Itämeren seurantamatkat: Pohjien happitilanne heikko pohjoisella Itämerellä ja Suomenlahden ulapalla
Suomen ympäristökeskuksen (Syke) merentutkimusalus Arandan ja rannikkoseurannan loppukesän seurantamatkojen tulokset ovat valmistuneet. Suomenlahdella avomeren syvänteiden happitilanne on edelleen heikko ja pohjat ovat pääsääntöisesti kuolleita yli 60 metrin syvyydessä. Viime vuoden lopun suolapulssi ei riittänyt parantamaan pääaltaan syvänteiden happitilannetta. Pohjanlahden tila on edelleen eteläisiä merialueita parempi. Sen fosforipitoisuus on kuitenkin kohonnut ja Selkämeren syvänteiden happitilanne heikentynyt. Eteläisten rannikkovesien rehevöityminen on lähes kauttaaltaan tyydyttävällä tai välttävällä tasolla.

”Kesän seurantamatkojen tulokset eivät yllättäneet eikä suuria muutoksia Itämeren tilassa havaittu. Työ Itämeren tilan parantamiseksi on pitkäjänteistä ja vaatii jatkuvaa seurantaa. Työn tulokset näkyvät viiveellä ja ilman kaikkia ponnistuksia meren tila olisi varmasti huonompi”, korostaa Arandan matkanjohtaja, vanhempi tutkija Pekka Kotilainen Suomen ympäristökeskuksesta.
Tutkimusalus Arandan elokuun matka suuntautui Suomenlahdelle, Saaristomerelle, Pohjanlahdelle ja Itämeren pääaltaan pohjoisosiin (kuva 1). Samana ajankohtana Hessu-aluksella tehtiin rannikkoseurantamatka Suomenlahdella ja Saaristomerellä.
Matkoilla kerättiin ravinne- ja happinäytteiden lisäksi tietoja muun muassa levämyrkyistä, pohjaeläin- ja planktonyhteisöjen muutoksista sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksista meriympäristöön. Loppukesän ravinnehavainnot ovat tärkeitä Itämeren suojelukomission (HELCOM) rehevöitymisen tilanarviossa.
Havaintoja Suomenlahdelta: syvänteiden happitilanne on edelleen heikko
Suomenlahdella avomeren syvänteiden happitilanne on edelleen heikko (kuva 2). Se lisää rehevöittävien ravinteiden määrää, koska pohjasedimentin fosforivarantoja vapautuu ja fosfaattifosforin määrä kasvaa pohjanläheisissä vesissä.
Kesäkuun havaintojen perusteella pohjaeläimiä esiintyi vain pienessä osassa avomeren havaintoasemia. Yli 60 metrin syvyydessä pohjat olivat pääsääntöisesti kuolleita erityisesti läntisellä ja keskisellä Suomenlahdella. Merenpohja arvioidaan kuolleeksi, kun happi on loppunut ja siitä riippuvaiset pohjaeläimet ja kalat ovat hävinneet alueelta.
Sinilevää esiintyi koko Suomenlahdella, vaikka varsinaisia leväkukintoja ei elokuun matkalla enää tavattu avomerellä. Korvameduusoja, jotka ovat tänä vuonna olleet Suomen rannikoilla runsaita, havaittiin erityisesti läntisellä Suomenlahdella.
Havaintoja Itämeren pohjoisosasta: rikkivetypitoisuudet keskimääristä korkeampia
Pääaltaan syvävesi oli hapetonta 80 metristä alaspäin, ja havaitut rikkivetypitoisuudet olivat pitkän ajan keskiarvoa korkeampia. Tämä johtuu orgaanisen aineksen kiihtyvästä hajoamisesta. Pintakerroksen liukoisten ravinteiden pitoisuudet olivat ajankohdalle tyypillisen alhaisia.
Tutkimusmatkalla otetuissa näytteissä ei havaittu merkkejä suolapulssista, joka tuli Itämereen joulukuussa 2023.
Havaintoja Pohjanlahdelta ja Saaristomereltä: Selkämeren syvänteiden happipitoisuudet edelleen hyvällä tasolla
Selkämeren syvänteiden happi- ja ravinnetilanteessa ei havaittu merkittäviä muutoksia. Syvänteiden happipitoisuudet ovat 2000-luvulla alentuneet, mutta ovat edelleen suhteellisen hyvällä tasolla. Selkämeren fosforipitoisuudet ovat nousseet koko 2000-luvun.
Myös Perämeren alueen liukoisen fosforin pitoisuudet ovat olleet nousussa 2010-luvulta lähtien. Matkan aikana havaittiin pintavedessä paikoin sinilevää. Perämeren avomerellä ei havaita sinilevää joka vuosi.
Orgaanisen aineksen hajoamisen takia pintakerroksessa havaittiin myös tavallista vähemmän happea ja kohonneita silikaatti- ja ammoniumtyppipitoisuuksia.
Saaristomeren pohjanläheisen veden happitilanne oli kohtalainen. Liukoisen fosforin pitoisuudet olivat ajankohdan pitkän ajan keskiarvoja korkeampia.
Havaintoja Suomenlahden ja Saaristomeren rannikkoilta: ei muutoksia rehevöitymistilassa
Keskisellä Suomenlahdella ja pohjoisella Saaristomerellä tehdyt havainnot tukevat hyvin tuoreen Suomen meriympäristön tila -raportin tuloksia. Saaristomeren ja Suomenlahden rannikkovesien tila on tyydyttävä tai välttävä (kuva 3). Rehevöitymisen taso on pysynyt useimmilla alueilla ja mittareilla samanlaisena 1990-luvulta tähän päivään.
Sekä Suomenlahdella että Saaristomerellä rehevöitymisen vaikutus näkyi paikoin alentuneena pohjan happitilanteena suhteellisen matalillakin rannikkosyvänteillä. Pohjaeläinyhteisöjen tila oli heikko tai ne puuttuivat kokonaan Suomenlahden ulkosaaristossa, jossa Itämeren pääaltaan syväveden vaikutus tuntuu selvimmin. Havaintopaikoilla, joilla happi oli loppu tai sen pitoisuus oli vähäinen, mitattiin selvästi kohonneita fosfaattifosforin pitoisuuksia.
Seurantatieto on välttämätöntä vesiensuojelulle
Suomen ympäristökeskuksen vuosi sitten uudistetussa rannikkoseurannassa keskitytään ravinteiden ja hiilen kiertoon Suomenlahden ja Saaristomeren rannikkovesissä ja -sedimenteissä. Seurantatieto tukee merialueiden valuma-alueilla tehtyjen vesiensuojelutoimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia. Lisäksi se valottaa Itämeren syväveden ja rannikkosyvänteiden sisäisten prosessien roolia ravinteiden kierroissa sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia rannikkovesien hiilenkiertoon.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Arandan matkanjohtaja, vanhempi tutkija Pekka Kotilainen, p. 0295 251 317, etunimi.sukunimi@syke.fi
Arandan matkanjohtaja, tutkimusprofessori Maiju Lehtiniemi, p. 0295 251 356, etunimi.sukunimi@syke.fi
Pohjien tila, pohjaeläimet, erikoistutkija Henrik Nygård, p. 0295 251 469, etunimi.sukunimi@syke.fi
Rannikkoseuranta, erikoistutkija Seppo Knuuttila, p. 0295 251 286, etunimi.sukunimi@syke.fi
Viestintä, viestintäasiantuntija Katri Haatainen, p. 0295 251 377
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat







Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Viikkokatsaus 31.3.–4.4.202527.3.2025 09:53:54 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa ensi viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen torstaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Tutkimus: Yhteiskunnan kriisinkestävyyttä vahvistettava paikallista kansalaistoimintaa tukemalla25.3.2025 09:12:19 EET | Tiedote
Paikallista kansalaistoimintaa ei tueta riittävästi, vaikka se on keskeinen osa yhteiskunnan kriisinkestävyyttä, todetaan Suomen ympäristökeskuksen, Helsingin yliopiston ja Demos Helsingin tuoreessa tutkimuksessa. Tutkijat ovat huolestuneita erityisesti haavoittuviin ryhmiin liittyvistä tuloksista, sillä vain kolmannes kansalaisyhteiskuntaa edustavista vastaajista koki, että yhteisön toiminta-alueella ihmiset pitävät haavoittuvimmista huolta.
Environmental information used in urban planning and municipal decision-making supports municipal vibrancy24.3.2025 06:03:00 EET | Press release
Municipalities play a key role in supporting residents' well-being, preventing biodiversity loss, and mitigating greenhouse gas emissions. Finnish Environment Institute’s new Policy Brief publications, aimed at municipal decision-makers, encourage the use of environmental information and preserving local natural environments.
Utnyttjandet av miljöinformation i stadsplanering och beslutsfattande stöder kommunernas livskraft24.3.2025 06:00:00 EET | Pressmeddelande
Kommunerna spelar en nyckelroll i att stödja invånarnas välbefinnande, förhindra förlust av biologisk mångfald och minska växthusgasutsläpp. Finlands miljöcentrals Policy Brief-publikationer riktade till kommunala beslutsfattare uppmuntrar till att utnyttja miljöinformation och vårda närmiljön.
Ympäristötiedon hyödyntäminen kaupunkisuunnittelussa ja päätöksenteossa tukee kuntien elinvoimaisuutta24.3.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Kunnat ovat avainroolissa tukemassa asukkaiden hyvinvointia, estämässä luontokatoa ja hillitsemässä kasvihuonekaasupäästöjä. Suomen ympäristökeskuksen kuntapäättäjille suunnatut Policy Brief -julkaisut kannustavat ympäristötiedon hyödyntämiseen ja lähiluonnon vaalimiseen.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme