Väitöstutkimus avaa työyhteisön vuorovaikutuksen merkitystä työn ja vapaa-ajan rajojen hallinnassa
Viestintäteknologian kehittyessä ja jatkuvan tavoitettavuuden vaatimusten kasvaessa työn ja muun elämän rajojen hallinnasta on noussut keskeinen kysymys monille työntekijöille. Rajanhallinta ei ole pelkästään yksilön henkilökohtainen valinta, vaan se rakentuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa, erityisesti työyhteisöissä ja läheisissä ihmissuhteissa.
FM Jonna Leppäkummun väitöskirjassa tarkasteltiin, miten ihmiset navigoivat työn ja muun elämän välisiä rajoja sekä millä tavoin viestintäteknologia ja organisaation käytänteet näyttäytyvät rajojen hallinnassa. Leppäkumpu haastatteli suomalaisia toimittajia sekä heidän kumppaneitaan, ystäviään ja lähijohtajiaan. Lisäksi väitöskirjan aineistoa kerättiin globaalien tiimien jäsenten ja vetäjien haastatteluista.
Rajojen hallinta syntyy yhdessä työyhteisössä
”Ihmiset eivät ole passiivisia sivustaseuraajia rajanhallinnan suhteen. Sen sijaan rajoista neuvotellaan ja niitä muokataan päivittäisessä kanssakäymisessä muiden kanssa esimerkiksi tilanteessa, jossa työnantaja pyytää jäämään illaksi töihin mutta sinulla on jo muuta menoa, jota et voi perua”, Leppäkumpu kertoo.
Kun ihmiset keskustelevat eri elämän osa-alueistaan niin työpaikalla kuin sen ulkopuolellakin, se usein helpottaa työn ja muun elämän tasapainoilua. Ihmiset kokevat saavansa tukea mieltä painaviin asioihin, ja sukkulointi niin työn ja kodin velvoitteiden välillä on sujuvampaa. Se, mitä asioita henkilökohtaisesta elämästä jaetaan työyhteisössä, riippuu monista eri tekijöistä.
”Kaikissa työpaikoissa ei pidetä laisinkaan tarpeellisena kertoa henkilökohtaisen elämän haasteista. Jos haasteet kuitenkin vaikuttavat esimerkiksi tiimityön sujuvuuteen, työn suunnitteluun tai aikataulutukseen, olisi tärkeää, että työnantaja tai tiimi on jollain tasolla tietoinen tilanteesta” Leppäkumpu toteaa.
Teknologia rajanhallinnan tukena – vai haasteena?
Työn ja muun elämän rajat määritellään usein työpäivän keston tai työntekopaikan mukaan. Nykyaikaisessa tietotyössä, erityisesti globaalissa ympäristössä, teknologian ansiosta työ ei ole sidottu tiettyyn aikaan tai paikkaan. Työyhteisöjen ja tiimien jäsenet voivat työskennellä joustavasti, mikä mahdollistaa yhteistyön esimerkiksi suurista aikaeroista huolimatta.
”Yhdessä luodut säännöt työyhteisössä, esimerkiksi tavoitettavuuden suhteen, ovat tärkeässä roolissa etenkin globaaleiden työntekijöiden rajanhallinnassa. Olennaista on myös se, miten organisaatioissa viestitään esimerkiksi tasapainon tai työstä irrottautumisen merkityksestä, sillä ne näyttävät osaltaan ohjaavan työntekijöiden tapoja olla tavoitettavissa.”
Leppäkummun viestinnän väitöskirjan tarkastustilaisuus "Vuorovaikutuksessa rakentuva työn ja muun elämän rajanhallinta" pidetään lauantaina 9.11.2024 klo 12 alkaen vanhassa juhlasalissa S212 Seminarium-rakennuksessa. Vastaväittäjänä toimii professori Liisa Mäkelä (Vaasan yliopisto) ja kustoksena professori Anu Sivunen (Jyväskylän yliopisto).
Lisätietoja:
Jonna Leppäkumpu
+358505209632
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Uusi kirja hiilihydraateista ja niiden johdannaisista27.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Moninaisten biosynteesivaiheiden kautta fotosynteesin reaktiotuotteina syntyviä hiilihydraatteja tavataan runsaasti kasvibiomassassa. Niiden hyötykäyttö yhdistettynä kiertotalouteen muodostaa yhä enenevässä määrin kasvavan globaalin suuntauksen.
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu muutti viisivuotiaiden lasten kasvuympäristöä varhaiskasvatuksessa20.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Vuosina 2021–2024 toteutetun kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun seurannassa arvioidaan paitsi lasten oppimisvalmiuksien kehittymistä myös kokeilun yhteyksiä esiopetus- ja varhaiskasvatustoiminnan järjestämiseen. Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat tarkastelleet varhaiskasvatuksen laadun rakennetekijöitä kaksivuotisen esiopetuksen kokeilun kokeilu- ja verrokkiryhmissä.
Jyväskylän yliopiston tutkimushankkeille 2,5 miljoonan euron EU:n Horisontti Eurooppa -rahoitus19.12.2024 09:15:00 EET | Tiedote
Horisontti Eurooppa (Horizon Europe) on EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma vuosille 2021–2027. Ohjelman tavoitteena on luoda Eurooppaan kasvua ja uusia työpaikkoja vahvistamalla EU-alueen tieteellistä osaamista, tukemalla uusien teknologioiden ja innovaatioiden kehitystä ja käyttöönottoa yrityksissä ja etsimällä ratkaisuja suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin Euroopassa. Jyväskylän yliopiston hankkeet saivat ohjelmasta rahoitusta 2,5 miljoonaa euroa. Hankkeet käynnistyvät alkuvuodesta.
Mielen hyvinvointi ja liikkuminen voivat muodostaa positiivisen kehän19.12.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan taipumus kokea positiivisia tunteita myötävaikutti siihen, että ihmiset olivat koronarajoitusten aikaan fyysisesti aktiivisia tai jopa lisäsivät aktiivisuuttaan. Masennusoireiden yhteys fyysiseen aktiivisuuteen oli päinvastainen. Tulokset viittaavat siihen, että mielen hyvinvointi voi auttaa ylläpitämään liikunnallisesti aktiivista elämäntapaa. Mielen hyvinvointi ja liikkuminen voivatkin muodostaa positiivisen kehän.
ERC-miljoonarahoituksella pyritään luomaan yhtenäistävä matemaattinen teoria Charles Darwinin 1800-luvulla kehittämästä seksuaalivalinnan teoriasta18.12.2024 07:10:00 EET | Tiedote
Euroopan tutkimusneuvosto ERC on myöntänyt Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden apulaisprofessori Jussi Lehtoselle merkittävän ERC Consolidator Grant -rahoituksen. Viisivuotinen rahoitus on arvoltaan noin 1,8 miljoonaa euroa. Matemaattiseen evoluutiobiologiaan kuuluva tutkimus keskittyy yhtenäistämään kiisteltyä seksuaalivalinnan tutkimuskenttää kehittämällä yhtenäisen matemaattisen viitekehyksen, joka kattaa kaikki seksuaalivalinnan merkittävät teoriat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme