Ammattikorkeakoulut luovat elinvoimaa koko Suomeen – Arene julkaisee alue- ja kuntavaalitavoitteensa

Ammattikorkeakoulut kouluttavat noin kaksi kolmasosaa kaikista Suomen uusista korkeakoulutetuista. Ammattikorkeakoulutetut myös jäävät usein opiskelumaakuntaansa, sillä noin 2/3 kaikista ammattikorkeakouluista valmistuneista työllistyy opiskelumaakuntaansa. Soveltavassa tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ammattikorkeakoulut ovat euromääräisesti yli kaksinkertaistaneet toimintansa viimeisen kymmenen vuoden aikana.

- Ammattikorkeakoulujen merkitys alueilla on aivan kriittinen. Kunnat ovat edelleen omistajina 16 ammattikorkeakoulussa. Kuntien kannattaa ottaa nyt aktiivinen, arvostava ja kunnianhimoinen omistajuuden ote ammattikorkeakouluihin saadakseen parhaan hyödyn. Yhdessä alueen toimijoiden kanssa tehty omistajastrategia olisi hyvä väline ammattikorkeakoulutuksen ja niiden tutkimuksen kehittämisessä - alueen elinvoiman ja kehittämisen vahvistamiseksi, toteaa Arene toiminnanjohtaja Ida Mielityinen.

Ammattikorkeakouluilla on kasvava rooli myös eurooppalaisen tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituksen kotiuttajina yhdessä alueiden yritysten, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa. Nykyisin yli puolet ammattikorkeakoulujen ulkoisesta TKI-rahoituksesta tulee EU:n rakennerahastoista. Tämän ohella ammattikorkeakoulut tavoittelevat yhä aktiivisemmin EU:n kilpailtua TKI-rahoitusta eri erillisohjelmista kuten Horisontti Eurooppa –puiteohjelmasta.

- EU:n tutkimuksen puiteohjelman sekä rakennerahastojen luonne ovat todennäköisesti muuttumassa merkittävästikin seuraavalla rahoituskaudella. Alue- ja kuntapäättäjien onkin nyt tärkeää olla hereillä ja vaikuttaa siihen, ettei työelämää palvelevan soveltavan tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitus vähene, Mielityinen toivoo.

Hyvinvointialueiden työvoimapulan ratkaisu edellyttää yhteistyötä

Hyvinvointialueiden työvoimapulan ja tuottavuusongelmien ratkaiseminen edellyttää uusien osaajien kouluttamista ja toimintamallien kehittämistä terveys- ja hyvinvointipalveluihin. Ammattikorkeakoulut kouluttavat valtaosan hyvinvointialueiden korkeakoulutetusta henkilöstöstä. Haasteeksi on nyt muodostumassa harjoittelupaikkojen puute niin kotimaisille kuin kansainvälisille opiskelijoille.

Kaikkien yhteistyöalueiden on sitouduttava ammattikorkeakoulujen kanssa tehtävään kumppanuuteen TKIO-sopimuksin, joilla vahvistetaan ammattikorkeakoulujen osallistumista myös hyvinvointialueiden toimintaa uudistavaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

Koulutusperäinen maahanmuutto edellyttää toimia myös kunnilta ja hyvinvointialueilta

Ammattikorkeakouluilla on merkittävä rooli koulutusperäisessä maahanmuutossa. Viime vuonna ammattikorkeakouluihin tuli lähes 7 000 kansainvälistä tutkinto-opiskelijaa, joista valtaosa on halukkaita työllistymään Suomeen. Työllistyminen ja kotoutuminen edellyttävät kuitenkin, että työelämä ja palvelujärjestelmä ovat valmiita vastaanottamaan uudet asukkaat. 

Isoksi haasteeksi on muodostumassa myös opiskelija-asuntojen puute. Opiskelijamäärien kasvaessa kohtuuhintaisen opiskelija-asumisen kysyntä kasvaa merkittävästi tulevina vuosina. Kuntien ja opiskelija-asuntosäätiöiden on varmistettava, että asuntoja rakennetaan kysyntää vastaavaksi.