KHO:n ennakkopäätös, joka koskee tietosuojaa ja tietoturvaloukkausta koskevaa ilmoitusvelvollisuutta
Suomalaisiin diplomaatteihin oli kohdistettu verkkovakoilua vakoiluhaittaohjelmalla, joka oli pystytty tuomaan käyttäjän puhelimeen hänen huomaamattaan ja ilman käyttäjän toimenpiteitä. Vakoiluohjelma oli voinut mahdollistaa hyvin laajasti puhelimessa olevan tiedon ja sen ominaisuuksien hyväksikäytön.
Asiassa oli ratkaistavana, oliko rekisterinpitäjä ulkoministeriö ilmoittanut tapahtuneesta vakoiluhaittaohjelmalla toteutetusta verkkovakoilusta aiheutuneesta henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta tietosuojavaltuutetulle ja rekisteröidyille yleisen tietosuoja-asetuksen 33 ja 34 artikloissa säädettyjen aikarajojen mukaisesti.
Korkein hallinto-oikeus katsoi ensinnäkin, että käsillä olevassa kansalliseen turvallisuuteen ja ulkopolitiikkaan kytkeytyvässä asiassa sovellettiin tietosuojalain 2 §:n 1 momentin perusteella yleistä tietosuoja-asetusta. Ottaen kuitenkin huomioon, että unionin oikeudessa oli säädetty nimenomaisesti kansalliseen turvallisuuteen ja yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvien toimien jäämisestä yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle ja että tietosuojalain 2 §:n 1 momentissa oli myös pidätetty kansalliselle lainsäätäjälle toimivalta supistaa yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisalan kansallista laajennusta, yleisen tietosuoja-asetuksen 33 ja 34 artiklat tulivat käsillä olevassa asiassa sovellettaviksi sillä tavoin kuin kansallista lainsäädäntöä sovelletaan. Mainituilla artikloilla ei siten ollut unionin oikeuden oikeusvaikutuksia, kuten etusijaa kansalliseen lainsäädäntöön nähden. Tästä seurasi se, että artikloita sovellettaessa tuli täysimääräisesti ottaa huomioon muukin kansallinen lainsäädäntö, kuten julkisuuslain säännökset.
Tietosuojavaltuutetulle tehtävää ilmoitusta koskevan 33 artiklan osalta korkein hallinto-oikeus viittasi salassapidettävien tietojen luovuttamista ja saamista koskeviin tietosuojalain ja julkisuuslain säännöksiin ja katsoi, ettei salassapidettävien tietojen sisältymisellä valvontaviranomaiselle tehtävään ilmoitukseen ollut merkitystä arvioitaessa, oliko rekisterinpitäjä noudattanut säädettyjä aikarajoja ilmoittaessaan tietoturvaloukkauksesta tietosuojavaltuutetulle. Ilmoittaminen oli viivästynyt eikä ilmennyt, että viivästymiselle olisi ollut yleisen tietosuoja-asetuksen 33 artiklassa tarkoitettu aiheellinen peruste.
Rekisteröidylle tehtävää ilmoitusta koskevan 34 artiklan osalta korkein hallinto-oikeus katsoi, että julkisuuslain salassapitosäännöksiä oli pidettävä erityissäännöksinä suhteessa tietosuoja-asetuksen ilmoitusvelvollisuutta koskevaan säännökseen. Artiklassa tarkoitetun ilmoituksen antamisajankohtaa arvioidessaan rekisterinpitäjän tuli ottaa huomioon, merkitsisikö ilmoituksen antaminen samalla salassa pidettävien tietojen ilmaisemista rekisteröidyille.
Kun otettiin huomioon julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 2, 7 ja 9 kohdilla suojatut Suomen kansainvälisiin suhteisiin ja valtion turvallisuuteen liittyvät intressit, ulkoministeriön voitiin katsoa ilmoittaneen henkilötietojen tietoturvaloukkauksesta yleisen tietosuoja-asetuksen 34 artiklan 1 kohdassa edellytetysti ilman aiheetonta viivytystä niille rekisteröidyille, joiden tietoja oli sisältynyt puhelimeen, johon vakoiluhaittaohjelma oli pystytty tuomaan.
Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on kokonaisuudessaan luettavissa korkeimman hallinto-oikeuden internetsivustolla.
Kort referat på svenska
Yhteyshenkilöt
Jasmin Tagviestintäsuunnittelija / kommunikationsplanerarekorkein hallinto-oikeus / högsta förvaltningsdomstolen
Puh:029 5640 211etunimi.sukunimi@oikeus.fiKorkein hallinto-oikeus (KHO) käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa. Suurin osa korkeimmassa hallinto-oikeudessa ratkaistavista asioista tulee valituksina muista hallintotuomioistuimista. KHO:n päätöksistä ei voi valittaa. www.kho.fi - http://www.kho.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Korkein hallinto-oikeus
HFD:s prejudikat som gäller rättelse av sakfel23.12.2024 10:18:24 EET | Päätös
Ålands landskapsregering hade med sitt beslut 7.12.2023 inrättat ett naturreservat i ett allmänt vattenområde. Landskapsregeringen hade därefter med sitt beslut 11.12.2023 undanröjt nämnda beslut med stöd av bestämmelsen om rättelse av sakfel i landskapets förvaltningslag. Enligt beslutet skulle ett nytt beslut med stöd av Ålands naturvårdslag meddelas efter att ärendets vidare beredning hade slutförts.
KHO:n ennakkopäätös, joka koskee oikeusavun myöntämistä20.12.2024 09:08:34 EET | Päätös
Korkeimmassa hallinto-oikeudessa oli arvioitavana, oliko oikeusministeriö voinut hylätä hakemuksen yleistä oikeudellista neuvontaa laajemman oikeusavun saamiseksi valituksen käsittelyä varten YK:n lapsen oikeuksien komiteassa.
Republikens president har utnämnt ledamöter och sakkunnigledamöter till högsta förvaltningsdomstolen19.12.2024 15:11:48 EET | Pressmeddelande
Republikens president har idag utnämnt kanslichef (tjl) Päivi Pietarinen till ledamot vid högsta förvaltningsdomstolen från och med 1.2.2025 och professorn i miljörätt Antti Belinskij till ledamot vid högsta förvaltningsdomstolen för tiden 1.4.2025–31.12.2033, samt professor Jukka Horppila, forskningschef Samuli Korpinen och specialforskare Jouni Lehtoranta till miljösakkunnigråd som bisyssla vid högsta förvaltningsdomstolen för tiden 1.1.2025–31.12.2030.
Tasavallan presidentti on nimittänyt jäseniä ja asiantuntijajäseniä korkeimpaan hallinto-oikeuteen19.12.2024 15:11:48 EET | Tiedote
Tasavallan presidentti on tänään nimittänyt korkeimman hallinto-oikeuden oikeusneuvoksen virkaan 1.2.2025 lukien kansliapäällikkö (vv.) Päivi Pietarisen ja oikeusneuvoksen määräaikaiseen virkasuhteeseen 1.4.2025–31.12.2033 ympäristöoikeuden professori Antti Belinskijin sekä ympäristöasiantuntijaneuvoksen sivutoimiseen tehtävään 1.1.2025–31.12.2030 professori Jukka Horppilan, tutkimuspäällikkö Samuli Korpisen ja erikoistutkija Jouni Lehtorannan.
KHO:n ennakkopäätös, joka koskee ennakkoratkaisupyyntöä unionin tuomioistuimelle (unionin kansalaisen karkottaminen)19.12.2024 09:30:36 EET | Päätös
Perheen isä A, joka on Romanian kansalainen, oli päätetty karkottaa kotimaahansa, koska hänen oli rikostensa vuoksi katsottu vaarantavan yleistä järjestystä ja yleistä turvallisuutta. Perheen äiti B, joka on Moldovan kansalainen, sekä puolisoiden yhteiset alaikäiset lapset oli päätetty karkottaa tai käännyttää siitä syystä, että he eivät A:n karkotuksen vuoksi säilyttäneet oleskeluoikeuksiaan Suomessa unionin kansalaisina tai unionin kansalaisen perheenjäseninä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme