Työttömyystilanne Kaakkois-Suomessa jatkuu alavireisenä
Kaakkois-Suomessa oli syyskuussa työttömiä yhdeksän prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Nuorten ja ulkomaalaistaustaisten työttömien määrät kasvoivat kaikkia työttömiä enemmän. Pitkäaikaistyöttömyydessä kasvua oli kahdeksan prosenttia. Lomautettujen määrä nousi vuodentakaisesta vain prosentin verran, mutta elokuusta määrä nousi huomattavasti. Uusia avoimia työpaikkoja oli 46 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.
Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun lopussa 15201 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä on 1309 henkilöä (+9 %) suurempi kuin vuotta aikaisemmin.
Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli Kaakkois-Suomessa 12,1 prosenttia. Kymenlaaksossa osuus oli 12,0 ja Etelä-Karjalassa 12,2 prosenttia. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli syyskuussa 10,4 prosenttia. Kunnittain tarkasteltuna korkein työttömyysaste oli Imatralla (15,2 %) ja matalin Taipalsaarella (8,0 %).
Työttömistä työnhakijoista Kaakkois-Suomessa oli kokoaikaisesti lomautettuja 1473, mikä on 10 prosenttia kaikista työttömistä. Edellisvuoden syyskuusta lomautettujen määrä kasvoi prosentilla. Elokuuhun verrattuna lomautettuja oli peräti 456 henkilön ja 45 prosentin verran enemmän.
Työttömien määrä kasvoi kaikissa Kaakkois-Suomen seutukunnissa ja valtaosassa kuntia – eniten Kouvolassa. Toiseksi eniten työttömien määrä kasvoi Lappeenrannassa. Suhteellisesti kasvu oli suurinta Miehikkälässä. Työttömien määrä puolestaan väheni Taipalsaarella, Parikkalassa ja Virolahdella.
Kaakkois-Suomen työttömistä työnhakijoista oli syyskuun lopussa ulkomaiden kansalaisia 1850 henkilöä. Ulkomaalaisten osuus kaikista työttömistä oli Kaakkois-Suomessa 12 prosenttia. Alueen ulkomaalaisista työnhakijoista oli EU-maiden kansalaisia 249. Ulkomaan kansalaisten työttömyysaste Kaakkois-Suomessa oli 34,2 prosenttia.
Nuorisotyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys edelleen kasvussa
Nuorisotyöttömyyden kasvu jatkui syyskuussakin kaikissa seutukunnissa – eniten Lappeenrannan seudulla. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Kaakkois-Suomessa vuodentakaista 15 prosenttia enemmän. Yli 50-vuotiaita oli Kaakkois-Suomessa työttömänä syyskuussa kahdeksan prosentin verran enemmän kuin vuotta aiemmin.
Syyskuun lopussa Kaakkois-Suomessa oli yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä 4531. Määrä kasvoi vuodentakaisesta kahdeksan prosentin verran. Kaikista alueen työttömistä pitkäaikaistyöttömiä oli 30 prosenttia. Osuus on pienempi kuin valtakunnallisesti. Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi kaikissa kaakon seutukunnissa – eniten Kouvolan seudulla. Suhteellisesti nousu oli suurinta Imatran seudulla. Pitkäaikaistyöttömiä on Kaakkois-Suomessa eniten Kotka-Haminan seutukunnassa.
Lähes kaikkien ammattiryhmien työttömyys lisääntyi
Työttömien määrä kasvoi Kaakkois-Suomessa viime vuoden syyskuuhun verrattuna lähes kaikissa ammattiryhmissä. Ainoastaan prosessi- ja kuljetustyöntekijöiden työttömyys laski hieman. Määrällisesti eniten nousi ammatteihin luokittelemattomien ryhmien ja rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden työttömyys.
Työttömien määrä laski Kaakkois-Suomessa edellisvuoteen verrattuna vain alemman perusasteen tutkinnon suorittaneilla. Kaikilla muilla koulutusasteilla työttömien määrä nousi. Korkeakoulutettujen työttömien määrä nousi vuodentakaisesta selvästi. Määrällisesti eniten vuodentakaisesta nousi toisen asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyys.
Uudet avoimet työpaikat vähenivät
Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun aikana avoinna 923 uutta työpaikkaa. Paikkoja oli 46 prosenttia vähemmän (-787 kpl) kuin vuosi sitten. Työpaikkojen määrä väheni reilusti kaikissa alueen seutukunnissa. Eniten työpaikkojen määrä laski Lappeenrannan seudulla (-283 kpl). Suhteellisesti eniten määrä laski Imatran seudulla (-58 %). Työpaikkailmoittelu väheni selvästi myös koko maassa – valtakunnallisesti uusia avoimia työpaikkoja oli 48 prosenttia vähemmän kuin vuosi sitten.
Kaakon uusista avoimista työpaikoista 80 prosenttia oli yrityksissä. Yli vuoden kestävää työsuhdetta tarjottiin 60 prosentissa uusista työpaikoista.
Johtajille ja ammatteihin luokittelemattomille oli avoinna paikkoja hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Maanviljelijöiden ja metsätyöntekijöiden paikkojen määrä oli edellisvuoden tasolla. Kaikissa muissa ammattiryhmissä uusien avointen työpaikkojen määrä laski. Eniten vähenivät palvelu- ja myyntityöntekijöiden työpaikat.
Eniten uusia työpaikkoja ilmoitettiin myyjille, lähihoitajille, moottoriajoneuvojen asentajille ja korjaajille, kiinteistönhuollon työntekijöille ja rakennussähköasentajille.
Avoimien työpaikkojen lukumäärät eivät ole täysin vertailukelpoisia aikaisempien tietojen kanssa. Tällä hetkellä Työnvälitystilastojärjestelmään välittyvät ainoastaan ne työpaikkailmoitukset, joiden kohdalla työnantaja on sallinut siirron Työmarkkinatorilta TE-toimistojen asiakaspalvelurekisteriin (URA).
Palveluissa vähemmän henkilöitä kuin vuosi sitten
Syyskuun lopussa Kaakkois-Suomessa oli aktivointiasteeseen laskettavien palveluiden piirissä 5693 henkilöä (-6 %). Aktivointiaste oli 27,2 prosenttia. Laajan työttömyyden eli työttömien työnhakijoiden ja palveluissa olleiden yhteismäärä oli syyskuussa noin 20 900. Määrä on noin 970 henkilöä suurempi kuin vuotta aikaisemmin.
Palkkatuella työllistettyjen määrä väheni vuodentakaiseen verrattuna. Valtaosa työllistetyistä oli yksityisen sektorin töissä (70 %). Kunnissa työllistettyjä oli 29 prosenttia ja valtiolla noin prosentin verran.
Työvoimakoulutuksessa tai omaehtoisessa koulutuksessa oli yhteensä 2285 henkilöä. Palveluista työvoimakoulutuksen, kuntouttavan työtoiminnan, valmennusten ja työ- ja koulutuskokeiluiden osallistujamäärät nousivat. Muiden palveluiden osallistujamäärät laskivat.
Tiedot ilmenevät työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilastosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimisto
Johtaja Jari Saarinen, p. 0295 042 200, etunimi.sukunimi@te-toimisto.fi
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.
Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan elinvoimainen, kestävä ja saavutettava Kaakkois-Suomi.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kaakkois-Suomen näkymien ennakoidaan piristyvän ensi vuonna – työvoimabarometri kertoo osaamistarpeista29.10.2024 10:10:24 EET | Tiedote
Alueelliset kehitysnäkymät ja Työvoimabarometrin tulokset syksyltä 2024 on julkaistu. Elinkeinoelämän vaisun tilanteen uskotaan jatkuvan Kaakkois-Suomessa seuraavina kuukausina. Odotukset 12 kuukauden päähän ovat jo varovaisen positiiviset. Työvoimabarometrissä arvoitiin neljän toimialan osaamistarpeita.
Talvi- ja pimeän ajan nopeusrajoitukset voimaan lokakuun lopulla23.10.2024 08:59:01 EEST | Tiedote
Kaakkois-Suomen maanteillä, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa, otetaan talvikauden alemmat nopeusrajoitukset käyttöön perjantaista 25.10.2024 alkaen. Tälle talvikaudelle otetaan käyttöön myös täysin uusia talvirajoituskohteita Kotkassa ja Kouvolassa.
Avustushakuja auki ELY-keskuksissa22.10.2024 09:34:00 EEST | Tiedote
ELY-keskuksissa avautuu 22.10. useita rakennettuun ja luonnonympäristöön liittyviä avustushakuja. Haettavissa on avustuksia muun muassa rakennusperinnön hoitoon, luonnonhoitoon ja vesistöjen kunnostamiseen. Hakuajat päättyvät 2.12.
Akkuklusterin aiheuttamat suurimmat kemialliset ympäristöriskit kohdistuvat vesistöihin14.10.2024 12:09:54 EEST | Tiedote
Akkuklusterin merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat erityisesti katodimateriaalien esiasteiden tuotannossa muodostuvista vesistöpäästöistä. Ympäristövaikutusten parempi hallinta edellyttää laitosten luvituksen ja valvonnan kehittämistä sekä uusien tekniikoiden käyttöönottoa.
Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson alueen ja yritysten kehittämiseen lähes miljoona euroa heinä-syyskuussa14.10.2024 10:14:02 EEST | Tiedote
Heinä-syyskuussa 13 yritystä ja 18 kehittämishanketta saivat EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Leader-ryhmien kautta. Yritysten investointeihin ja kehittämistoimiin suunnattiin yhteensä lähes 300 000 euroa, kehittämishankkeisiin yhteensä noin 628 000 euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme