä tulosten mukaan koulutusvuosien määrän kasvu näkyy myös kasvuna yksilöiden keski-iässä mitatuissa tuloissa – joskin tulovaikutukset ovat selvästi pienempiä naisilla kuin miehillä. Toinen mahdollinen selitys liittyy siihen, että paikallisten koulutusmahdollisuuksien paraneminen lisää yksilöiden todennäköisyyttä asua pidempään lähellä vanhempiaan, mistä voi olla molemminpuolisia terveyshyötyjä. Myös tästä mekanismista löydettiin viitteitä tutkimuksessa. 

”Päätöksenteossa on syytä huomioida, että yhteiskunta voi hyötyä jäsentensä korkeasta koulutustasosta monin tavoin. Aiemmin Suomesta on saatu uskottavaa tutkimusnäyttöä esimerkiksi siitä, että koulutus vähentää rikoksia ja lisää innovaatioita. Nyt myös koulutuksen terveysvaikutuksista alkaa olla tällaista näyttöä”, Tuomo Suhonen sanoo. 

Tutkimus:
Thang Dang, Mika Haapanen, Tuomo Suhonen (2024) The Causal Effects of Education on Family Health: Evidence from Expanding Access to Higher Education. Laboren Työpapereita 347.