Lähes joka viides nuori kokenut väkivallalla uhkaamista
Väkivaltaisten uhkausten kokeminen ja nuorten tekemät myymälävarkaudet ovat viimeisen vuoden aikana hieman lisääntyneet, käy ilmi yhdeksäsluokkalaisten nuorten vastauksista, joita saatiin yli 8 000.
Nuorisorikollisuuskyselyn mukaan nuorten yleisimpiä uhrikokemuksia ovat väkivallalla uhkaaminen, verkossa tapahtuva kiusaaminen sekä omaisuuden vahingoittaminen tai varastaminen. Lähes kaikki kysytyt uhrikokemukset ovat lisääntyneet hieman neljän vuoden takaiseen kyselyyn verrattuna.
Eniten on kasvanut väkivallalla uhkaamista kokeneiden nuorten osuus. Tuoreimmassa kyselyssä lähes viidennes nuorista ilmoittaa kokeneensa väkivallalla uhkaamista kyselyä edeltävän vuoden aikana. Tulokset ilmenevät Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin julkaisusta.
Pahoinpitelyn uhriksi kertoo joutuneensa noin joka kymmenes vastaaja, ja osuus on lähes sama kuin vuosina 2020 ja 2016.
- Poliisin tilastoihin verrattuna muutokset uhrikokemuksissa ovat vähäisiä. Kyselyn luvut kuvaavat kuitenkin uhriksi joutuneiden nuorten osuutta vastaajista – eivät tekojen määrää sinänsä, muistuttaa tutkijatohtori Karoliina Suonpää Helsingin yliopistosta.
Alkoholiin kytkeytyvät teot vähentyneet ja myymälävarkaudet lisääntyneet
Nuorten yleisimpiä kiellettyjä tai rikollisia tekoja ovat alkoholin humalajuominen, luvaton verkkolataaminen ja luvaton poissaolo koulusta. Rikosten tekemisessä ei useimpien kysyttyjen tekojen osalta havaita suuria muutoksia. Alkoholisidonnaiset teot ovat vähentyneet ja myymälävarkaudet hieman lisääntyneet.
Tuoreimmassa kyselyssä joka kymmenes nuori kertoo varastaneensa kaupasta kyselyä edeltäneen vuoden aikana. Fyysiseen väkivaltaan ilmoittaa syyllistyneensä 2–6 prosenttia nuorista tekotyypistä riippuen. Osuus on samaa tasoa kuin kahdessa edellisessä mittauksessa. Alkoholin käytön väheneminen näkyy myös väkivallassa: vain pieni osa pahoinpitelyistä on tehty humalassa.
Valtaosa nuorten tekemistä rikoksista ei tule poliisin tietoon
Suurinta osaa nuorten rikoksista ei ilmoiteta poliisille, vaikka pitkän aikavälin vertailussa osuus onkin kasvanut. Esimerkiksi pahoinpitelyn uhreista vain 14 prosenttia kertoo teon tulleen poliisin tietoon. Osuus on kasvanut vuodesta 2020.
- Kyselytutkimuksia tarvitaan juuri siksi, että poliisin tilastoihin vaikuttavat myös muutokset rikosten ilmi tulemisessa. Kyselyiden avulla ei kuitenkaan tavoiteta vakavien ja harvinaisten rikosten tekijöitä, vaan ne soveltuvat parhaiten keskivertonuorten tutkimiseen, huomauttaa Suonpää.
Poliisille ilmoittaminen voi vähentää väkivaltaa, arvioivat nuoret
Nuorten käsityksiä toimivista keinoista vähentää väkivaltaa selvitettiin kuvitteellisen ryöstöesimerkin avulla. Puolet nuorista sai luettavakseen esimerkkitapauksen, jossa rikoksentekijä oli 14-vuotias ja toinen puoli tapauksen, jossa tekijä oli täyttänyt 15 vuotta. Alle 15-vuotiaiden kohdalla teosta seurasi yhteydenotto sosiaalityöntekijään ja 15 vuotta täyttäneiden kohdalla yhteydenotto poliisiin.
- Ne nuoret, joiden lukemassa esimerkkitapauksessa väkivallasta ilmoitettiin poliisille, pitivät väkivallan loppumista muita nuoria todennäköisempänä. Toisaalta valtaosa kaikista vastanneista arvioi tekijän joka tapauksessa jatkavan väkivaltaista käytöstään, toteaa Suonpää.
Nuorisorikollisuuskyselyä on toteutettu vuodesta 1995 alkaen. Keväällä 2024 kyselyyn osallistui 8 221 yhdeksännen luokan oppilasta 101 koulusta ympäri Suomea ja kyselyn vastausprosentti oli 76. Raportti julkaistaan Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin Katsauksia-julkaisusarjassa.
Lisätiedot:
Tutkijatohtori Karoliina Suonpää
Puh. 050 44 88 583
karoliina.suonpaa@helsinki.fi
Julkaisu:
http://hdl.handle.net/10138/587280
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiHelsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Posti, Aurora vai Antti Järvinen? Vuoden nimi 2024 valitaan seitsemän finalistin joukosta31.10.2024 08:56:42 EET | Tiedote
Nimistöntutkimuksen asiantuntijat ovat valinneet Vuoden nimi 2024 -finaaliin seitsemän ehdokasta. Voittaja valitaan Nimistöntutkimuksen päivillä 8. marraskuuta.
Uusi kuvantamisanalyysi mullistaa pään ja kaulan alueen syövän diagnostiikan29.10.2024 08:44:05 EET | Tiedote
Tutkimuksessa kehitettiin uusi menetelmä, jonka avulla voidaan tarkasti analysoida syöpäsolujen ja niitä ympäröivän kudoksen ominaisuuksia yksittäisten solujen tasolla. Tämä innovaatio mahdollistaa pään ja kaulan alueen syövän ennusteen ja hoitovasteen aiempaa tarkemman arvioinnin sekä avaa tietä täsmällisemmälle diagnostiikalle.
Kutsu: Yhdessä terveempi maailma - tutkimustieto käyttöön Tiedekulmassa 4.11.28.10.2024 14:06:30 EET | Kutsu
Tiedekulmassa keskustellaan maanantaina 4.11. huippuasiantuntijoiden kanssa käyttäytymisen, politiikan ja talouden roolista yhteisessä terveydessä. Miten tieto kääntyy toiminnaksi? Miksi tutkittu tieto ei tunnu vaikuttavan päätöksentekoon?
Kutsu: Ilmastonmuutoksen arvaamattomat vaikutukset ja lepakoiden salat – tule kuulemaan tuoreinta tutkittua tietoa ympäristöstä Tiedekulmaan 7.11.–26.11.28.10.2024 08:15:14 EET | Kutsu
Millaisia arvaamattomia vaikutuksia lämpenemisellä voi olla maapallon toiminnalle? Miksi ilmastonmuutosta pitää käsitellä turvallisuusuhkana? Helsingin yliopiston Ympäristö nyt -sarjan tapahtumat tarjoavat tuoreinta tutkittua tietoa ympäristössämme tapahtuvista muutoksista ja niihin varautumisesta.
Geenitutkimus täsmensi käsitystä Suomea asuttaneiden miesten alkuperästä28.10.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Suomessa 1900-luvulla syntyneiden miesten Y-kromosomien aiempaa tarkempi kartoitus toi lisätietoa maamme isälinjoista. Tulokset osoittavat, että merkittävä osa lounaissuomalaisten geeniperimästä on todennäköisesti peräisin Baltiasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme