Kokkolan kaupunki

Synclusive – Sujuvasti töihin -toimintamalli edistää haavoittuvassa asemassa olevien työllistymistä

Jaa

Kokkolan kaupunki on mukana yhteiseurooppalaisessa Synclusive-tutkimushankkeessa, joka kehittää ja testaa uudenlaista toimintamallia työssä kehittymisen, työllistymisen ja työllistämisen helpottamiseksi. Mallia testataan neljässä Euroopan maassa, Alankomaissa, Bulgariassa, Portugalissa ja Suomessa, kaikkiaan seitsemässä eri kunnassa ja kaupungissa. Kokkolassa hanketta toteutetaan yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa.

Kuvassa vasemmalta oikealle Johanna Kaunisvesi, Miia Wikström, Mervi Ruokolainen, Virpi Takamaa, Petra Komulainen, Perttu Kellomäki, Kirsi Unkilla ja Otto Pankkonen.
Kuvassa vasemmalta oikealle Johanna Kaunisvesi, Miia Wikström, Mervi Ruokolainen, Virpi Takamaa, Petra Komulainen, Perttu Kellomäki, Kirsi Unkilla ja Otto Pankkonen. Kokkolan kaupunki / Aaron Järvinen

Työmarkkinoilla haavoittuvassa asemassa olevien työllistymistä ei ole onnistuttu edistämään tarpeeksi. Tämä pätee erityisesti pitkäaikaistyöttömiin ja henkilöihin, joilla on yksi tai useampi työllistymistä vaikeuttava haaste. Myös matalasti koulutettujen henkilöiden työllisyys ja urapolut ovat haavoittuvia ilman lisäkoulutusta.

Samanaikaisesti useilla aloilla kärsitään kasvavasta työvoimapulasta.

Nykyisten työntekijöiden työssä eteneminen avaa ovia uusille työnhakijoille

Sujuvasti töihin -toimintamalli edistää sekä haavoittuvassa asemassa olevien työnhakijoiden työllistymistä että nykyisten työntekijöiden työurien kehitystä samanaikaisesti, samoilla työpaikoilla.

”Perusajatus on, että kun tuemme jo työssä olevien työntekijöiden etenemistä työssä ja työuralla, syntyy tilaa työllistää työmarkkinoille pyrkiviä, usein matalammin koulutettuja työnhakijoita”, kertoo erikoistutkija Mervi Ruokolainen Työterveyslaitoksesta.

Työllistymisen esteitä poistetaan paikallisesti räätälöidyillä ratkaisuilla

Eri maiden kokeiluympäristöissä toteutetaan samanaikaisesti useita erilaisia ja toisiaan täydentäviä toimenpiteitä, jotka on suunnattu ensisijaisesti työnhakijoille, työntekijöille ja työnantajille.

Hankkeessa tähän mennessä tunnistettuja työllistymisen esteitä ovat muun muassa syrjintä, riittämätön osaaminen, puutteelliset tukitoimet työnantajille ja palveluiden heikko koordinointi. Vastaavasti työssä ja uralla etenemistä haastavat sekä työntekijöiden että työnantajien heikko motivaatio suunnitella etenemistä ja tukitoimien huono tunnettuus ja saavutettavuus.

Näihin haasteisiin vastataan paikallisesti räätälöitävillä toimenpiteillä, joita voivat olla esimerkiksi työnhakutaitoja ja -aktiivisuutta sekä osaamisen kehittämistä tukevat toimet, inklusiivisuutta tukevat toimet, kuten erilaiset työllistämisen tukimuodot ja palvelut työnantajille, koulutukset ja työpaikkojen inklusiivisen työkulttuurin vahvistaminen.

Kokkolassa hankkeen puitteissa on järjestetty muun muassa TAITE-valmennuksia, joissa vahvistetaan työnhakutaitoja ja tuetaan mielen hyvinvointia vertaisryhmämenetelmällä. Myös matalan kynnyksen rekrytointiin kehitetystä IisiRekry-tilaisuudesta on saatu hyviä kokemuksia. IisiRekry-konseptissa työnantaja esittelee toimintaansa ja avoimia tehtäviä työttömille työnhakijoille. Konsepti tukee työnantajien ja työnhakijoiden aitoa kohtaamista, ja sen yhteydessä voidaan järjestää myös lyhyitä työhaastatteluja.

Paikalliset kumppanuusverkostot ovat avainasemassa kestävien tulosten saavuttamisessa

Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jonka edellytyksenä on paikallisten toimijoiden kumppanuusverkostojen muodostaminen ja heidän välisensä yhteistyö.

”Pyrimme auttamaan myös yrityksiä ja työnantajia ja sitouttamaan heitä hankkeen toimenpiteisiin. Heidän roolinsa on keskeinen, jotta projektissa voisi syntyä kestäviä tuloksia”, Ruokolainen sanoo.

Muita keskeisiä toimijoita ovat paikalliset työllisyys- ja yrityspalvelut, koulutusorganisaatiot, kolmannen sektorin toimijat, työmarkkinatoimijat, sosiaaliturvan ja terveydenhuollon organisaatiot sekä työntekijöiden ja työnhakijoiden edustajat.

Ajatuksena on, että toimenpiteiden koordinointi ja toteutus tapahtuvat paikallisten toimijoiden yhteistyönä. Kumppanuusverkostot määrittelevät yhteistyössä tutkimushankkeen edustajien kanssa, mitä toimenpiteitä tarvitaan ja keiden yhteistyö on välttämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Kokkola. Meillä on laajempi horisontti

Kokkolan kaupunki on Keski-Pohjanmaan kaksikielinen maakuntakeskus, jossa asukkaita on noin 48.000. Kokkolan elinkeinoelämän veturi on kansainvälisestikin merkittävä kemianteollisuuden keskittymä, jota täydentävät Suomen suurin raideliikenne- ja panamaxsatama sekä monipuolinen yritystoimijoiden verkosto. Myös monipuoliset tapahtumat, matkailu ja loma-asuminen tuovat kaupunkiin kävijöitä.

Kuningas Kustaa II Aadolf perusti Kokkolan kaupungin 400 vuotta sitten Pohjanlahden rannalle. Meri on tuonut mukanaan vahvat kaupan ja logistiikan perinteet merenkulusta ja laivanrakennuksesta teollisuuteen ja sivistykseen. Sijainti meren ja lentoyhteyksien äärellä, pääradan ja E8-tien varrella varmistaa niin ihmisten, tavaroiden kuin ideoidenkin liikkuvuuden.

Muut kielet

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kokkolan kaupunki

Hållbar konsumtion kräver åtgärder – Karleby med om att starta omställningen17.12.2024 14:28:00 EET | Pressmeddelande

Finlands miljöcentral har publicerat siffror om konsumtionsbaserade växthusgasutsläpp beträffande alla kommuner i Finland år 2019. Siffrorna visar att kommunerna i Finland ännu ligger långt ifrån nivån för en hållbar konsumtion. I Karleby är de konsumtionsbaserade utsläppen per invånare 9,4 tCO2e, vilket är mycket nära medeltalet i Finland. De konsumtionsbaserade utsläppen fördelas enligt följande: Hushållens konsumtion: cirka 84 % Stadens upphandling: cirka 13 % Investeringar: cirka 3 % Växthusgasutsläppen från hushållens konsumtion uppgick till cirka 7,9 tCO2e år 2019. Som jämförelse skulle utsläppsnivån i linje med Parisavtalets 1,5-gradersmål vara cirka 2,5 tCO2e år 2030 och endast 0,7 tCO2e år 2050. Det finns alltså mycket kvar att göra, men vi går i rätt riktning: i Karleby har utsläppen från konsumtion minskat med 9,2 procent från 2015. Staden strävar aktivt efter att minska också de konsumtionsbaserade utsläppen. Karleby deltar i Kulma-projektet som utvecklar konsumtionsbaserad

Kestävä kulutus vaatii tekoja – Kokkola mukana käynnistämässä muutosta17.12.2024 14:28:00 EET | Tiedote

Suomen ympäristökeskus SYKE on julkaissut kaikkien Suomen kuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt vuodelta 2019. Tiedot osoittavat, että Suomen kunnissa ollaan vielä kaukana kestävän kulutuksen tasosta. Kokkolan asukaskohtaiset kulutusperäiset päästöt olivat 9,4 tCO2e, mikä on hyvin lähellä Suomen keskiarvoa. Kulutusperusteisten päästöjen jakautuminen on seuraava: Kotitalouksien kulutus: noin 84 % Kaupungin hankinnat: noin 13 % Investoinnit: noin 3 % Kotitalouksien kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat noin 7,9 tCO2e vuonna 2019. Vertailuna Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen tavoitteen mukainen päästötaso olisi noin 2,5 tCO2e vuonna 2030 ja vain 0,7 tCO2e vuonna 2050. Vaikka työtä riittää, suunta on oikea: kulutusperäiset päästöt ovat laskeneet Kokkolassa 9,2 prosenttia vuodesta 2015. Kaupunki pyrkii aktiivisesti vähentämään myös kulutusperusteisia päästöjä. Kokkola on mukana Kulma-hankkeessa kehittämässä kulutusperusteista laskentaa, jonka avulla arvioidaan kuntalaisten k

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye