Keski-Suomen Työvoimabarometri ja Alueelliset kehitysnäkymät: turbulenssi heiluttaa mutta varovaisia merkkejä paremmasta on

”Ennakointi on kuitenkin vaikeaa. Työvoimabarometrin arviot on tehty lokakuun 2024 alkupuolen tiedoin, joten alueen teknologiateollisuus ja -palvelut -toimialaa koskevat uutiset (esimerkiksi Metsä Group, Valtra ja Valmet) tulivat juuri tiedonkeruun ja raportoinnin jälkeen, ja niillä on ollut vaikutusta toimialan tilanteeseen ja näkymiin Keski-Suomessa”, sanoo erityisasiantuntija Marianna Raivio Keski-Suomen ELY-keskuksesta. Hänen mukaansa varovaisia merkkejä paremmasta barometri kuitenkin välittää.

Keskeisesti suunnan ratkaisevat maailmankaupan tilanne, korkojen lasku sekä yritysten tilauskannat. Suurin haaste on vaisu kysyntä.

”Nähtäväksi vielä jää, miten muun muassa korkojen lasku, geopoliittinen tilanne ja kuluttajien luottamus sekä toisaalta työmarkkinoiden taantuma tulevat näkymään elinkeinoelämän elpymisenä Keski-Suomessa, mutta pikkuhiljaa nousua tapahtuu, johtava asiantuntija Päivi Hamarus Keski-Suomen ELY-keskuksesta arvioi.

Työvoimabarometri 2024: työvoiman tarve vaihtelee toimialoittain ja ammattiryhmittäin – osaajia ulkomailta ja pienten kuntien vetovoimaa tarvitaan

Keski-Suomessa barometrityöstä vastaa Keski-Suomen ELY-keskus, ja työhön osallistuu laaja joukko eri sidosryhmien edustajia. Tänä syksynä mukana olevat toimialat ovat teknologiateollisuus ja palvelut, rakennettu ympäristö sekä sosiaali- ja terveysala. 

Leimallista on, että työvoiman tarve vaihtelee paljon paitsi toimialoittain myös saman toimialan sisälläkin ammattiryhmittäin. Kaikilla toimialoilla kuitenkin nähdään, että ulkomaista osaavaa työvoimaa tarvitaan nyt ja vastaisuudessa esimerkiksi eläköitymisten takia.

Teknologiateollisuus ja palvelut -toimiala kattaa yli puolet Suomen viennistä, ja alan epäsuora työllisyysvaikutus myös Keski-Suomessa on suuri. Tällä hetkellä toimialalla on työvoiman ylitarjontaa, mutta kasvun mahdollisuuksia nähdään, ja kasvun myötä tarvitaan työntekijöitä. Eläköitymisiäkin on lähivuosina paljon. Alan yrityksissä on ilahduttavasti investointihalukkuutta sekä innovaatioita, ja rakentamisen elpyessä alalle ennakoidaankin työvoimapulaa. 

Rakennettu ympäristö -toimialalla lähes kaikki yritykset arvioivat suhdannenäkymien paranevan hiukan vuoden 2025 aikana. Alan yrityksillä on kuitenkin nyt suuria vaikeuksia, ja kilpailu on kiristynyt. Eläköitymisiä on lähitulevaisuudessa paljon, ja yrityksissä on huoli, mistä saada ammattitaitoisia työntekijöitä.

Sosiaali- ja terveysalan toimialalla on pulaa erityisesti lähi- ja sairaanhoitajista, sosiaalityön erityisasiantuntijoista sekä hammaslääkäreistä ja -hammashoitajista. Tilastoissa korostuvat työttömät lähihoitajat, mutta tosiasiassa heistä iso osa on vaihtamassa alaa. Toimialalla on tarvetta kansainvälisille osaajille, mutta puutteellinen kielitaito on yksi merkittävä työllistymisen este. Alueen veto- ja pitovoimasta tulee huolehtia, sillä sairaanhoitajakoulutuksista valmistuvat kansainväliset ammattilaiset suuntaavat joko eteläiseen Suomeen tai ulkomaille.

”Yrityksille on tärkeää saada houkuteltua osaajia keskuskaupunkien ulkopuolelle muuallekin Keski-Suomeen. Tässä tarvitaan kuntien panostusta veto- ja pitovoimatekijöihin: palveluja, asumis- ja harrastusmahdollisuuksia, hyvät kulkuyhteydet ja toisaalta mahdollisuudet ja toimivat yhteydet etätyön tekemiseen” erityisasiantuntija Marianna Raivio summaa.

Työvoimabarometri kerää ja jakaa lyhyen aikavälin ennakointitietoa, ja siinä tarkastellaan ammattinimikkeiden lisäksi osaamistarpeita. Ennakointi koskee esimerkiksi työpaikkojen määrän ja työttömyyden kehittymistä. Tavoitteena on tuottaa laadukasta ja kattavaa tietoa työvoima- ja osaamistarpeista eri toimijoille sekä kehittää työmarkkinoiden toimintaa. Arviot näkymistä perustuvat saatavilla olevaan dataan ja asiantuntijoiden arvioihin.

Alueelliset kehitysnäkymät 2024: nousun eväitä löytyy bio- ja kiertotaloudesta, puhtaasta energiasta ja puolustusteollisuudesta

Syksyn Alueelliset kehitysnäkymät -katsaus osoittaa yleisvireen varovaisen myönteisenä. Isot yritykset investoivat, mutta pk-sektorin kassavaroihin vaikuttavat useat peräkkäiset haasteelliset vuodet: korona, energiakriisi ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, mikä näkyy varovaisuutena myös investoinneissa.

Ongelmakohtien vastapainona johtava asiantuntija Päivi Hamarus näkee myös paljon hyvää.
”Kuituosaamisen ympärille on kehittymässä uusien innovaatioiden myötä uutta teknologiaa, uusia materiaaleja ja avauksia puhtaasta energiasta.”

Metsä Groupin palkki- ja levymateriaaleja valmistava kertopuutehdas valmistuu vuoden 2026 loppuun mennessä. Investoinnin arvo on 300 miljoonaa euroa. Suunnitteilla on myös ligniinituotteen koelaitos, jonka investointipäätös tehdään tänä vuonna samoin kuin Kuura-tekstiilituotetehtaan sijoittumispäätös. Metsä Group puolestaan tekee selvitystä sellutehtaiden hiilidioksidin talteenotosta. Kuituteknologiayhtiö Spinnova jatkaa kehittämistyötä ja on kaupallistamassa nahkajätekuidun tuotantoa yhteistyössä kenkävalmistaja Eccon kanssa.

”Keski-Suomessa myös teknologia- ja metalliteollisuus ovat vahvoja aloja. Meillä on vahvaa puolustusteollisuutta, ja puolustus- ja turvallisuusalan vahvistumisen myötä yrityksille on avautunut uusia liiketoimintamahdollisuuksia”, Päivi Hamarus luettelee.

Lupaavia signaaleja perinteisten alojen isojen yritysten takana

Keski-Suomessa on tunnettujen metsä- ja metalliteollisuuden yritysten kuten Valmetin ja Metsä Groupin lisäksi monia pieniä, keskisuuria ja suuriakin kasvuyrityksiä puolustusteollisuudessa ja kiertotaloudessa:

• Nammo Lapua: investoi 52 miljoonaa euroa uuteen ruutitehtaaseen ja nallitehtaaseen Laukaassa sekä 45 miljoonaa euroa uuteen tuotantolaitokseen Jyväskylässä.
• Patria: ostanut Nordic Drones Oy:n, joka valmistaa ja kouluttaa droonijärjestelmiä. 
• Finn-Savotta: kaksinkertaistanut liikevaihtonsa ja investoi.
• Jämsän Kaipolassa useat yritykset ovat aloittamassa toimintaa: mm. Corsair Finland Oy:n tavoitteena on aloittaa jätemuovista öljyä valmistava toiminta Kaipolassa yhteistyössä Shellin kanssa.

Lisäksi:

• Vireon: rakentaa Suomen ensimmäisen vetytankkausaseman Jyväskylään.
• Fortum: suunnittelee suurta datakeskushanketta Seppälänkankaalle.
• Alva: suunnittelee synteettisiä polttoaineita valmistavaa teollisuuslaitosta.
• Toyota Gazoo Racing World Rally Team: Perustaa uuden, nykyaikaisen teknologiakeskuksen Jyväskylään

Esimerkit osoittavat, kuinka tällä hetkellä erityisesti puolustusteollisuuden, metsä- ja kiertotalouden sekä puhtaaseen energiaan liittyvät yritykset ovat investoimassa vahvasti alueelle.

Alueelliset kehitysnäkymät on työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY-keskusten kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä julkaisu, johon on koottu ELY-keskusten näkemykset alueensa seutukuntien nykytilasta ja tulevaisuuden kehitysnäkymistä. Katsaus tehdään kaksi kertaa vuodessa, ja se on keskeinen osa lyhyen aikavälin alue-ennakointia. Alueelliset kehitysnäkymät -katsausta on laadittu vuodesta 2006 lähtien. Kyseessä on laadullinen arvio, jota tukevat tilastotiedot sekä alueelliset seutukeskustelut, kyselyt ja barometrit.

Lisätietoja

Työvoimabarometri (tyovoimabarometri.fi)
Työvoimabarometri (tem.fi)

Keski-Suomen Alueelliset kehitysnäkymät II/2024 -raportti (info.keskisuomi.fi)
Alueelliset kehitysnäkymät -raportti  (julkaisut.valtioneuvosto.fi)