Määräaikaistalletuksia tehtiin syyskuussa enemmän kuin vuosi sitten
Syyskuussa 2024 suomalaiset kotitaloudet tekivät määräaikaistalletuksia enemmän kuin vuosi sitten. Kotitaloudet tekivät uusia määräaikaistalletuksia 1,4 mrd. euron edestä eli 0,2 mrd. euroa enemmän kuin syyskuussa 2023. Talletusmäärien kasvu näkyy myös määräaikaistalletusten kannassa (14,9 mrd. euroa), jonka vuosikasvuvauhti oli syyskuussa 64,5 %. Kannan kasvuvauhti kuitenkin hidastui edelliskuusta.
Suurin osa kotitalouksien määräaikaistalletuksista on talletusajaltaan enintään vuoden mittaisia. Syyskuussa 2024 enintään vuoden mittaisten uusien määräaikaistalletusten kuukausittainen osuus oli tilastointihistorian suurin, 95 % kaikista uusista määräaikaistalletuksista. Määräaikaistalletusten kannasta 65 % on enintään vuoden pituisia talletuksia ja 35 % yli vuoden mittaisia talletuksia.
Suomalaisten kotitalouksien tekemien uusien määräaikaistalletussopimusten korot ovat laskeneet kolmen kuukauden ajan. Syyskuussa 2024 uusien määräaikaistalletusten keskikorko oli 3,29 %, kun se lähiajan huipussa kesäkuussa oli 3,56 %. Pidempiaikaisten määräaikaistalletusten korot ovat laskeneet lyhyempien määräaikaistalletusten korkoja pienemmiksi, kun markkinakorot laskivat. Syyskuussa uusien enintään vuoden pituisten määräaikaistalletusten korko oli 3,30 % ja yli vuoden mittaisten talletussopimusten 3,23 %. Myös määräaikaistalletusten kannan keskikorko laski hieman syyskuussa ja oli 3,19 %.
Kotitaloudet tekevät määräaikaistalletuksia yleensä enemmän, kun niille maksetaan korkeampaa korkoa. Viimeisimmät korkohuiput eivät ole kuitenkaan nostaneet määräaikaistalletusten määriä entisaikojen lukemiin. Tilastointiajan suurimmat kuukausittaiset sopimusmäärät nähtiin lokakuussa 2008, kun kotitaloudet[1] tekivät uusia määräaikaistalletuksia 6,5 mrd. euron edestä 5,04 prosentin korolla. Myös määräaikaistalletusten kanta oli tilastointiajan huipussaan tuolloin, 73 % syyskuun 2024 määrää suurempi eli 25,7 mrd. euroa. Määräaikaistalletusten rinnalla ovat kuitenkin yleistyneet erilaiset irtisanomisehtoiset talletusmuodot, joiden kanta oli syyskuussa 29,0 mrd. euroa ja kannan keskikorko 2,36 %.
Lainat
Suomalaiset kotitaloudet nostivat syyskuussa 2024 uusia asuntolainoja 1,1 mrd. euron edestä, saman verran kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Uusista nostetuista asuntolainoista sijoitusasuntolainoja oli 110 milj. euroa. Uusien asuntolainojen keskikorko laski elokuusta ja oli 3,71 % syyskuussa. Asuntolainakanta oli syyskuun 2024 lopussa 105,8 mrd. euroa ja asuntolainakannan vuosikasvu ‑0,8 %. Sijoitusasuntolainoja oli 8,7 mrd. euroa asuntolainakannasta. Suomalaisten kotitalouksien lainoista oli syyskuun lopussa kulutusluottoja 17,9 mrd. euroa ja muita lainoja 17,6 mrd. euroa.
Suomalaiset yritykset nostivat uusia lainoja[2] syyskuussa 2,3 mrd. euron edestä, ja niistä asuntoyhteisölainoja oli 410 milj. euroa. Uusien nostettujen yrityslainojen keskikorko laski elokuusta ja oli 4,83 %. Suomalaisille yrityksille myönnettyjen lainojen kanta oli syyskuun lopussa 108,1 mrd. euroa, mistä asuntoyhteisöille myönnettyjä lainoja oli 44,9 mrd. euroa.
Talletukset
Suomalaisten kotitalouksien yhteenlaskettu talletuskanta oli syyskuun 2024 lopussa 110,7 mrd. euroa ja talletusten keskikorko 1,33 %. Talletuskannasta oli yön yli ‑talletuksia 66,8 mrd. euroa.
Lisätietoja antavat
Olli Tuomikoski, puh. 09 183 2925, sähköposti: olli.tuomikoski(at)bof.fi,
Markus Aaltonen, puh. 09 183 2395, sähköposti: markus.aaltonen(at)bof.fi.
Seuraava raha- ja pankkitilastotiedote julkaistaan 29.11.2024 klo 10.
Tiedotteen pohjana olevat tilastoluvut ja ‑grafiikka ovat luettavissa myös Suomen Pankin verkkosivuilla osoitteessa https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/.
[1] Vuoden 2008 uusien talletussopimusten määrässä ovat myös kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, joiden tekemät määräaikaistalletukset ovat kuitenkin olleet melko pieniä kotitalouksien tekemiin verrattuna.
[2] Pl. tili- ja korttiluotot.
Linkit
Suomen Pankki
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Kutsu medialle: Suomen Pankin tiedotustilaisuus 17.12.2024 Suomen talouden näkymistä11.12.2024 13:21:10 EET | Kutsu
Millaista talouskasvua Suomen Pankki ennustaa lähivuosille? Antaako maailmantalouden kehitys vetoapua? Mitkä ovat rahapolitiikan näkymät? Mikä on julkisen talouden tila? Tervetuloa seuraamaan Suomen talouden näkymiä käsittelevää lehdistötilaisuutta tiistaina 17.12.2024 klo 11.00. Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn käy läpi Suomen talouden pitkän aikavälin haasteita ja uudistustarpeita sekä euroalueen rahapolitiikkaa. Ennustepäällikkö Juuso Vanhala esittelee Suomen talousennusteen vuosille 2024–2027. Lisäksi tilaisuudessa esitellään Suomen Pankin vuosittainen arvio julkisen talouden tilanteesta. Pyydämme tilaisuuteen osallistuvia median edustajia ystävällisesti ilmoittautumaan tiedotustilaisuuteen sekä embargolistalle viimeistään maanantaina 16.12.2024 klo 12 tämän linkin kautta: Ilmoittaudu tilaisuuteen Ilmoittautumisen yhteydessä voi esittää mahdolliset TV- ja radiohaastattelupyynnöt. Lehdistötilaisuus lähetetään myös suorana verkkolähetyksenä. Ilmoittautuneille toimittajille lähetetä
Ökad e-handel under första halvåret 202410.12.2024 10:00:00 EET | Pressmeddelande
Under första halvåret 2024 gjorde de finländska betaltjänstleverantörernas kunder fler betalningstransaktioner med kort och som betalningsöverföringar vid e-handel än under motsvarande tid i fjol. Betalningar gjordes sammanlagt 234 miljoner gånger, och deras värde var 11,8 miljarder euro. Jämfört med motsvarande tid i fjol har antalet betalningstransaktioner ökat med 14 % (29 miljoner) och värdet i euro med 12 % (1,3 miljarder euro).
E-commerce grew in the first half of 202410.12.2024 10:00:00 EET | Press release
In the first half of 2024, Finnish payment service providers’ customers made more e-commerce payments with cards and credit transfers than in the same period last year. The payments amounted to 234 million transactions, with an aggregate value of EUR 11.8 billion. Year on year, the number of e-commerce payments increased by 14% (29 million payments) and their value in euro terms increased by 12% (EUR 1.3 billion).
Verkkokauppa kasvoi vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla10.12.2024 10:00:00 EET | Tiedote
Suomalaisten maksupalveluntarjoajien asiakkaat tekivät enemmän verkkokauppamaksuja korteilla ja tilisiirroilla vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla kuin viime vuonna vastaavana aikana. Maksuja tehtiin yhteensä 234 milj. kertaa, ja niiden arvo oli 11,8 mrd. euroa. Viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna verkkomaksujen lukumäärä on kasvanut 14 % (29 milj.) ja euromääräinen arvo 12 % (1,3 mrd. euroa).
October 2024 sees housing loan drawdowns picking up from the previous year29.11.2024 10:00:00 EET | Press release
Finnish households drew down new housing loans (owner-occupied and buy-to-let mortgages) in October 2024 to a total of EUR 1.4 billion, an increase of 21.5% from October last year and an increase of 8.4% from October 2022. Housing loan drawdowns remained below the long-term average level, however, and were 14.8% lower in October 2024 than the average level taken out in October in 2011–2023. Drawdowns of new owner-occupied housing loans in October 2024 totalled EUR 1.2 billion, an increase of 21% from October a year earlier. Drawdowns of buy-to-let mortgages amounted to EUR 127 million, up 27% from October 2023. The average interest rate on new housing loan drawdowns stood at 3.44% in October. The interest rates fell for both owner-occupied and buy-to-let mortgages. The average interest rate on owner-occupied housing loans was 3.43% in October, and the average interest on buy-to-let mortgages was slightly higher, at 3.56%. Both average rates have dropped by 1.3 percentage points from th
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme