Vauvojen suolistomikrobiston kehityksellä on kauaskantoisia terveysvaikutuksia
Uusi tutkimus tarjoaa kiehtovaa tietoa vauvojen suoliston pieneliöstön kehittymisestä ja sen merkittävistä pitkän aikavälin terveysvaikutuksista. Laajan tutkimuksen aineistona oli ulostenäytteitä lähes tuhannelta vauvalta sekä kattavat metatiedot vauvojen elintavoista ja terveydestä sekä vanhempien terveydestä. Tutkimuksessa saatiin uraauurtavaa tietoa suolistomikrobiston varhaisvaiheen kehityksen vaikutuksesta terveydentilaan tulevaisuudessa.
Keskeiset tulokset:
- Ennustettavat kehityssuunnat: Vauvojen suoliston pieneliöstön kehityksellä on viisi ennustettavaa kaarta, joihin erilaiset altisteet vaikuttavat merkittävästi. Nämä kehityskaaret ennustavat vahvasti allergiasairauksia, kasvurytmiä, infektioita ja muita terveyteen liittyviä ilmiöitä myöhemmin elämässä.
- Elämän ensihetkien vaikutus: Elämän ensimmäiset viikot ovat ratkaisevan tärkeitä pieneliöstön kehittymiselle, ja varhaisvaiheen kehityskaaret liittyvät läheisesti terveyteen myöhemmällä iällä. Tutkimuksessa tunnistettiin luonnollinen terveen suolistomikrobiston kehityskaari, jolle on ominaista bifidobakteerien ja bakteroidien suhteellinen runsaus, sekä neljä dysbioosiin eli suoliston mikrobiston epätasapainoon liittyvää kaarta, joilla oli vaihteleva vaikutus terveydentilaan.
- Hyvinvointi-indeksi: Tutkijat laativat terveyttä edistäviin kehityskaariin perustuvan mikrobiston hyvinvointi-indeksin, joka ennustaa yleistä terveydentilaa viiden ensimmäisen elinvuoden aikana.
Löydökset korostavat suolistomikrobiston merkitystä osana vauvojen fysiologista kehitystä. Tutkimuksen perusteella mikrobiston suksessio eli periytyminen on paitsi ennustettavissa myös muokattavissa. Varhaiset interventiot ja altistukset voivat siis vaikuttaa merkittävästi suoliston terveyteen. Hyvinvointi-indeksi on hyödyllinen työkalu yksilöllisten terveysriskien ennustamiseen ja lasten terveydenhoidon räätälöintiin.
Suolistomikrobiston kehittymiseen liittyvä tieto voi auttaa tunnistamaan vauvoja, joille on vaarassa kehittyä terveysongelmia tulevaisuudessa. Erilaiset vauvoihin kohdistuvat altisteet vaikuttavat tähän kehitykseen suuresti, joten vanhemmat ja huoltajat voivat edistää suoliston terveyttä synnytystapaan ja ruokintatapoihin liittyvillä valinnoilla. Suoliston mikrobiston hyvinvoinnin edistämisellä voi olla pitkäaikaisia hyötyjä, jotka pienentävät allergiasairauksien, ylipainon ja hengitystieinfektioiden riskiä.
– Tutkimus on erityisen ajankohtainen, sillä allergiasairaudet ja ylipaino ovat entistä yleisempiä lapsilla maailmanlaajuisesti. Kun suoliston mikrobistoa pidetään yhtenä vauvojen terveyden kannalta ratkaisevana tekijänä, voidaan edistää kansanterveyttä ja vähentää terveydenhuoltojärjestelmien taakkaa ennakoivasti, sanoo väitöskirjatutkija Brandon Hickman Helsingin yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiBrandon HickmanVäitöskirjatutkijaHelsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta
Brandon.Hickman@helsinki.fiPia PurraViestinnän asiantuntijaHelsingin yliopisto
Puh:02941 24205Pia.Purra@helsinki.fiLinkit
Tietoja julkaisijasta
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Se sijoittuu kansainvälisissä yliopistovertailuissa maailman sadan parhaan yliopiston joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Istukan geenit antavat uutta tietoa hedelmöityshoitojen vaikutuksista lapsiin19.12.2024 12:05:25 EET | Tiedote
Hedelmöityshoidoissa käytettyjen menetelmien vaikutusta lasten kehitykseen selvitettiin ensi kertaa tutkimalla istukan geenejä. Ero pakastetuista alkioista ja tuoresiirrolla alkunsa saaneiden raskauksien välillä näkyi istukoissa selvästi. Lisäksi löytyi muutos lihavuuteen ja kakkostyypin diabetekseen yhdistetyssä geenissä.
Kuppa kukoisti Etelä-Amerikassa jo ennen Kolumbusta18.12.2024 18:18:27 EET | Tiedote
Muinaisten luurankojen DNA:ta tutkimalla selvisi, että kuppa ja sen sisartaudit olivat Amerikassa jo paljon ennen Kristoffer Kolumbusta. Kolumbus toi taudin mukaan Eurooppaan, ja myöhemmin kolonialismi teki siitä maailmanlaajuisen.
Naisparien todennäköisyys saada lapsia on kasvanut, mutta vain korkeasti koulutetuilla18.12.2024 08:30:00 EET | Tiedote
Korkeasti koulutetut naisparit saavat lapsen useammin kuin vähemmän kouluttautuneet naisparit. Koulutuksen merkitys on korostunut entisestään ajan myötä, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Lohen geenit paljastavat puberteetin ja evoluution salaisuuksia17.12.2024 12:45:00 EET | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, miten yksittäinen geeni voi vaikuttaa merkittävästi lohen sukukypsyysikään, joka on ratkaisevan tärkeä lohen elinkaaren kannalta.
Narukuviot valottavat kulttuurien välisiä yhteyksiä ja matemaattisen ajattelun juuria17.12.2024 09:51:50 EET | Tiedote
Tuoreen tutkimuksen mukaan ympäri maailman dokumentoidut sormilla muodostettavat narukuviot voivat viitata jopa vuosituhansia vanhaan yhteiseen kulttuuriperintöön. Tutkimus tarjoaa uudenlaisen tavan tutkia kulttuuristen ilmiöiden kehitystä ja levinneisyyttä matemaattisten menetelmien avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme