ELY-keskuksetELY-keskukset

Maatilojen muovihanke tavoittelee voittoa EU:n hankekilpailussa

Jaa

Järvi-Suomessa toteutettu Maatilojen muovit kiertoon -hanke on valittu EU:n hankekilpailun finaaliin. Jyväskylän ammattikorkeakoulun (Jamk) vetämä hanke pureutui maatalouden muovijäteongelmaan.

Rekka-auton lavalla oleva nosturi nostaa jätemuovia rekan lavalle syksyisessä maalaismaisemassa.
Savon Nostokuljetus Oy kerää maatalousmuoveja Pohjois-Savosta ja Keski-Suomesta. Maaseutuverkosto/Topias Tölli

Maatilojen muovit kiertoon -hanke tavoittelee voittoa EU:n ARIA-kilpailun (Agricultural & Rural Inspiration Awards) finaalissa ympäristönsuojeluhankkeiden sarjassa. Brysselissä joulukuussa järjestettävään finaaliin on seulottu eurooppalaisten maaseudun kehittämishankkeiden parhaimmisto.

Maatilojen muovit kiertoon -hanke on kartoittanut muovijätteen muodostumista Suomen maatiloilla, laatinut ohjeistusta sen käsittelyyn sekä kehittänyt uusia tapoja jätteen keräämiseen ja uusiokäyttöön. Projektipäällikkö Aija Hytönen Jamk:sta toteaa, että kisamenestys oli iloinen yllätys.  

– Ainoa harmi on se, että koko hanketiimiä ei voi ottaa mukaan, sillä kaikki toimijat ovat tuoneet tärkeää tietoa kokonaisuuteen. Hankkeen roolina on ollut toimia viljelijän äänenä muovinkierrätyksen kehittämisessä, hän sanoo.

Jamk toteutti Maatilojen muovit kiertoon -hankkeen vuosina 2022–2024 yhteistyössä MTK-Pohjois-Savon ja LAB-ammattikorkeakoulun kanssa. Hanke sai EU:n maaseuturahoitusta Keski-Suomen ELY-keskuksesta. Se toteutettiin Järvi-Suomen ympäristö- ja ilmasto-ohjelman (JÄSMY) mukaisesti, eli myös Pohjois-Savon, Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen ELY-keskusten alueilla.

12 miljoonaa kiloa muovijätettä

Hankkeen tekemässä kartoituksessa selvisi, että muovijätettä muodostuu suomalaisilla maatiloilla noin 12 miljoonaa kiloa vuodessa. Tilat maksavat itse sen keräämisen kustannukset.

Muovia käytetään maataloudessa paljon, koska se on toimiva materiaali mm. nurmirehun säilönnässä, marjojen katteena ja vihannesten hallaharsona. Hytönen muistuttaa, että muovin käyttö vähentää esimerkiksi rehuvarastojen rakentamiskustannuksia sekä torjunta-aineiden ja kasteluveden tarvetta. 

Tähän asti Suomesta on kuitenkin puuttunut kustannustehokas ja toimiva maatalousmuovien kierrätysjärjestelmä.

– Tilat ovat kaukana toisistaan, luotettavia muovijätteen vastaanottajia on vain vähän ja logistiikka maksaa. Ketjussa ei ole ollut toimijoita; maatalousmuoveihin erikoistunut Suomen Maatalousmuovien Kierrätys Oy aloitti toimintansa vasta viime kesänä, Hytönen taustoittaa.

Maatalousmuovijätteestä kierrätetään nykyisin noin 20 %, mutta hankkeen viljelijöille tekemän kyselyn mukaan jopa 70 % siitä olisi kierrätettävissä. Jäte päätyy enimmäkseen polttoon, vaikka lajiteltuna se soveltuisi hyvin uusiokäyttöön.

– Muovien suurimmat ilmastopäästöt tulevat niiden valmistuksesta, joten kierrättäminen vähentäisi päästöjä tehokkaasti, Hytönen huomauttaa.

Pohjois-Savon pilotin malli toimii yhä

Maatilojen muovit kiertoon -hanke toteutti Pohjois-Savossa viime vuonna pilotin, jossa alueen maatiloilta kerättiin yhteensä 1,3 miljoonaa kiloa muovijätettä. MTK-Pohjois-Savon johtokunnan varapuheenjohtaja Noora Räsänen kertoo, että pilottiin osallistui lähes 140 maatilaa.

– Pilotissa mukana ollut Savon Nostokuljetus Oy kerää yhä muovijätettä alueen maatiloilta, hän täydentää.

Esimerkiksi puutarhatilan ja nautatilan tarvitsemat muovit ovat keskenään hyvin erilaisia. Hanke tuotti tiloille selkeät ohjeet eri muovilaatujen lajitteluun, varastointiin ja kierrättämiseen.

– Ydinlöydös oli tieto siitä, miten paljon muovijätteen lajittelu ja pakkaaminen kompaktiin muotoon säästää viljelijän rahaa, projektipäällikkö Aija Hytönen huomauttaa.

Lahdessa ja Lappeenrannassa toimiva LAB-ammattikorkeakoulu testasi maatiloilta kerätyn muovijätteen koneellista tunnistamista ja analysoi vuodenaikojen vaikutusta jätteen laatuun. Lisäksi LAB testasi muovijätteen hajottamista kemiallisesti raaka-aineen uudelleenkäyttöä varten.

Finaalissa kolme suomalaishanketta

ARIA-kilpailun finaaliin on valittu yhteensä 24 EU:n maaseuturahoitusta saanutta hanketta eri puolilta Eurooppaa. Maatilojen muovit kiertoon -hankkeen lisäksi finaaliin pääsi kaksi muuta suomalaishanketta: Satakunnassa ja Pirkanmaalla toteutettu Mielen tasapainoa työpaikoille ja Lapissa toteutettu Avoimet miljööt ja aidot elämykset.

Kilpailussa on neljä sarjaa, joissa palkitaan asiantuntijaraadin valitsema voittaja, ja lisäksi yleisö saa äänestää suosikkihankettaan. Äänestys on auki kilpailun verkkosivuilla 1.12.2024 asti. 

ARIA-kilpailun tavoitteena on tuoda näkyvyyttä EU:n maaseuturahoituksen tuella toteutetuille hankkeille. Suomessa EU:n maaseuturahoitusta myöntävät ELY-keskukset ja Leader-ryhmät.  

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Rekka-auton lavalla oleva nosturi nostaa jätemuovia rekan lavalle syksyisessä maalaismaisemassa.
Savon Nostokuljetus Oy kerää maatalousmuoveja Pohjois-Savosta ja Keski-Suomesta.
Maaseutuverkosto/Topias Tölli
Lataa
Haalaripukuinen mies kyykistyneenä rehupaalin viereen maatilarakennuksessa.
Maatilayrittäjä Ilkka Kosusen maitotilalta Leppävirralta kerättiin syyskuussa mm. paalimuoveja ja -verkkoa.
Maaseutuverkosto/Topias Tölli
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

ELY-keskukset ovat valtion viranomaisia, jotka edistävät alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla. ELY-keskukset hoitavat elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen sekä liikenteeseen ja infrastruktuuriin että ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä. ELY-keskukset kehittävät ja tukevat taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta ELY-keskukset

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan linjaus ulkomaisen työvoiman käytöstä päivitetty11.11.2024 10:27:13 EET | Tiedote

Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskukset ovat päivittäneet alueellisen linjauksen ulkomaisen työvoiman käytöstä. Uusi päivitetty linjaus astuu voimaan 11.11.2024. Päivitetyssä linjauksessa on lueteltu ammattinimikkeet, joiden osalta työvoiman saatavuus alueella on arvioitu niin haastavaksi, ettei ulkomaista työntekijää palkattaessa erillistä saatavuusharkintaa tarvitse tehdä.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye