Asennetutkimus: 70 prosenttia lappilaisista toivoo avoimempaa suhtautumista investointeihin

Lapin kauppakamari teetätti syksyllä tutkimusyhtiö Verianilla investointeihin liittyvän asennetutkimuksen. Tutkimukseen osallistui yli tuhat lappilaista.  Laajassa tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa lappilaisen aikuisväestön suhtautumista eri toimialojen investointeihin.

”Lappi on alueena kiinnostava ja vaativa kyselytutkimuksen kohde, sillä parin suuren kaupunkialueen vastapainona ovat väkimäärältään hyvin pienet kunnat. Lapin kauppakamarin tutkimuksessa keskityimme erityisesti siihen, että tulokset edustavat kaikentyyppisiä seutuja koko maakunnan alueella”, kertoo Verianin tutkimusjohtaja Mikko Hormio. 

Lappilaisten asenteita haluttiin selvittää, koska Lapissa on iso investointipotentiaali. Uusien investointien toteuttaminen on Lapille kohtalon kysymys: ilman investointeja Lapissa elämisen edellytykset jäävät heikoiksi. Lapin kauppakamari pitää tärkeänä, että samalla kun investointeja vauhditetaan, pidetään huolta siitä, että kehitys on lappilaisten mielestä oikeansuuntaista ja kestävää.

Matkailu nähdään nyt ja tulevaisuudessa tärkeänä

Tutkimuksessa lappilaiset pitivät matkailua ylivoimaisesti tärkeimpänä toimialana Lapin taloudelle sekä nyt että kymmenen vuoden kuluttua. 

Eniten vastaajat uskovat energiantuotannon merkityksen kasvuun seuraavan kymmenen vuoden aikana. Teollisuuden merkitys nousee kaupungeissa ja kaivostoiminnan merkitys puolestaan muualla Lapissa. 

“Tilastojen mukaan teollisuus on Lapin suurin toimiala, mutta lappilaiset listaavat sen mielikuvissaan paljon alemmaksi. Tämän on mielenkiintoinen tulos, koska se kuvastaa sitä, ettei teollisuuden roolia Lapin taloudessa hahmoteta. Osaltaan tähän vaikuttaa varmasti teollisen toiminnan huomattava keskittyminen Meri-Lappiin", toteaa Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Liisa Ansala.

Yleisesti tarkasteltuna lappilaiset ovat investointimyönteisiä. 70 prosenttia kokee, että Lapin ja lappilaisten tulisi olla nykyistä avoimempia investoinneille. Vastaajista 65 prosenttia toivoo kotiseudulleen investointeja teollisuuteen, 63 prosenttia energiaan ja 61 prosenttia matkailuun. 

Suhtautuminen eri toimialojen investointeihin eroavat jonkin verran eri seutukuntien välillä. Esimerkiksi Tunturi-Lapissa ja Pohjois-Lapissa ei toivota teollisia tai energiahankkeita yhtä usein kuin muilla alueilla. Rovaniemen seutukunnassa taas ollaan vähiten halukkaita saamaan uusia kaivos- tai matkailuinvestointeja. 

Rovaniemeläisten suhtautuminen matkailuinvestointeihin saattaa heijastella esimerkiksi keskustelua Airbnb-toiminnan hyväksyttävyydestä ja matkailun kasvusta.
 
 ”Pitäisi ottaa huomioon, että tekemällä investointeja majoitusliikkeissä ja ohjelmapalveluyrityksissä saadaan entistä useampi matkailija juuri heille suunniteltujen palvelujen pariin. Tämä myös edistää kestävyyttä”, toteaa Lapin kauppakamarin vaikuttamisen ja edunvalvonnan johtaja Hanna Baas.

Investointien haittavaikutukset luonnolle mietityttävät

Yli puolet lappilaisista ei hyväksyisi paikallisia haittavaikutuksia luonnolle, vaikka siten saataisiin toteutettua Lapille tärkeitä investointihankkeita. Vajaa neljäsosa vastaajista on valmis hyväksymään paikallisia luontohaittoja.

Lapin kauppakamarin näkemyksen mukaan tuloksista tulee hyvin esiin lappilaisten arvostus luontoa kohtaan. Asenteissa on myös hieman ristiriitaa – investointeja kyllä halutaan kotiseudulle, muttei niiden haittoja. 

”Mistä tahansa ihmisen toiminnasta syntyy joitakin paikallisia luontovaikutuksia. Avainasia on negatiivisten vaikutusten minimointi ja kompensointi sekä positiivisten vaikutusten tuottaminen ja mahdollisimman korkean arvonlisän luominen alueelle. Vaikutusten kokonaiskuva ratkaisee”, Baas muistuttaa. 

Kaivostoiminta jakaa lappilaisia 

Kaivosinvestoinnit jakoivat lappilaisten asenteita eniten. Reilusti yli puolet pitää kaivosinvestointeja Lapille tärkeänä mahdollisuutena, mutta osa kokee kaivosinvestoinnit uhkana. 

”Kaivostoiminnan osalta mielipiteet ovat polarisoituneet. Jatkossa keskusteluyhteyttä ja rakentavaa vuorovaikutusta tulee rakentaa johdonmukaisesti. Se mikä tiedetään ja tunnetaan, on hyväksyttävämpää. Kaivostoiminta on yleisesti hyväksytympää paikkakunnilla, joissa on jo kaivoksia”, kertoo Liisa Ansala.

Kaivosinvestointeja omalle kotiseudulleen toivoi 36 prosenttia. 44 prosenttia suhtautui kriittisesti kaivosinvestointeihin, mutta jopa 20 prosenttia ei ole muodostanut kantaansa. Miehet toivoivat kaivoksia kotiseudulleen selvästi naisia useammin. Miehet myös näkivät kaivostoiminnassa enemmän hyötyjä niin itselle kuin koko Lapille. 

Työmahdollisuudet hyötyjen ykkösenä

Lähes kaikki vastaajat pitivät investointien suurimpana hyötynä uusien työmahdollisuuksien syntymistä. Muiksi hyödyiksi koettiin palvelujen pysyminen alueella, liikenneyhteyksien kehittyminen ja verotulojen syntyminen alueelle. 

Matkailuun ja julkiseen sektorin investointien arvioitiin tuottavan itselle henkilökohtaisesti eniten hyötyä. Naiset pitivät julkisen sektorin, kuten kunnan ja hyvinvointialueen, investointeja itselleen hyödyllisempänä kuin miehet. Miehet taas arvioivat kaivostoiminnan ja teollisuuden investointien hyödyttävän itseään naisia useammin.

Asennetutkimuksen tulosten mukaan lappilaiset suhtautuvat investointien edistämiseen positiivisesti: 67 prosenttia toivoo joustavampaa sääntelyä investointien edistämiseksi. 63 prosenttia näkee, että julkisia panostuksia tulisi tehdä enemmän, jotta Lappiin saadaan teollisia investointeja. 

Kuntapäätöksenteolla on iso merkitys. Keskustelua pitää pystyä käymään avoimesti ja faktojen pohjalta. Lapin kauppakamari toivoo investointipuhetta myös ensi kevään kuntavaaleihin.

”Toivomme kuntien pohtivan, onko päätöksenteko johdonmukaista ja sujuvaa, miten investointeihin ja liiketoiminnan kasvuun suhtaudutaan. Investointien osalta kunnissa tarvitaan nyt aktiivista edelläkävijyyttä,” summaa Ansala.

Mikä asennetutkimus?

• Lapin aikuisväestön suhtautuminen alueen investointeihin -tutkimuksen toteutti Lapin kauppakamarin toimeksiannosta tutkimusyhtiö Verian.
• Tiedonkeruu toteutettiin 20.8.–23.9. välisenä aikana verkkopaneelina, jota täydensi puhelimitse tehty kysely.
• Puhelinkyselyllä tasoitettiin vastausten alueellista jakaumaa.
• Kyselyyn vastasi yhteensä 1019 henkilöä. Tulokset on vakioitu vastaamaan Lapin sukupuoli- ja ikäjakaumaa sekä seutukuntia.
• Tutkimuksen tuloksia esitellään perjantaina 1.11. klo 9–11 webinaarissa. Osallistumislinkkiä voi halutessa tiedustella osoitteesta hanna.baas@chamber.fi.
• Kyselyn materiaalit julkaistaan verkossa 1.11. klo 9.
• Kysely toteutettiin osana Lapin faktat -hanketta, joka on toteutettu Lapin liiton AKKE-rahoituksella.