Audiomedia Oy

Metsä360 palkintoehdokas Uute: Metsästä terveyttä edistäviä mikrobeja

Jaa
Johanna Kalmari ja Kari Sinivuori
Johanna Kalmari ja Kari Sinivuori

Re-Connecting Nature® -mikrobiuute pohjautuu suomalaiseen yliopistokeksintöön. Se vastaa koostumukseltaan rikasta metsästä löytyvää mikrobiyhteisöä ja valmistetaan maa- ja metsäteollisuuden sivuvirroista. Mikrobiuute altistaa luonnon mikrobeille, kun sitä lisätään raaka-aineena esimerkiksi kosmetiikkatuotteisiin. Lohjalla toimivan Uute Scientific Oy:n visiona on elämä ilman immuunivälitteisiä sairauksia. 

Suomalaiset irtautuneet luonnosta

–Uute tulee suoraan suomalaisesta metsästä. Metsien biodiversiteetti, monimuotoisuus, on avainasemassa hyvinvointimme kannalta. Tämä oivallus on ollut lähtökohtana kehittämällemme mikrobipohjaiselle tuotteelle, joka tukee immuunijärjestelmän tasapainoa, sanoo tutkimusjohtaja Johanna Kalmari.

Kalmarin mukaan mikrobiston monimuotoisuus, jonka luonnosta saamme, on ratkaiseva tekijä siinä, miten hyvin immuunijärjestelmämme toimii ja miten kehomme vastustaa tulehduksia. –Kaupungissa eläminen lisää riskiä monille sairauksille, kuten allergioille ja jopa vakavammille sairauksille, kuten Alzheimerin taudille. Tämä johtuu siitä, että kaupunkiympäristössä altistumme vähemmän luonnon mikrobeille, joita immuunijärjestelmämme tarvitsee pysyäkseen terveenä.

– Olemme irtautuneet siitä luonnollisesta mikrobien maailmasta, joka tukee kehomme puolustusmekanismeja. Luontoaltistus on välttämätöntä, jotta immuunipuolustuksella on mahdollisuus ylläpitää toimintojaan. Luonnon monimuotoisuus, ja erityisesti metsäympäristön mikrobit, voivat olla ratkaisu tähän ongelmaan.

Uute Scientificin tavoitteena on Kalmarin mukaan tuoda nämä luonnon mikrobit osaksi ihmisten arkea, erityisesti kaupunkilaisten elämään. – Olemme tehneet vuosien tutkimusta metsäperäisistä mikrobeista ja niiden vaikutuksista immuunijärjestelmään. Tulokset ovat olleet lupaavia: mikrobit voivat auttaa kehoa ylläpitämään normaalia immuunivastetta ja vähentää tulehduksellisia tiloja.

Metsän monimuotoisuus kuluttajalle

Uute Scientific on luonut uuden tieteenalojen rajapintaan syntyneen ekosysteemin, immunoekologian, jossa ympäristöekologia, metsäteollisuus ja lääketiede yhdistyvät. Toimitusjohtaja Kari Sinivuoren mukaan yrityksen tavoitteena on muuttaa elinympäristömme terveyttä ja hyvinvointia edistäväksi.

–Olemme kehittäneet mikrobipohjaisen tuotteen, joka tuo metsän biodiversiteetin suoraan kuluttajien käyttöön. Se toimii kuin päivittäinen vitamiiniannos luonnon hyvää, joka auttaa pitämään kehon tasapainossa. Tämä tuote ei ole vain innovatiivinen, vaan se on kestävä ja luonnonmukainen ratkaisu.

Sinivuoren mukaan valmistuksessa käytetään suomalaisista metsistä peräisin olevia mikrobeja. – Suomalaisen metsän monimuotoisuus on erityisen rikas ja puhdas. Metsämme tarjoavat ainutlaatuisen perustan tämän kaltaisille tuotteille, ja se tekee niistä tehokkaita ja turvallisia.

–Olemme tehneet laajaa yhteistyötä eri yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa kehittääksemme tuotteen, joka voi tarjota konkreettisia hyötyjä ihmisten terveydelle. Tähän mennessä olemme suorittaneet useita tutkimuksia, jotka tukevat mikrobien positiivisia vaikutuksia, ja nyt olemme valmiita viemään tämän innovaation markkinoille.

Sinivuori uskoo, että tuote voi parantaa ihmisten terveyttä ja hyvinvointia maailmanlaajuisesti. – Metsä ei ole vain luonnonvara, vaan se on hyvinvoinnin lähde, joka voi auttaa meitä torjumaan modernin elämän tuomia haasteita. Haluamme olla mukana viemässä tätä oivallusta eteenpäin ja tuoda metsän hyödyt jokaisen ulottuville, olivatpa he missä päin maailmaa tahansa.

Metsä360 palkinto 2024

LUT-yliopisto ja Marjatta ja Eino Kollin Säätiö ovat jakaneet yhteistyössä vuodesta 2020 alkaen 30 000 euron suuruisen tunnustuksen. Tunnustuspalkinto on osa LUT-yliopiston ja Kollin Säätiön laajamittaista yhteistyötä, jolla tähdätään suomalaisen metsän jalostusarvon kasvattamiseen ja vastuullisen biotalouden kasvun tukemiseen.

Palkinto voidaan myöntää henkilölle tai organisaatiolle, joka on onnistunut nostamaan metsän jalostusarvoa tai luomaan edellytykset ja mahdollisuudet metsän jalostusarvon kasvattamiselle. Palkinto kunnioittaa visionäärisen teollisuusneuvos Eino Kollin (1925–2016) perintöä ja elämäntyötä metsien parissa.

Vuoden 2024 Metsä 360-tunnustuspalkinnon finalistit on valinnut LUT-yliopiston ja Marjatta ja Eino Kollin Säätiön edustajista koostuva asiantuntijaryhmä.

Markku Laukkanen

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Johanna Kalmari, johanna.kalmari@uutescientific.com
Kari Sinivuori, kari.sinivuor@uutescientific.com

Kuvat

Johanna Kalmari ja Kari Sinivuori
Johanna Kalmari ja Kari Sinivuori
Lataa
Johanna Kalmari
Johanna Kalmari
Lataa
Kari Sinivuori
Kari Sinivuori
Lataa

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Audiomedia Oy

Metsän mikrobeista raaka-ainetta lääketeollisuuteen19.11.2024 11:24:22 EET | Artikkeli

Metsäpohjaisen Re-Connecting Nature® -mikrobiuutteen kehittäjä Uute Scientific Oy palkittiin 30 000 euron Metsä360 tunnustuspalkinnolla. Tunnustuspalkinto on osa LUT-yliopiston sekä Marjatta ja Eino Kollin Säätiön laajamittaista yhteistyötä, jolla tähdätään suomalaisen metsän jalostusarvon kasvattamiseen ja vastuullisen biotalouden kasvun tukemiseen. Metsien monimuotoisuus lisää vastustuskykyä sairauksille –Metsän mikrobit voivat olla avain tulevaisuudessa terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Mikrobit voivat lievittää immuunivälitteisiä sairauksia, kuten atooppista ihottumaa ja tulehduksellisia suolistosairauksia, sanoo tutkimusjohtaja Johanna Kalmari. Viime keväänä päättyneessä 142 henkilön atopiatutkimuksessa saatiin Kalmarin mukaan myönteisiä vaikuttavuustuloksia. –Osoitimme, että mikrobiuutetta sisältävän perusvoiteen käyttö vahvisti atoopikkojen ihon suojakerrosta, vähensi atopialääkepäiviä sekä atopialääkkeitä tarvitsevien henkilöiden määrää verrattuna lumeryhmään. Kalmarin mu

Euroopan metsänomistajien Daniel Komlos: Uuden komission kuunneltava metsänomistajia enemmän13.11.2024 08:50:12 EET | Artikkeli

Euroopan metsänomistajien edunvalvontajärjestön CEPF: in neuvonantaja Dániel Komlós odottaa uudelta komissiolta merkittäviä muutoksia metsiä koskevien esitysten laadintaan. – Tähän asti Green Deal on tuonut mukanaan ennennäkemättömän määrän sääntelyä ja aloitteita, mikä on aiheuttanut paineita jäsenmaille ja metsänomistajille. – Sen liian nopea toimeenpano on herättänyt kritiikkiä. Metsänomistajat kaikissa maissa kokevat, että heiltä ei ole riittävästi kysytty mielipiteitä. Esimerkiksi ennallistamis- ja metsäkatoasetuksen toimeenpanossa ei ole otettu huomioon metsäisten jäsenmaiden olosuhteiden eroja ja yksilöllisiä tarpeita niiden täytäntöönpanossa. Komlos odottaa, että uuden komisison ohjelmassa biotalous ja erityisesti metsätalous nostetaan yhdeksi painopisteeksi. – Nyt on onneksi merkkejä siitä, että asenne biotaloutta kohtaan on elpymässä ja sille määritellään keskeinen rooli EU:n vihreän siirtymän toteuttamisessa. –Seuraava vuosi on ratkaiseva biotalouden, metsiä ja metsätaloutta

Luken tutkimusprofessori Annika Kangas: Hakkuiden vähentämisellä ei saavuteta ilmastotavoitteita5.11.2024 11:13:46 EET | Artikkeli

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessorin, MMT Annika Kankaan mukaan ilmastotavoitteita ei voi laskea metsien kasvavien nielujen varaan. – Kun vaaditaan hakkuiden rajoittamista nielujen kasvattamiseksi, se toisi hetken ilon, mutta sen jälkeen nielujen kasvu kääntyisi laskuun ja laskisi edelleen mitä enemmän hakkuita vähennetään. Tässä voidaan uhrata Suomen talous, saadaan suomalaiset köyhiksi, mutta saavutettava ilmastohyöty on marginaalinen. –Lukessa on tehty maakuntakohtaisia mallinnuksia eri kasvupaikoilla puuston kasvusta, mikä on maksimissaan 35-40 vuotta vanhoissa metsissä. Näissä metsissä on myös suurin nielu, mikä alkaa metsän vanhetessa nopeasti pienentyä. Jos kaikki metsät olisivat nuoria, Kankaan mukaan ilmastotavoitteita voitaisiin laskea niiden varaan. –Nyt emme voi, koska metsien kasvu on kääntynyt laskuun ja se kehitys jatkuu, teemme mitä tahansa. Saksassa ja Ruotsissa on havaittu myös metsän kasvun hidastuminen. Tämä on seurausta siitä, että sodan jälkeen uudistetut mets

Metsä360 palkintoehdokas Puuppolan Suksi: Suksimaailman artesaanivalmistaja erottuu globaalissa markkinassa29.10.2024 07:40:00 EET | Artikkeli

Puuppolan Suksi Oy:n perustajan Jani Ahvenaisen mukaan idea laskettelusuksien valmistuksesta syntyi intohimosta lasketteluun. –Päätimme Ilkka Heleniuksen kanssa aloittaa laskettelusuksien valmistamisen omaksi huviksemme. Aluksi se oli pelkkä harrastus, mutta siitä kehittyikin suurempaa, kun vuonna 2016 perustin virallisesti Puuppolan Suksi Oy:n. –Alku oli täynnä käsityötä, ja valmistimme jokaisen suksen räätälöitynä asiakkaan tarpeiden mukaan. Kun Ilkka fysiikan tohtorina halusi jokaisesta vaiheesta hyvin tarkkaa dataa, kehitimme valmistuksen ohella samalla valmistustapoja ja verstasta. Kun yritys alkoi kasvaa, aloitettiin Ahvenaisen mukaan mallistojen valmistus ja sen myötä liiketoiminnan laajennus. – Tänään PUSU työllistää neljä henkeä, ja vaikka suurin markkinamme on kotimaassa, pyrimme laajentamaan myös vientiä. Tällä hetkellä suksia menee jo yli kymmeneen eri maahan, ja uskomme, että potentiaalia löytyy vielä enemmän. Haluamme viedä suomalaista käsityötä ja luonnonmukaisuutta urhe

Metsä360 palkintoehdokas— Metsämuseo Lusto metsäkeskustelun sillanrakentajana22.10.2024 11:35:18 EEST | Artikkeli

Metsämuseo Luston kehittämisjohtaja Leena Paaskosken mukaan museon keskeinen tehtävä on lisätä ymmärrystä metsien merkityksestä ja lisätä tietoisuutta metsäkulttuurista. – Vaikka metsät ovat aina olleet syvällä suomalaisessa identiteetissä, viime vuosina metsäkeskustelu on muuttunut yhä monimutkaisemmaksi ja polarisoituneemmaksi. Metsillä on meille kaikille erilaisia merkityksiä. Ne voivat edustaa arkeen ja luontoon liittyviä kokemuksia, mutta metsillä on myös taloudellisia ja poliittisia merkityksiä. Juuri tämän moninaisuuden äärellä Lusto haluaa toimia sillanrakentajana. –Luston perusta on laajoissa metsähistoriaan ja -kulttuuriin liittyvissä kokoelmissa, mutta museon tehtävä ei ole vain säilyttää historiaa. Me haluamme avata keskustelua ja luoda uusia näkökulmia siihen, mitä metsät meille tarkoittavat nyt ja tulevaisuudessa, muistuttaa Paaskoski. Tavoitteena vahvistaa lasten ja nuorten metsäsuhdetta Tutkimuspäällikkö Reetta Karhunkorva korostaa Luston roolia metsäkulttuurin valtakun

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye