Koulutus kohentaa perheiden terveyttä
Tuore tutkimus kysyy, mikä vaikutus koulutustason kasvulla on yksilöiden ja heidän vanhempiensa mielenterveyteen ja elinikään. Tutkimuksessa hyödynnettiin Suomen yliopistojärjestelmän alueellisen laajenemisen synnyttämää luonnollista koeasetelmaa. Tulosten mukaan koulutus vähentää merkittävästi yksilöiden mielenterveysongelmia ja pidentää erityisesti heidän äitiensä elinikää.
Suomessa, kuten kaikkialla maailmassa, korkeasti kouluttautuneet ihmiset ovat keskimäärin matalasti kouluttautuneita selvästi terveempiä, mittaustavasta riippumatta. Tämän perusteella ei voida kuitenkaan päätellä, että koulutus parantaa ihmisten terveyttä, koska jo lähtökohtaisesti terveemmät yksilöt voivat valikoitua suorittamaan useampia tutkintoja. Yksilöiden koulutusasteen ja terveyden välisen tilastollisen yhteyden tarkastelu ei myöskään kerro siitä, voiko panostuksilla yksilöiden koulutukseen olla heijastusvaikutuksia muiden ihmisten terveyteen.
Saadakseen käsitystä koulutusinvestointien terveyshyödyistä, Laboren tutkimusjohtaja Tuomo Suhonen tarkasteli yhdessä Thang Dangin (Turun yliopisto/INVEST-lippulaiva) ja Mika Haapasen (Jyväskylän yliopisto) kanssa Suomen yliopistoverkoston menneisyydessä tapahtuneen laajenemisen vaikutuksia yksilöiden omiin ja heidän vanhempiensa pitkän aikavälin terveystulemiin. Tutkimuksessa hyödynnettiin Tilastokeskuksen, THL:n ja Kelan pitkittäisaineistoja Suomen koko väestöstä usealta vuosikymmeneltä.
”Koska yliopistojen perustamiset uusiin kaupunkeihin 1960- ja 1970-luvuilla aiheuttivat äkillisiä, paikallisesti merkittäviä muutoksia aikakauden nuorten koulutusmahdollisuuksiin, ne tarjoavat luonnollisen koeasetelman koulutuksen pitkän aikavälin terveysvaikutusten tutkimiseen”, Tuomo Suhonen selittää.
Tutkimuksessa havaittiin, että kotipaikan ja yliopiston välisen etäisyyden merkittävä pieneneminen ja koulutuksen saavutettavuuden paraneminen paitsi nostavat 19-vuotiaiden nuorten tulevaa koulutustasoa, ne ovat myös yhteydessä pienempään riskiin joutua sairaalahoitoon mielenterveysongelmien takia sekä pienempään mielenterveyslääkkeiden käyttöön pitkällä aikavälillä tarkasteltuna. Lisäksi tutkijat löysivät näyttöä siitä, että yksilön koulutusmahdollisuuksien paraneminen heijastuu hänen vanhempiensa, erityisesti äidin, mahdollisuuksiin elää vähintään 70–80-vuotiaaksi.
Tutkimustulokset viittaavat siihen, että koulutustason kasvusta voi koitua merkittäviä terveyshyötyjä sekä yksilöille että koko yhteiskunnalle. Olettamalla, että koulutuksen saavutettavuuden muutokset vaikuttavat terveystulemiin vain yksilöiden koulutusvuosien määrän muutoksen kautta, tutkijat arvioivat, että yksi vuosi lisää koulutusta vähentää mielenterveysongelmien todennäköisyyttä 3–4 prosenttiyksiköllä ja lisää äidin pitkäikäisyyden todennäköisyyttä 2–3 prosenttiyksiköllä.
Koulutuksen terveyshyödyt voivat syntyä osin taloudellisten resurssien paranemisen kautta, sillä tulosten mukaan koulutusvuosien määrän kasvu näkyy myös kasvuna yksilöiden keski-iässä mitatuissa tuloissa – joskin tulovaikutukset ovat selvästi pienempiä naisilla kuin miehillä. Toinen mahdollinen selitys liittyy siihen, että paikallisten koulutusmahdollisuuksien paraneminen lisää yksilöiden todennäköisyyttä asua pidempään lähellä vanhempiaan, mistä voi olla molemminpuolisia terveyshyötyjä. Myös tästä mekanismista löydettiin viitteitä tutkimuksessa.
”Päätöksenteossa on syytä huomioida, että yhteiskunta voi hyötyä jäsentensä korkeasta koulutustasosta monin tavoin. Aiemmin Suomesta on saatu uskottavaa tutkimusnäyttöä esimerkiksi siitä, että koulutus vähentää rikoksia ja lisää innovaatioita. Nyt myös koulutuksen terveysvaikutuksista alkaa olla tällaista näyttöä”, Tuomo Suhonen sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Tuomo Suhonentutkimusjohtaja, tutkimusohjaajaTyömarkkinat
Puh:040 940 2916tuomo.suhonen@labore.fiLabore eli Työn ja talouden tutkimus LABORE (ent. Palkansaajien tutkimuslaitos) on vuonna 1971 perustettu itsenäinen tutkimuslaitos, jossa keskitytään yhteiskunnallisesti merkittävään ja tieteen kansainväliset laatukriteerit täyttävään soveltavaan taloustieteelliseen tutkimukseen. Tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat työn taloustiede, julkistaloustiede sekä makrotaloustiede ja toimialan taloustiede. Lisäksi teemme suhdanne-ennusteita ja toimialakatsauksia sekä julkaisemme Talous & Yhteiskunta -lehteä ja podcasteja.
Vahvuuksiamme ovat tutkijoiden korkea tieteellinen osaaminen sekä tiivis yhteistyö kotimaisten ja ulkomaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkijoillamme on tärkeä asiantuntijarooli eri yhteyksissä ja he osallistuvat aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Työn ja talouden tutkimus LABORE
Talous & Yhteiskunta 3/2024 | Terveystaloustiede18.10.2024 09:00:00 EEST | Tiedote
Kuinka paljon lisäelinvuosi saa maksaa, kun uudet lääkkeet ovat yhä kalliimpia? Missä ja miten käytettynä rahalla tuotetaan ihmisille eniten terveyttä? Niin kauan kuin priorisointi ei ole läpinäkyvää ja perustu tietoon, hoito uhkaa toteutua sattumanvaraisesti.
M&A-podcast: ”Lyödäänkö vetoa, että vedonlyönti lyö gallupit?”18.10.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Mikä olisi tarkin tapa arvioida ihmisten mielenliikkeitä ja onko USA:n vaaleissa kukaan kolikonheittoa viisaampi? Suomen talouspoliittisin podcast M&A sukeltaa kyselyiden ja kertoimien maailmaan ja erottelee höpinän oikeista signaaleista. Lisäksi paljastamme yritysten suurimman perisynnin ja kehotamme laittamaan toimitusjohtajat valvonnan alaisiksi. Tarkkailuluokan rehtorina toimii M&A:n vieras, organisaatioiden taloustieteen kärkinimi Mikko Ketokivi.
Kehittämistarvetta perhesideperusteisen oleskeluluvan toimeentuloedellytyksen täyttymisen arviointitavoissa15.10.2024 13:11:36 EEST | Tiedote
Tuore tutkimus osoittaa, että perheenyhdistämiseen liittyvissä oleskelulupien toimeentuloedellytyksen täyttymisen arviointitavoissa on suuria kehitystarpeita. Työperäisten lupien tulorajoihin perustuvaa toimeentuloedellytyksen täyttämistä suositellaan säilytettäväksi pääsääntönä, mutta erittäin osaavan työvoiman kohdalla voisi harkita joustoja. Tutkimus tarkasteli myös tulorajojen lieventämisen vaikutuksia maahanmuuton määrään ja rakenteeseen.
EU:n uusissa velkaantumisrajoitteissa näkyy teknokratian kaksi ongelmaa11.10.2024 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomen hallitus hyväksyi Suomen ensimmäisen keskipitkän aikavälin finanssipoliittis-rakenteellisen suunnitelman 10. lokakuuta 2024. Suunnitelma sisältää mm. ennusteen Suomen julkisen talouden tulevan velan määrästä. EU:n uudistetussa talouden ohjausjärjestelmässä sitä rajoittavat toisaalta nettomenojen viiteura ja toisaalta kaksi turvalauseketta.
Esimerkkiperheet 2024–2026: Ostovoima kasvuun synkän kauden jälkeen10.10.2024 00:01:00 EEST | Tiedote
Laboren syksyn 2024 esimerkkiperhelaskelmissa seurataan kahdeksan kuvitteellisen perheen tulojen, verojen ja veronluontoisten maksujen sekä ostovoiman kehitystä. Uutuutena tänä vuonna esitellään uusi esimerkkiperhe: yksinasuva korkeakoulutettu. Ostovoima kääntyy kasvuun melkein kaikilla perheillä kuluvan vuoden aikana. Pääsyynä tähän on inflaation tuntuva hidastuminen. Yleisen asumistuen ja ansiopäivärahan leikkaukset iskevät kipeästi kyseisiä etuuksia saaviin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme