Yli 55-vuotiaiden työllisyys ei parane pelkillä suosituksilla

– Jos yli 55-vuotiaiden työllisyyttä halutaan nostaa, tarvitaan asennemuutoksen, tiedottamisen ja suositusten tueksi myös konkreettisia toimia, sanoo SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.

SAK:n työttömyysbarometrin mukaan ikääntyneiden työttömien työllistymisen esteistä merkittävimmiksi koetaan ikäsyrjintä, terveysongelmat ja osaamisen puutteet.

– On selvää, että ikääntyvät työttömät tarvitsevat räätälöityjä palveluita, joihin Lindström ei selvityksessään kuitenkaan ota kantaa, SAK:n koulutus- ja työllisyysasioiden päällikkö Mikko Heinikoski sanoo.

Lindströmin mielenkiintoisimmat ehdotukset liittyvät työaikakysymyksiin sekä osaamisen kehittämiseen.  Hän kiinnittää huomiota työajan nykyistä parempaan räätälöintiin työntekijän toiveiden ja tarpeiden mukaisesti. Ehdotus on perusteltu ja kannatettava.

– Työn vetovoimaisuutta ja työssä jaksamista voidaan lisätä, mikäli työaika ja työn määrä sovitetaan työntekijän elämäntilanteeseen paremmin sopiviksi. Pelkät suositukset ja hyvien käytäntöjen tiedottaminen eivät muuta nykytilannetta paremmaksi, vaan muutos vaatii nykyistä laajempia oikeuksia työntekijälle vaikuttaa omaan työaikaansa, painottaa Juha Antila.

Selvityshenkilö Lindström tunnistaa myös jatkuvan oppimisen ja osaamisen kehittämisen merkityksen ikääntyvien työllisyyden nostamisessa. Orpo-Purran hallitus on kuitenkin tehnyt lukuisia heikennyksiä jatkuvan oppimisen mahdollisuuksiin.

Lindströmin esittämä mentori-kisälli -malli on SAK:n mielestä kannatettava idea.

– Vanhemmilla työntekijöillä on paljon piilevää osaamista, joka on tärkeää tehdä näkyväksi ja saada siirrettyä muille työntekijöille ja hyödyttämään sitä kautta koko työyhteisöä, sanoo Mikko Heinikoski.

SAK pitää tärkeänä, että myös muita ikääntyneiden osaamisen tunnistamista auttavia malleja kehitetään. Säännölliset ja hyvin suunnitellut osaamiskartoitukset tulee ottaa käyttöön kaikissa työpaikoissa.

Lindström ehdottaa, että esimerkiksi kehityskeskusteluja voisi hyödyntää työuratarkastelun tekemiseen. SAK:n luottamushenkilöpaneelin mukaan kehityskeskusteluja käydään suurimmalla osalla työpaikoista, mutta niiden laatu vaihtelee merkittävästi alakohtaisesti. 

– Noin puolet luottamushenkilöistä, joiden työpaikoilla käydään kehityskeskusteluja, pitää niitä hyvinä ja tarpeellisina. Toinen puoli pitää niitä nykymuodossa turhina, jotkut jopa ajanhukkana, Juha Antila sanoo.

SAK on käynnistänyt oman selvityshankkeensa, jonka tavoitteena on nostaa esiin ratkaisuja ikääntyneiden työllisyyden haasteisiin. Hankkeen aikana haetaan ratkaisuja niin työajan ja työn muokkaamiseen, osaamisen kehittämiseen, julkisiin palveluihin kuin sosiaaliturvaan liittyen.