Määräaikaistalletuksia tehtiin syyskuussa enemmän kuin vuosi sitten
Syyskuussa 2024 suomalaiset kotitaloudet tekivät määräaikaistalletuksia enemmän kuin vuosi sitten. Kotitaloudet tekivät uusia määräaikaistalletuksia 1,4 mrd. euron edestä eli 0,2 mrd. euroa enemmän kuin syyskuussa 2023. Talletusmäärien kasvu näkyy myös määräaikaistalletusten kannassa (14,9 mrd. euroa), jonka vuosikasvuvauhti oli syyskuussa 64,5 %. Kannan kasvuvauhti kuitenkin hidastui edelliskuusta.
Suurin osa kotitalouksien määräaikaistalletuksista on talletusajaltaan enintään vuoden mittaisia. Syyskuussa 2024 enintään vuoden mittaisten uusien määräaikaistalletusten kuukausittainen osuus oli tilastointihistorian suurin, 95 % kaikista uusista määräaikaistalletuksista. Määräaikaistalletusten kannasta 65 % on enintään vuoden pituisia talletuksia ja 35 % yli vuoden mittaisia talletuksia.
Suomalaisten kotitalouksien tekemien uusien määräaikaistalletussopimusten korot ovat laskeneet kolmen kuukauden ajan. Syyskuussa 2024 uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli 3,29 %, kun se lähiajan huipussa kesäkuussa oli 3,56 %. Pidempiaikaisten määräaikaistalletusten korot ovat laskeneet lyhyempien määräaikaistalletusten korkoja pienemmiksi, kun markkinakorot laskivat. Syyskuussa uusien enintään vuoden pituisten määräaikaistalletusten korko oli 3,30 % ja yli vuoden mittaisten talletussopimusten 3,23 %. Myös määräaikaistalletusten kannan keskikorko laski hieman syyskuussa ja oli 3,19 %.
Kotitaloudet tekevät määräaikaistalletuksia yleensä enemmän, kun niille maksetaan korkeampaa korkoa. Viimeisimmät korkohuiput eivät ole kuitenkaan nostaneet määräaikaistalletusten määriä entisaikojen lukemiin. Tilastointiajan suurimmat kuukausittaiset sopimusmäärät nähtiin lokakuussa 2008, kun kotitaloudet[1] tekivät uusia määräaikaistalletuksia 6,5 mrd. euron edestä 5,04 prosentin korolla. Myös määräaikaistalletusten kanta oli tilastointiajan huipussaan tuolloin, 73 % syyskuun 2024 määrää suurempi eli 25,7 mrd. euroa. Määräaikaistalletusten rinnalla ovat kuitenkin yleistyneet erilaiset irtisanomisehtoiset talletusmuodot, joiden kanta oli syyskuussa 29,0 mrd. euroa ja kannan keskikorko 2,36 %.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat syyskuussa 2024 uusia asuntolainoja 1,1 mrd. euron edestä, saman verran kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 110 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski elokuusta ja oli 3,71 % syyskuussa. Asuntolainakanta oli syyskuun 2024 lopussa 105,8 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu ‑0,8 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,7 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli syyskuun lopussa kulutusluottoja 17,9 mrd. euroa ja muita lainoja 17,6 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[2] syyskuussa 2,3 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 410 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski elokuusta ja oli 4,83 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli syyskuun lopussa 108,1 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 44,9 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli syyskuun 2024 lopussa 110,7 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,33 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 66,8 mrd. euroa.
Lisätietoja antavat
Olli Tuomikoski, puh. 09 183 2925, sähköposti: olli.tuomikoski(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 29.11.2024 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
[1] Vuoden 2008 uusien talletussopimusten määrässä ovat myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, joiden tekemät määräaikaistalletukset ovat kuitenkin olleet melko pieniä kotitalouksien tekemiin verrattuna.
[2] Pl. tili- ja korttiluotot.
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Kutsu medialle: Suomen Pankin julkinen kuuleminen eduskunnan talousvaliokunnassa 26.11. klo 12.0020.11.2024 12:00:00 EET | Kutsu
Talousvaliokunta järjestää kansanedustajille ja medialle avoimen, Eduskunnan pankkivaltuuston kertomuksen 2023 käsittelyyn liittyvän Suomen Pankin pääjohtajan julkisen kuulemisen ”Euroopan ja Suomen talouden näkymät, rahapolitiikka ja rahoitusvakaus” tiistaina 26.11.2024 kello 12.00 Pikkuparlamentin auditoriossa. Tilaisuus näytetään myös suorana lähetyksenä verkossa osoitteessa https://verkkolahetys.eduskunta.fi/ Ohjelma 12.00 Tilaisuuden avaus, talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto 12.05–12.40 Suomen Pankin puheenvuoro 12.40–13.15 Valiokunnan kysymykset ja keskustelu 13.15–13.30 Finanssivalvonnan puheenvuoro 13.30 Valiokunnan kysymykset ja keskustelu 13.50 Tilaisuuden päätös, talousvaliokunnan puheenjohtaja Sakari Puisto Medialla on mahdollisuus haastatella Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehniä ja Finanssivalvonnan johtaja Tero Kurenmaata heidän puheenvuorojensa jälkeen. Ilmoittautumiset tilaisuuteen (ei-akkreditoidut median edustajat) viimeistään perjantaina 22.11.2024 sähköpo
Suomen Pankki ja Finanssivalvonta järjestävät seminaarin tekoälystä taloudessa, rahoitusalalla ja valvonnassa13.11.2024 09:15:00 EET | Uutinen
Tekoäly tarjoaa uusia mahdollisuuksia sekä yritysten että viranomaisten työhön ja toimintatapoihin. Tekoälyn käyttö tuo mukanaan myös riskejä hallittavaksi. Suomen Pankki ja Finanssivalvonta järjestävät 13.-14.11.2024 seminaarin, jossa luodataan tekoälyn vaikutuksia talouteen, finanssialaan ja valvontatyöhön.
Bank of Finland and FIN-FSA hold seminar on ‘Impact of AI on Economy, Finance and Supervision’13.11.2024 09:15:00 EET | News
Artificial intelligence (AI) offers new opportunities for businesses and public authorities regarding the work they do and the way they do it. The use of AI also brings with it risks that need to be managed. On 13–14 November 2024, the Bank of Finland and the Financial Supervisory Authority (FIN-FSA) are holding a seminar to explore the impacts of AI on the economy, the financial sector and financial supervision.
Hushållen investerade mer i investeringsfonder och aktier i september 202411.11.2024 10:00:00 EET | Pressmeddelande
I september 2024 gjorde hushållen mer teckningar än inlösen i finländska investeringsfonder[1]. Nya nettoinvesteringar gjordes för 190 miljoner euro. Sedan början av 2023 har investeringsbeloppet per månad varit positivt. I september gjordes mest nya investeringar i ränte- och aktiefonder, i båda till ett värde av nästan 85 miljoner euro. Av teckningarna i räntefonder gjordes merparten i korta räntefonder (till ett värde av 53 miljoner euro). Hushållens inlösen från fastighetsfonder har varit större än teckningarna nu 17 månader i följd. I september 2024 var emellertid nettobeloppet av hushållens inlösen från fastighetsfonder litet (–0,3 miljoner euro). Utöver nya investeringar ökade också värdet på de inhemska fondinnehaven i september, över 300 miljoner euro. Värdeökningen var störst i aktiefonderna (150 miljoner euro) och räntefonderna (95 miljoner euro). Vid slutet av september var hushållens investeringar i inhemska investeringsfonder större än någonsin (37,9 miljarder euro). Merp
In September 2024, households invested more in investment funds and equities11.11.2024 10:00:00 EET | Press release
In September 2024, households made more subscriptions in Finnish investment funds[1] than they redeemed from them. In net terms, the new investments amounted to EUR 190 million. Since the beginning of 2023, the monthly investment inflow has been positive. In September, the largest net investments were made in bond and equity funds, both reaching almost EUR 85 million. Most of the bond fund subscriptions were made in short-term bond funds (EUR 53 million). Households have now made net redemptions from real estate funds for 17 months in a row. However, in September 2024, the redemptions from real estate funds were low in net terms (EUR -0.3 million). In addition to new investments, the value of domestic investment fund holdings appreciated by EUR 300 million in September. In September, the largest appreciation took place in equity funds (EUR 150 million) and bond funds (EUR 95 million). At the end of September, households’ investments in domestic investment funds were at their all-time h
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme