Kiire on sairaanhoitajien mukaan pahin uhka potilasturvallisuudelle
Kiire tai resurssipula on sairaanhoitajien näkemyksen mukaan suurin syy potilasturvallisuuden puutteisiin. Pahimmillaan heikkoudet potilasturvallisuudessa voivat johtaa potilasvahinkoon. Sairaanhoitajien näkemyksiä potilasturvallisuudesta kysyttiin lokakuun alussa Sairaanhoitajapäivillä.

Korvattavista potilasvahingoista valtaosa on hoitovahinkoja, jotka toisin toimimalla olisi voitu välttää. Vahinkotilanteen taustalla on usein organisaation toimintatapoihin liittyviä puutteita, jotka korjaamalla myös virheiden mahdollisuus vähenee. Terveydenhuollon resurssien riittävyys, perehdytyksen ja ohjeistuksen kehittäminen sekä viestinnän sujuvoittaminen ovat sairaanhoitajille tehdyn kyselyn perusteella keskeisiä kehityskohteita laadukkaan hoidon takaamiseksi.
Potilasturvallisuutta eniten vaarantavat tekijät sairaanhoitajien mielestä ovat kiireinen työtahti ja riittämättömät resurssit. Tämän nosti esiin yli 80 % kyselyyn vastanneista sairaanhoitajista. Lisäksi lähes kaksi kolmasosaa sairaanhoitajista koki, että potilasturvallisuus kärsii riittämättömän perehdytyksen tai puutteellisten ohjeiden vuoksi.
-Valitettavasti terveydenhuollossa on resurssivajetta, ja lisäksi monessa yksikössä joudutaan turvautumaan jatkuvasti sijaisiin, joita ei välttämättä ehditä riittävästi perehdyttää. On tärkeää, että potilasturvallisuutta uhkaavat vaaran paikat tunnistetaan yksiköissä, ja niihin myös puututaan, Potilasvakuutuskeskuksen potilasturvallisuuslääkäri Morag Tolvi painottaa.
Sairaanhoitajat nostivat esiin myös työyhteisön tiedonkulun ja vastuunjaon ongelmat potilasturvallisuuspuutteiden taustalla. Yli kolmannes vastaajista oli sitä mieltä, että terveydenhuollon ammattilaisten välillä esiintyvät viestinnän haasteet vaarantavat potilasturvallisuutta hoitoyksikössä. Neljäsosa vastaajista koki, että potilasturvallisuus voi vaarantua myös työn huonon organisoinnin ja epäselvän vastuunjaon vuoksi.
Puutteet osaamisessa mainitsi reilu viidennes kyselyyn vastanneista. Sen sijaan työvälineisiin liittyvät ongelmat sekä potilaan ja hoitohenkilökunnan väliset kielivaikeudet eivät sairaanhoitajien mukaan aiheuta merkittäviä puutteita potilasturvallisuudelle.
-Potilasturvallisuuden parantaminen vaatii resursseja, tahtotilaa ja oikeanlaista turvallisuuskulttuuria. Yksilöiden syyttämisen sijaan tulisi kehittää rakenteita ja toimintamalleja, joilla ehkäistään vahinkojen syntymistä tulevaisuudessa, Tolvi muistuttaa.
Potilasvakuutuskeskus toteutti kyselyn sairaanhoitajille Sairaanhoitajapäivillä 2.-3.10.2024. Kyselyyn vastasi yli 700 työssäkäyvää sairaanhoitajaa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestintä
Arkisin yleensä klo 9–15
Kuvat

Tietoa Potilasvakuutuskeskuksesta
Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki Suomessa annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset. PVK toimii potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi. Keskuksen jäseniä ovat kaikki potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa. www.pvk.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus
BLOGI | Turvallinen synnytys on jokaisen oikeus – myös muuttuvassa sairaalakartassa8.4.2025 07:10:00 EEST | Blogi
Suomessa on alhainen äiti- ja lapsikuolleisuus, mutta potilasvahinkoja voi yhä tapahtua. Synnytyksen etenemistä ja mahdollisia ikäviä yllätyksiä ei voi ennustaa. Nostaako synnytysten keskittäminen isompiin keskuksiin kotisynnytysten määriä entisestään, ja miten se vaikuttaa potilasturvallisuuteen, pohtii potilasturvallisuuslääkäri Morag Tolvi blogissaan.
BLOGI | Hoito ei vastannut odotuksia - onko kyseessä potilasvahinko?2.4.2025 06:50:00 EEST | Blogi
Suomen korkeatasoiseen terveydenhuoltoon kohdistuu suuria odotuksia. Aina hoidon lopputulos ei kuitenkaan vastaa toiveita, ja mieleen voi hiipiä epäilys hoitovirheestä. Terveydenhuoltoon liittyy väistämättömiä riskejä, eikä kaikkia sairauksia voida parantaa tai edes lievittää, muistuttaa Minna Plit-Turunen blogissaan.
BLOGI | Vuosiraportin suurin uutinen: valtakunnassa kaikki hyvin19.3.2025 06:19:00 EET | Blogi
Potilasvakuutuskeskus julkaisee vuosittain potilasvahinkotilastot sille ilmoitetuista tapauksista ja korvatuista vahingoista. Vuosiraportti tarjoaa harvoin yllätyksiä. Miksi näin on, pohtii Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen blogissaan.
Potilasvahinkoilmoitusten määrässä nousua – korvauksia maksettiin 25,2 miljoonaa euroa19.3.2025 06:18:00 EET | Tiedote
Potilasvahinkoilmoitusten määrä kasvoi vuonna 2024, ja ilmoitusten kokonaismäärän ennustetaan ylittävän vuoden 2023 tason. Nousu viittaa siihen, että koronapandemiaa edeltänyt vuoden 2019 ennätystaso lähestyy. Korvattavat potilasvahingot liittyivät useimmiten leikkaus- ja anestesiatoimenpiteisiin sekä kliinisiin hoito- ja tutkimustoimenpiteisiin.
Lapsille tapahtuu harvoin potilasvahinkoja25.2.2025 06:07:00 EET | Tiedote
Vuosittain Suomessa korvataan runsaat 2 000 potilasvahinkoa. Valtaosa korvattavista vahingoista tapahtuu aikuisille. Alaikäisille eli alle 18-vuotiaille lapsille tapahtuneita vahinkoja korvataan vuosittain noin 140, mikä on 6 prosenttia kaikista korvattavista vahingoista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme