Kadonneita kalastusvälineitä kerätään merestä
Viime kesänä Rauman ja Uudenkaupungin edustalta kerättiin kadonneita kalanpyydyksiä haraamalla. Verkkoja saatiin yli 4 kilometriä. Niiden lisäksi saatiin kalastuksessa käytettyjä painoja, naruja, ankkureita, siimaa, koukkuja ja verkkopuikkareita. Re:Fish-hankkeessa kartoitetaan edelleen alueita, joilta kadonneita pyydyksiä voisi löytyä. Kiinnostuneet ovat tervetulleita 13.11. klo 13–15.30 Helsingissä pidettävään työpajaan pohtimaan keinoja kalastusperäisen roskan vähentämiseen.
Kalastusperäinen roska voi säilyä ympäristössä vuosikymmeniä. Vanhin tunnistettu merestä nostettu pyydys oli vuodelta 1983. Kadonneet kalanpyydykset aiheuttavat monenlaisia haittoja ympäristölle, kalastajille, veneilijöille ja vesistöjen äärellä virkistäytyjille, mutta niiden määrästä Suomessa ei juurikaan ole tietoa.
“Verkkojen yhteenlaskettu pituus oli yli 4 kilometriä, mikä vastaa noin 130 yksittäistä 30 metrin verkkoa. Suurin osa verkoista oli matalia, alle 2 metrin korkuisia, silmäkooltaan 45 mm:n verkkoja, joilla pyydetään kuhaa ja siikaa”, kuvailee vanhempi tutkija Pekka Kotilainen Suomen ympäristökeskuksesta.
“Nostetuissa verkoissa oli tarttuneena kuolleita kaloja, linnun luita ja pohjaroskaa, kuten muovin riekaleita, tölkkejä, muoviastioita ja sadehousut. Lisäksi verkkojen mukana nousi ajoittain myös simpukoita ja muita pohjaeläimiä”, Kotilainen kertoo.
Rauman ja Uudenkaupungin merialueita perattiin haraamalla
Kesän 2024 haraukset kattoivat yhteensä 35 km2 Rauman ja Uudenkaupungin merialueesta. Harausalueita kartoitettiin etukäteen haastattelemalla kalastuksenvalvojia, viranomaisia ja paikallisia kalastajia. Haraa vedettiin aluksen perässä pohjaa myöten muutaman solmun nopeudella. Haraan tarttuneet pyydykset mitattiin ja luokiteltiin. Haraukset jatkuvat kesällä 2025 Saaristomerellä ja resurssien mukaan myös Suomenlahden puolella.
Kaarinassa, Naantalissa ja Ruissalossa sukellettiin hylättyjä pyydyksiä
Kalastusroskaa etsittiin sukeltamalla Kaarinassa, Naantalissa ja Ruissalossa kesäkuussa ja syyskuussa. Tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon suosituilta kalastuspaikoilta löytyy vapaa-ajan kalastukseen liittyvää roskaa. Sukelluksissa löytyi yhteensä lähes 50 jigiä tai uistinta sekä muita pyydyksiä.
”Vaikka harva jättää tahallaan uistimia tai muita kalastusvälineitä veteen tai rannalle, löysimme kuitenkin yhdeltä rannalta kivien alta ja muista koloista lyhyessä ajassa yli 100 metriä siimaa. Tämä kertoo mielestäni omaa tarinaansa siitä, että kaikki roskat eivät jää rannoille ja vesistöihin vahingossa”, arvioi projektipäällikkö Jutta Vuolamo Pidä Saaristo Siistinä ry:stä.
Sukellusten yhteydessä tarkasteltiin myös rannoilta löytyvien roskien määrää ja laatua. Kalastusroskan osuus kaikista löytyneistä roskista oli noin 24 %. Muovisten roskien osuus kaikista löytyneistä roskista oli noin 80 %.
Kalaverkkojen omatoiminen palauttaminen keräysastioihin ei tuottanut tulosta
Kesän aikana Saaristomerellä pilotoitiin käytöstä poistettujen muovisten kalastusverkkojen keräystä.
”Keräykset eivät saavuttaneet toivottua suosiota. Verkkoja tuotiin keräysastioihin melko vähän. Tähän voi olla monia syitä, mutta kokemuksesta tiedämme, että ihmiset heräävät uusiin jätelajikeräyksiin melko hitaasti. On myös mahdollista, että viesti ei ole tavoittanut vapaa-ajan kalastajia”, Vuolamo pohtii.
Työpajassa 13.11.2024 etsitään keinoja kalastusperäisen roskan vähentämiseen
Re:Fish-hanke järjestää 13.11. klo 13–15.30 työpajan, jossa pohditaan syitä pyydysten häviämiseen ja keinoja ehkäistä niiden häviämistä kalastuksen yhteydessä. Tilaisuudessa kuullaan asiantuntijoiden alustuksia sääolojen, kalastuslainsäädännön, kalastuksen, kalastuksenvalvonnan ja veneilyturvallisuuden näkökulmista.
Tilaisuuteen ehtii ilmoittautua vielä 6.11. saakka täällä: Työpaja: Keinoja kalastusperäisen roskan vähentämiseen (syke.fi)
Re:Fish-hanke – puhtaampi ja terveempi Itämeri
Re:Fish on kolmivuotinen (2023–2026) Euroopan unionin rahoittama Interreg Central Baltic -hanke. Hankkeen tarkoituksena on vähentää vapaa-ajan kalastuksesta peräisin olevan roskan määrää Itämeressä. Suomesta hankkeessa ovat mukana Suomen ympäristökeskus ja Pidä Saaristo Siistinä ry. Hanketta koordinoi ruotsalainen Håll Sverige Rent -säätiö, ja Virosta hankkeessa on mukana Tarton yliopiston yhteydessä toimiva Viron merentutkimuslaitos.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Vanhempi tutkija Pekka Kotilainen, Suomen ympäristökeskus (Syke), p. 0295 251 317, etunimi.sukunimi@syke.fi
Projektipäällikkö Jutta Vuolamo, Pidä Saaristo Siistinä ry, p. 040 458 9156, jutta.vuolamo@pssry.fi
Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
Kuvat
Linkit
Suomen ympäristökeskus – Teemme tiedolla toivoa.
Suomen ympäristökeskus
Latokartanonkaari 11
00790 Helsinki
0295 251 000
https://www.syke.fi/fi-FI
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Results released: The fuel tanks of coastal defence ship Ilmarinen can be emptied in a controlled way5.11.2024 08:55:00 EET | Press release
The investigation of the wreck of coastal defence ship Ilmarinen continued in the northern Baltic Sea in the Finnish Exclusive Economic Zone from 12 to 19 August 2024. The objective of the expedition made to the Ilmarinen shipwreck was to determine whether authorities could extract the oil from the wreck and how. The expedition was carried out in cooperation between authorities, including the Finnish Environment Institute (Syke), the Finnish Navy, and Border Guard.
Undersökningsresultaten blev klara: Pansarfartyget Ilmarinens bränsletankar kan tömmas kontrollerat5.11.2024 08:55:00 EET | Pressmeddelande
Undersökningarna av pansarfartyget Ilmarinens vrak fortsatte i Finlands ekonomiska zon i Östersjön 12–19.8.2024. Syftet med forskningsresan var att utreda om pansarfartyget Ilmarinens vrak lämpar sig för sanering med myndighetsåtgärder och hur det kan tömmas på olja. Forskningsresan genomfördes som ett myndighetssamarbete mellan Finlands miljöcentral (Syke), Marinen och Gränsbevakningsväsendet.
Tutkimustulokset valmistuivat: Panssarilaiva Ilmarisen polttoainesäiliöt voidaan tyhjentää hallitusti5.11.2024 08:55:00 EET | Tiedote
Panssarilaiva Ilmarisen hylyn tutkimuksia jatkettiin Pohjoisella Itämerellä Suomen talousvyöhykkeellä 12.-19.8.2024. Tutkimusmatkan tavoitteena oli selvittää, soveltuuko panssarilaiva Ilmarisen hylky viranomaistoimin saneerattavaksi ja miten se voitaisiin tyhjentää öljystä. Tutkimusmatka toteutettiin viranomaisyhteistyönä, jossa olivat mukana Suomen ympäristökeskus (Syke), Merivoimat ja Rajavartiolaitos.
Viikkokatsaus 4.–8.11.20244.11.2024 14:15:55 EET | Tiedote
Hei! Tässä tiedoksesi meillä Suomen ympäristökeskuksessa tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Mukana myös tulevia tapahtumia ja webinaareja. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Suomen ympäristökeskuksen tiedotteet.
Baltic Sea monitoring cruises: Poor oxygen conditions in the northern Baltic Sea and the open Gulf of Finland30.10.2024 08:58:41 EET | Press release
The Finnish Environment Institute’s (Syke) marine research vessel Aranda and the coastal monitoring vessel have returned from their late summer monitoring cruises. The oxygen situation in the deep waters of the open Gulf of Finland remains poor, and the seabeds are generally dead at depths over 60 meters. The influx of saline water at the end of last year was not sufficient to improve the oxygen conditions in the deep waters of the main basin. The state of the Bothnian Bay is still better than the southern sea areas. However, its phosphorus content has increased, and the oxygen situation in the deep waters of the Bothnian Sea has deteriorated. The eutrophication of the southern coastal waters is generally at a moderate or poor level.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme