Nuorten työn imu on laskenut – mistä apu nuorten hyvinvointiin työelämässä?

Nuorten aikuisten jaksaminen työelämässä on noussut yhdeksi ajankohtaisimmista aiheista organisaatioiden keskuudessa. Alle 35 vuotiaiden työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on kasvanut 41% vuosina 2018-2023. Lisäksi vuonna 2023 joka päivä neljä alle 35 vuotiasta henkilöä jäi työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveyssyistä.

Nuorten osalta vaikuttavia tekijöitä tutkimusten mukaan ovat mm. elintapojen muutos ja epävarmuuden lisääntyminen ympäröivässä maailmassa. Myös työelämässä tapahtunut muutos kuormittaa, kun asiantuntijatyö, ihmisten kanssa tehtävä työ (asiakaspalvelu, myynti) ja toisaalta itseohjautuvuus lisääntyvät. Se saa aikaan uusia vaatimuksia muutoksessa sopeutumiselle ja uusille taidoille. Nuorten kannalta huolettaa yksinkertaisempien työtehtävien automatisoinnin (mm. AI) yleistyminen – ne kun usein ovat niitä nuorten aloitustyöpaikkoja.

Tullessaan työelämään nuoret työntekijät kaipaavat psykologista turvallisuutta ja mahdollisuuksia vuorovaikutukseen, erityisesti etätyön ja hybridityön aikana.
"Esihenkilöiden on tärkeää rakentaa psykologista turvallisuutta työyhteisöissä, jotta nuoret tuntevat olonsa arvostetuiksi ja uskaltavat olla omia itsejään," totesi Novetoksen valmentaja Hanna Kölhi webinaarissa. "Psykologista turvallisuutta voi vahvistaa säännöllisillä kohtaamisilla, läsnäololla ja kannustavalla palautteella."

"Esihenkilöinä voimme auttaa nuoria kasvamaan ja onnistumaan tarjoamalla heille mahdollisuuksia oppia ja saada positiivisia onnistumiskokemuksia. Tämä tukee paitsi työssä suoriutumista, myös vahvistaa nuoren pystyvyysuskoa."

Yksinäisyys ja työn merkitys ovat keskiössä

Yksinäisyyden kokemus on todettu olevan yleisempää hybridi-/etätyössä ja sen olevan yksi masennukseen johtavista tekijöistä.
"Yksinäisyyden tunne on todellinen haaste erityisesti nuorille aikuisille. Yhteiset kohtaamiset ja tunne yhteisöön kuulumisesta ovat tärkeitä yksinäisyyden ehkäisyssä ja hyvinvoinnin tukemisessa," Kölhi sanoi, ja muistutti yritysten toimintatapojen tärkeydestä nuorille, jotka vasta opettelevat työelämän sääntöjä. “Pidetään ne kamerat päällä etäkokouksissa, jotta läsnäolo toteutuu kaikille mukanaolijoille, varsinkin niille nuorille.”

Webinaarissa käsiteltiin myös nuorten työntekijöiden vastuunottoa omasta hyvinvoinnistaan. 

 "Nuoret voivat itse vahvistaa jaksamistaan pitämällä huolta palautumisesta. Moni aikuinenkin kaipaa apuja itsensä johtamisen taidoissa tai työn merkityksen löytämisessä auttaen heitä jaksamaan paremmin," lisäsi Jäminki-Hovi.

Miksi sukupolvien arvomaailmojen erojen ymmärrys on tärkeää?

Webinaarin aikana pohdittiin myös sukupolvien arvomaailmojen eroja ja niiden vaikutusta työyhteisössä. Nuorten työntekijöiden arvoissa tärkeiksi ovat nousseet suoriutuminen, virikkeisyys ja mielihyvä, mikä voi törmätä perinteisempiin arvoihin työpaikoilla.
"Työnantajan ja esihenkilöiden on tärkeää ymmärtää, mitä nuoret pitävät merkityksellisenä, sillä arvomaailman erojen ymmärtäminen helpottaa sukupolvien välistä yhteistyötä ja sitoutumista," Jäminki-Hovi totesi.

Webinaarissa tarjottiin tuoreita näkökulmia ja käytännön vinkkejä siitä, miten työyhteisöt ja esihenkilöt voivat toimia aktiivisesti nuorten työhyvinvoinnin tukemiseksi – ja kuinka nuoret voivat itse kehittää omaa jaksamistaan.

“Läsnäoleva ja kannustava esihenkilötyö auttaa ennaltaehkäisemään nuorten työuupumusta ja tukee heitä löytämään oma paikkansa työelämässä”, tiivistivät Jäminki-Hovi ja Kölhi.

“Itämeren paras työpaikka”

Webinaariin osallistunut laivayhtiö Eckerö Linen toimitusjohtaja Taru Kerosen mukaan heille tulee vuosittain 150 sesonkityöntekijää, joista 80-90% on nuoria. Lisäksi laivayhtiöllä on runsaasti harjoittelijoita yhteistyössä ammatillisten oppilaitosten kanssa.

“Meillä on suuri vastuu yrityksenä pitää huolta näistä nuorista työntekijöistä. He ovat vasta oppimassa työelämän tapoja ja siksi pelisääntöjen pitää olla selkeät ja viestintä avointa. Heidän pitää myös tietää kenen puoleen kääntyä vaikeissa tilanteissa”, kertoi Taru Keronen. Yhtiön osallistuminen Great Place to Work -ohjelmaan kertoo sen tahtotilasta  olla kehittyvä ja kehittävä työnantaja. Tämä on huomioitu myös nuorten vanhempien taholta. “Se luo osaltaan luottamusta Eckerö Lineen työnantajana. Tavoitteemme onkin olla Itämeren paras työpaikka,” jatkoi Keronen.

Laivatyön arvo on viime aikoina Kerosen mukaan noussut uuteen arvoon, sillä sen sesonkiluonteisuus ja työvuoromallit antavat nuorille vapautta toteuttaa muitakin arvostamiaan asioita elämässä omantahtisesti. Hän haluaa vielä muistuttaa nuoria, että kaikista työtehtävistä voi oppia jotain ja viedä mukanaan seuraavaan työtehtävään.