Alkoholin riskikäyttö on yhä yleistä, vaikka kokonaiskulutus on vähentynyt
Vaikka alkoholin kokonaiskulutus on Suomessa vähentynyt vuodesta 2008, alkoholin riskikäyttö on yhä yleistä. Alkoholin aiheuttaminen terveyshaittojen riskiryhmään kuuluu 11 prosenttia 20–79-vuotiaista (450 000 henkilöä). Pitkäaikaisen käytön terveyshaittojen riskiraja tarkoittaa miehillä yli 14 ja naisilla yli 7 alkoholiannosta viikossa.
Vähintään kerran kuussa viisi alkoholiannosta kerralla juo 23 prosenttia 20–79-vuotiaista (noin 940 000 henkilöä), mikä altistaa humalatilaan liittyville riskeille.
Tiedot selviävät tuoreesta raportista, joka pohjautuu vuonna 2023 THL:n Terve Suomi -terveystarkastustutkimuksen yhteydessä kerättyyn Juomatapatutkimukseen.
Riskijuominen on hieman vähentynyt edellisestä Juomatapatutkimuksesta, joka tehtiin vuonna 2016: tuolloin kohtalaisen tai suuren pitkäaikaishaittojen riskin ryhmään kuului 13 prosenttia ja humalatilaan liittyville riskeille altistui kuukausittain tai useammin 26 prosenttia suomalaisista.
”Vaikka säännöllinen alkoholinkäyttö ja riskikäyttö ovatkin hieman vähentyneet, erityisesti humalajuominen on edelleen tavallista. Yhteensä noin kolme neljäsosaa kaikesta Suomessa juodusta alkoholista liittyy riskikäyttöön, joko humalajuomiseen tai pitkäaikaisen alkoholinkäytön terveysriskeihin”, toteaa THL:n tutkimusprofessori Pia Mäkelä.
Vuonna 2023 miehet kuluttivat keskimäärin 13 litraa puhdasta alkoholia vuodessa eli noin 17 alkoholiannosta viikossa, ja naiset viisi litraa eli noin kuusi alkoholiannosta viikossa. Kerralla juodut alkoholimäärät olivat miehillä keskimäärin 4,7 annosta ja naisilla 3,2 annosta.
Alkoholia juodaan tyypillisimmin kotona ja viikonloppuisin
Alkoholihaitat koskettavat myös muita ihmisiä kuin alkoholia käyttävää henkilöä, erityisesti läheisiä. Lähes joka kolmas (32 %) vastaajista kertoi, että jollakulla heidän läheisistään oli omasta alkoholinkäytöstään johtuvia ongelmia. Tämä vastaa noin 1,35 miljoonaa suomalaista.
Vuonna 2023 kolme neljäsosaa (77 %) alkoholinkäyttökerroista sijoittui kotiympäristöihin, joissa usein myös lapset altistuvat vanhempiensa alkoholinkäytölle.
Runsas alkoholinkäyttö usein lisää ja pahentaa lähisuhdeväkivaltaa ja muita ongelmia lähisuhteissa. Naiset kokivat läheistensä alkoholiongelmia miehiä yleisemmin. Toisaalta miehet kokivat omasta alkoholinkäytöstään johtuvia haittoja enemmän kuin naiset.
Vakavimmat alkoholihaitat, kuten alkoholikuolemat, painottuvat miehiin ja sosioekonomisesti haavoittuvammassa asemassa oleviin.
Alkoholinkäyttö on voimakkaasti keskittynyt viikonloppuihin: 68 prosenttia kaikista juomiskerroista ja 79 prosenttia humalakerroista ajoittui perjantain ja lauantain välille. Lauantai-iltana kello kahdeksan ja yhdeksän välillä 16 prosenttia 20–79-vuotiaista suomalaisista eli noin 630 000 henkilöä nautti alkoholia.
Alkoholia nautitaan keskimäärin vain harvoin ruuan kanssa. Viikoittain viiniä ruokajuomana joi kuusi prosenttia suomalaisista ja olutta viisi prosenttia. Muutoin olutta juodaan Suomessa runsaasti. Jopa 45 prosenttia tilastoidusta kulutuksesta oli olutta vuonna 2023.
”Kun katsotaan suomalaisten juomatapoja, alkoholinkäyttö ei ole laajassa mitassa muuttunut osaksi arkipäivää, mikä on hyvä asia alkoholisairauksien ennaltaehkäisyn kannalta. Työn viikkorytmi näyttää edelleen määrittävän vahvasti suomalaisten alkoholinkäyttöä, joka keskittyy viikonloppuun ja illan ja yön tunteihin”, sanoo erikoistutkija Katariina Warpenius THL:stä.
Vastuullista alkoholipolitiikkaa tarvitaan haittojen ehkäisyyn
Alkoholin saatavuutta, hintaa ja markkinointia sääntelevillä toimilla voidaan tutkitusti ja kustannustehokkaasti vaikuttaa koko väestön alkoholinkäyttöön ja edelleen alkoholihaittojen yleisyyteen.
Alkoholin vähittäismyynnin yksinoikeusjärjestelmän purkamisella olisi kauaskantoisia vaikutuksia suomalaisten hyvinvointiin ja terveyteen. Samoin alkoholijuomien verkkokauppa ja toimittaminen erityisesti koteihin voi lisätä entisestään runsaasti alkoholia käyttävien juomista, mikä heijastuu myös lähisuhteisiin.
”On kriittinen kysymys, riittääkö hyvinvointiyhteiskunnan kantokyky alkoholin riskikäytön seulontaan, puheeksiottoon ja tarvittaessa hoitoonohjaukseen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa nykyiselläänkään. Väestön terveyden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseksi kestävällä tavalla tarvitaan edelleen pohjoismaisen hyvinvointimallin mukaista vastuullista alkoholipolitiikkaa, jolla voidaan ennaltaehkäistä alkoholihaittoja”, Warpenius tähdentää.
LisätietoaSuomalaisten alkoholinkäyttö, juomatavat ja alkoholihaitat. Juomatapatutkimuksen tuloksia -raportti.
Pia Mäkelä
tutkimusprofessori
puh. 029 524 7159
Katariina Warpenius
erikoistutkija
puh. 029 524 7019
Avainsanat
Tietoa julkaisijasta
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on asiantuntija- ja tutkimuslaitos. Tuotamme tietoa, työkaluja ja ratkaisuja terveys- ja hyvinvointialan päätöksenteon ja toiminnan tueksi. Teemme kansainvälisesti ja kansallisesti arvokasta tutkimusta ja sovellamme sitä suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden rakentamiseen.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL
Hengitystieinfektioita on runsaasti liikkeellä – muista nämä viisi keinoa tartuntojen vähentämiseksi myös jouluna18.12.2024 12:56:30 EET | Tiedote
Hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia ja bakteereita on tällä hetkellä runsaasti liikkeellä Suomessa. Esimerkiksi influenssaepidemia on käynnistymässä ja koronatapausten määrä on hieman noussut. Tutut infektioiden torjuntakeinot pätevät myös tänä jouluna.
THL viikolla 51/202412.12.2024 16:05:46 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mediakalenteri ilmestyy joka torstai. Siihen kootaan aina seuraavan viikon infot, tiedotteet, keskeiset tapahtumat, julkaisut ja muita valikoituja ajankohtaisia asioita. Tiedot pohjautuvat torstain 12.12. tilanteeseen, ja niihin voi tulla muutoksia. Tarkemmat tiedot THL:n tapahtumista ja webinaareista tapahtumakalenterissa. https://www.thl.fi/fi/ajankohtaista/tapahtumat/tapahtumakalenteri THL:n viestintä palvelee mediaa arkisin klo 9–16, puh. 029 524 6161, sähköposti: info(at)thl.fi Verkkouutiset ma 16.12. Hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa syksyllä 2024. Perusterveydenhuollon hoitoonpääsyn tuloksia syksyltä 2024. Jatkossa tilastoraportti julkaistaan kerran vuodessa. Lisätiedot: tiina.puhakka(at)thl.fi, puh. 029 524 7673 ma 16.12. Neuvoloiden asiakaspalautekyselyiden tulokset. Lisätiedot: elina.suontama(at)thl.fi, puh. 029 524 7392 Blogit ke 18.12. Terveisiä Piritorilta! THL:n asiantuntijat jalkautuivat Helsingissä turvattomaksi koetuille alu
Rekommendationer för barns och ungas användning av digitala enheter på fritiden tas fram – THL och UBS bildar expertnätverk för samarbete12.12.2024 02:00:00 EET | Pressmeddelande
Det gemensamma målet för Institutet för hälsa och välfärd (THL) och Utbildningsstyrelsen (UBS) är att hitta balanserade metoder för att förebygga skadeverkningar orsakade av digitala enheter och digitalt innehåll samt skapa rekommendationer för fritiden som beaktar välfärds- och säkerhetsaspekterna. Detta kräver en gemensam diskussion och förståelse för fenomenet samt konkreta metoder. Nu bildar THL och UBS ett expertnätverk inför arbetet genom en öppen inbjudan.
Lasten ja nuorten vapaa-ajan digilaitteiden ja -sisältöjen käyttöön laaditaan suositukset – THL ja OPH kokoavat asiantuntijoista verkostoa12.12.2024 02:00:00 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Opetushallituksen (OPH) yhteisenä tavoitteena on etsiä tasapainoisia keinoja digilaitteiden ja -sisältöjen haittojen ehkäisemiseksi ja rakentaa vapaa-ajalle suositukset, jotka huomioivat hyvinvoinnin ja turvallisuuden näkökulmat. Tähän tarvitaan yhteistä keskustelua ja ymmärrystä ilmiöstä sekä konkreettisia keinoja. THL ja OPH kokoavat nyt työhön mukaan asiantuntijaverkostoa avoimella kutsulla.
Ihmisen ja luonnon hyvinvointi kansallisen päätöksenteon tavoitteeksi – THL julkaisi ehdotuksen hyvinvointitaloudellisesta ohjausmallista12.12.2024 02:00:00 EET | Tiedote
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on julkaissut ehdotuksen hyvinvointitaloudellisesta ohjausmallista ja seurantaindikaattoreista. Kyse on mallista, jonka avulla voidaan suunnitella politiikkatoimia ja seurata, millaisia vaikutuksia niillä on paitsi talouteen, myös sosiaaliseen ja ekologiseen kestävyyteen. Ohjausmalli tuo kestävyyden näkökulmaa esimerkiksi hallitusohjelman ja valtion budjetin laatimiseen. Mallissa ehdotetaan esimerkiksi tulevaisuusvaltuutetun nimeämistä sekä laajan kansalaiskuulemisen toteuttamista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme