Onko meillä juuri nyt hoitajapulaa? – Data osoittaa, että ei

Työvoimabarometri: Alueelliset erot ja hoitajatilanteen parantuminen

Työvoimabarometri osoittaa, että monilla alueilla työvoiman saatavuus on parantunut huomattavasti viimeisen vuoden aikana.

Esimerkiksi Etelä- ja Keski-Suomessa hoitajatilanne on kohentunut merkittävästi, ja akuuttia hoitajapulaa ei näillä alueilla enää esiinny. Sen sijaan työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaanto on edelleen haaste tietyillä alueilla,

Temporen data: Keikkatyöntekijöiden määrä kasvanut ja täyttöaste ennätystasolla

Temporen havainnot vahvistavat työvoiman saatavuuden merkittävän paranemisen:

1. Kesän sijaishankinta oli helpompaa kuin edellisinä vuosina, eikä tilanteen hallitsemiseksi tarvittu ”kriisikokouksia” vuorojen täyttämiseksi.
2. Irtisanoutumisten määrä on laskenut merkittävästi. Useimmat irtisanoutumiset liittyvät elämäntilanteen muutoksiin, eivät niinkään työpaikan vaihtoon, mikä kertoo työvoiman sitoutumisesta alalle.
3. Työnhakijamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti: Avoimiin keikkatyöpaikkoihin saadaan nyt jopa kaksin- tai kolminkertainen määrä hakijoita aiempaan verrattuna.
4. Kokonaistäyttöaste nousi lokakuussa 92 prosenttiin, mikä on vuoden korkein lukema. Koko vuoden keskimääräinen täyttöaste on 87 %, mikä heijastaa työvoiman riittävyyttä lyhytaikaisten sijaisuuksien täyttämiseen.

Tämä nouseva täyttöaste tarkoittaa käytännössä sitä, että keikkatyön kysyntä on tasaantunut ja tarjolla on enemmän halukkaita keikkatyöntekijöitä. Moni työntekijä on valinnut uusia työyksiköitä ja alueita, joilla he työskentelevät, mikä parantaa työvoiman kohdentumista eri tarpeisiin. Lisäksi monet tekevät töitä myös vanhuuseläkeiän jälkeen vahvistaakseen eläkekertymäänsä, mikä tukee työvoiman riittävyyttä.

Miksi akuuttia hoitajapulaa ei juuri nyt ole?

Hoitajapulan lieventyminen on seurausta useista tekijöistä, jotka ovat viime vuosina vaikuttaneet työvoimatilanteeseen sosiaali- ja terveysalalla:

1. Kansainväliset rekrytoinnit ovat tuoneet lisää hoitohenkilökuntaa, mikä on helpottanut erityisesti akuuteissa tarpeissa.
2. Paluu sosiaali- ja terveysalalle heikommassa taloussuhdanteessa: Monet alalta poistuneet hoitajat ovat palanneet takaisin, mikä vahvistaa työvoiman saatavuutta.
3. Elinkustannusten nousu: Korkeammat elinkustannukset ovat lisänneet taloudellista painetta, mikä houkuttelee ihmisiä takaisin alalle, jossa on kysyntää.
4. Hyvinvointialueiden muutokset henkilöstömitoituksessa ja palvelurakenteissa ovat vähentäneet rekrytointitarpeita.
5. Palkkakilpailun tasoittuminen: Henkilöstövuokrausyritykset eivät enää houkuttele hoitajia poikkeuksellisen korkeilla palkoilla, mikä saa monet työntekijät hakeutumaan takaisin entisiin työsuhteisiinsa tai hyvinvointialueiden tehtäviin.

Näiden tekijöiden ansiosta työmarkkinatilanne on tasapainottunut, ja akuuttia hoitajapulaa ei juuri nyt ole.

Kohti kestävää ratkaisua: eläköitymisen vaikutukset lähivuosina

Vaikka tilanne on juuri nyt hyvä, tulevaisuuden näkymät asettavat työvoiman saatavuuden jälleen haasteen alle. Vuonna 2026 saavutetaan eläköitymisen huippu, ja seuraavan kymmenen vuoden aikana hyvinvointialueiden henkilöstöstä arviolta kolmannes jää eläkkeelle.

Tämä ennustettu poistuma merkitsee, että työvoiman riittävyys on turvattava myös pitkällä aikavälillä.

Yhteenveto

Tilanne näyttää tällä hetkellä hyvältä: hoitajapula on lieventynyt, ja keikkatyövoiman saatavuus on vahva. Tulevaisuuden haasteina ovat kuitenkin eläköityminen ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensovittaminen. Juuri nyt on erinomainen hetki keskittyä pitkäkestoisten ratkaisujen kehittämiseen, jotta hoitajatarve saadaan katettua myös tulevina vuosina.

Temporen sijaispalvelu, jota toteutetaan henkilöstövuokrauksen keinoin, on vakaa ja luotettava tapa varmistaa joustavia henkilöstöratkaisua jatkossakin