Väitöstutkimus avaa työyhteisön vuorovaikutuksen merkitystä työn ja vapaa-ajan rajojen hallinnassa
Viestintäteknologian kehittyessä ja jatkuvan tavoitettavuuden vaatimusten kasvaessa työn ja muun elämän rajojen hallinnasta on noussut keskeinen kysymys monille työntekijöille. Rajanhallinta ei ole pelkästään yksilön henkilökohtainen valinta, vaan se rakentuu vuorovaikutuksessa muiden kanssa, erityisesti työyhteisöissä ja läheisissä ihmissuhteissa.
FM Jonna Leppäkummun väitöskirjassa tarkasteltiin, miten ihmiset navigoivat työn ja muun elämän välisiä rajoja sekä millä tavoin viestintäteknologia ja organisaation käytänteet näyttäytyvät rajojen hallinnassa. Leppäkumpu haastatteli suomalaisia toimittajia sekä heidän kumppaneitaan, ystäviään ja lähijohtajiaan. Lisäksi väitöskirjan aineistoa kerättiin globaalien tiimien jäsenten ja vetäjien haastatteluista.
Rajojen hallinta syntyy yhdessä työyhteisössä
”Ihmiset eivät ole passiivisia sivustaseuraajia rajanhallinnan suhteen. Sen sijaan rajoista neuvotellaan ja niitä muokataan päivittäisessä kanssakäymisessä muiden kanssa esimerkiksi tilanteessa, jossa työnantaja pyytää jäämään illaksi töihin mutta sinulla on jo muuta menoa, jota et voi perua”, Leppäkumpu kertoo.
Kun ihmiset keskustelevat eri elämän osa-alueistaan niin työpaikalla kuin sen ulkopuolellakin, se usein helpottaa työn ja muun elämän tasapainoilua. Ihmiset kokevat saavansa tukea mieltä painaviin asioihin, ja sukkulointi niin työn ja kodin velvoitteiden välillä on sujuvampaa. Se, mitä asioita henkilökohtaisesta elämästä jaetaan työyhteisössä, riippuu monista eri tekijöistä.
”Kaikissa työpaikoissa ei pidetä laisinkaan tarpeellisena kertoa henkilökohtaisen elämän haasteista. Jos haasteet kuitenkin vaikuttavat esimerkiksi tiimityön sujuvuuteen, työn suunnitteluun tai aikataulutukseen, olisi tärkeää, että työnantaja tai tiimi on jollain tasolla tietoinen tilanteesta” Leppäkumpu toteaa.
Teknologia rajanhallinnan tukena – vai haasteena?
Työn ja muun elämän rajat määritellään usein työpäivän keston tai työntekopaikan mukaan. Nykyaikaisessa tietotyössä, erityisesti globaalissa ympäristössä, teknologian ansiosta työ ei ole sidottu tiettyyn aikaan tai paikkaan. Työyhteisöjen ja tiimien jäsenet voivat työskennellä joustavasti, mikä mahdollistaa yhteistyön esimerkiksi suurista aikaeroista huolimatta.
”Yhdessä luodut säännöt työyhteisössä, esimerkiksi tavoitettavuuden suhteen, ovat tärkeässä roolissa etenkin globaaleiden työntekijöiden rajanhallinnassa. Olennaista on myös se, miten organisaatioissa viestitään esimerkiksi tasapainon tai työstä irrottautumisen merkityksestä, sillä ne näyttävät osaltaan ohjaavan työntekijöiden tapoja olla tavoitettavissa.”
Leppäkummun viestinnän väitöskirjan tarkastustilaisuus "Vuorovaikutuksessa rakentuva työn ja muun elämän rajanhallinta" pidetään lauantaina 9.11.2024 klo 12 alkaen vanhassa juhlasalissa S212 Seminarium-rakennuksessa. Vastaväittäjänä toimii professori Liisa Mäkelä (Vaasan yliopisto) ja kustoksena professori Anu Sivunen (Jyväskylän yliopisto).
Lisätietoja:
Jonna Leppäkumpu
+358505209632
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Reetta KalliolaViestinnän asiantuntija, Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504335652reetta.j.kalliola@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Organisaatiomuutoksen onnistuminen pankeissa nojaa tilannesidonnaisuuteen ja valtasuhteisiin7.11.2024 11:30:00 EET | Tiedote
Hajautetuissa organisaatioissa, kuten osuuskuntatoiminnallisissa pankeissa, valta ja kontrolli ovat usein hajautuneet paikallisille toimijoille. Joissain tilanteissa organisaatiossa voidaan kuitenkin päättää joidenkin toimintojen keskittämisestä ja vallan siirtämisestä näin kauemmas paikallistasolta. Tällainen muutos voi vaikeuttaa myös toiminnan arviointia ja suoritusmittausta. KTM Anniina Kinnunen havaitsi laskentatoimen väitöskirjassaan, että keskittämisen onnistuminen on tilannesidonnaista sekä yhteydessä organisaatiossa henkilöityviin valtasuhteisiin.
Raportti: Sote-palvelujen kulujen toteumissa ja ennusteiden tarkkuudessa suuria alueellisia eroja7.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden sotekulujen toteutumia ja hyvinvointialuekohtaisten ennusteiden tarkkuuksia vertaileva raportti kertoo, että kulujen toteumissa ja ennusteteiden tarkkuudessa on suuria alueellisia eroja. Raportissa suositellaan tekoälyä hyödyntävien ennustemallien käyttöä rahoitustarpeiden arvioinnissa sekä panostamista ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon.
Urheiluseuraharrastaminen ja omaehtoinen liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa edistävät fyysistä aktiivisuutta aikuisiässä6.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa havaittiin, että säännöllisesti urheiluseurassa liikkuneet lapset ja nuoret olivat keski-iässä fyysisesti aktiivisempia kuin ne, jotka olivat liikkuneet nuoruudessa vain vähän. Tytöillä myös seuratoiminnan ulkopuolinen vapaa-ajan liikunta oli yhteydessä aikuisiän suurempaan fyysiseen aktiivisuuteen. Lapsuuden ja nuoruuden liikuntaharrastamista seurattiin 9–18 ikävuoden välillä.
Korkeakoulut tiivistävät yhteistyötä kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi4.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Suomessa ovat perustaneet yhteisen kuntoutuksen korkeakouluverkoston alan yhteistyön kehittämiseksi. Uuden verkoston nimi on Finnish Universities Network for Rehabilitation – Kuntoutuksen korkeakouluverkosto (FiRe). Verkosto tarkastelee kuntoutusta ja siihen liittyviä ilmiöitä monitieteisesti ja monialaisesti eri näkökulmista. Tavoitteena on yhteisellä tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyöllä edistää koko kuntoutuksen kenttää Suomessa ja tuoda tutkimukseen perustuvaa tietoa kuntoutuksen työelämätarpeisiin.
Väitös: Supertietokoneilla suunnitellaan katalyyttejä hiilidioksidin hyötykäyttöön ja kierrätykseen (Lempelto)4.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Katalyytit ovat vastuussa monien nykyisten kemiallisten prosessien toimivuudesta, mahdollistaen esimerkiksi polymeerien, lannoitteiden sekä kemian- ja lääketeollisuuden lähtöaineiden valmistamisen puhtaasti ja energiatehokkaasti. Nyt niistä etsitään ratkaisuja kestävän tulevaisuuden haasteisiin ja ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Aku Lempelto tutki kemian alan väitöskirjassaan hiilidioksidin muuntamiseen metanoliksi sopivia kuparipohjaisia katalyyttejä. Hän käytti työssään hyväkseen kvanttimekaniikkaan perustuvia laskennallisia mallinnusmenetelmiä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme