Urheiluseuraharrastaminen ja omaehtoinen liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa edistävät fyysistä aktiivisuutta aikuisiässä
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksessa havaittiin, että säännöllisesti urheiluseurassa liikkuneet lapset ja nuoret olivat keski-iässä fyysisesti aktiivisempia kuin ne, jotka olivat liikkuneet nuoruudessa vain vähän. Tytöillä myös seuratoiminnan ulkopuolinen vapaa-ajan liikunta oli yhteydessä aikuisiän suurempaan fyysiseen aktiivisuuteen. Lapsuuden ja nuoruuden liikuntaharrastamista seurattiin 9–18 ikävuoden välillä.
Tutkimus tukee aiempia tuloksia lapsuuden ja nuoruuden urheiluseuraharrastamisen positiivisista yhteyksistä aikuisiän liikkumiseen.
”Urheiluseuraharrastaminen voi vahvistaa yhteisöllisyyden tunnetta, liikunnan iloa ja toisaalta myös toimintaan sitoutumista, mikä voi tukea liikunnan harrastamisen jatkumista aikuisuuteen asti,” kertoo apulaisprofessori Kasper Salin.
Myös urheiluseuratoiminnan ulkopuolinen, omaehtoinen liikunta voi edistää elinikäisiä liikuntatottumuksia. Aiempia seurantatutkimuksia on kuitenkin vain vähän. Omaehtoisella liikunnalla tarkoitetaan omasta aloitteesta ja kiinnostuksesta lähtevää liikuntaa, joko yksin tai yhdessä muiden kanssa.
”Omaehtoinen liikunta voi olla monenlaista, kuten vaikkapa lenkkeilyä, pallopelejä tai liikunnallista leikkiä,” tutkijatohtori Tuuli Suominen selventää.
”Havaitsimme, että tytöillä sekä urheiluseuraharrastaminen että omaehtoinen liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa olivat yhteydessä suurempaan reippaan ja rasittavan liikkumisen määrään keski-iässä. Lisäksi urheiluseurassa säännöllisesti liikkuneiden tyttöjen päivittäinen askelmäärä aikuisiässä oli suurempi verrattuna vähän liikkuneisiin tyttöihin.”
Pojilla sen sijaan positiivinen yhteys aikuisiän liikkumiseen havaittiin vain urheiluseuraharrastamisen osalta.
“Pojilla urheiluseuraharrastaminen oli yhteydessä suurempaan päivittäiseen askelmäärään, suurempaan kokonaisaktiivisuuteen ja vähempään paikallaanoloaikaan aikuisuudessa,” Suominen kertoo.
Myös liikunnan motiiveissa ja tavoitteissa on havaittu aiemmissa tutkimuksissa sukupuolten välisiä eroja, jotka voivat selittää tämänkin tutkimuksen tuloksia.
”Urheiluseuraharrastamiseen usein liittyvä kilpailu on yleinen motivaatiotekijä erityisesti pojilla, ja etenkin kovatasoinen kilpailu on aiemmissa tutkimuksissa ennustanut suurempaa fyysistä aktiivisuutta aikuisiässä. Tytöillä liikunnan motiivit ovat sen sijaan liittyneet enemmän terveyteen, fyysiseen kuntoon ja sosiaalisuuteen, mikä voi tukea fyysisen aktiivisuuden jatkuvuutta sekä urheiluseuraharrastamisen että omaehtoisen liikunnan osalta,” Suominen kertoo.
”Liikuntaan osallistumisen motiivit ovat kuitenkin yksilöllisiä ja moninaisia, ja juuri liiallinen kilpailu on yksi keskeinen syy liikunnasta pois jättäytymiseen molemmilla sukupuolilla,” korostaa Salin.
Lisäksi harrastusten kustannukset ja alhaiset pätevyyden kokemukset voivat olla esteitä liikuntaharrastukselle, minkä vuoksi liikkumista tulisi mahdollistaa ja tukea monipuolisesti ja erilaisissa ympäristöissä. Lasten ja nuorten liikunnan tukeminen sekä urheiluseuroissa että niiden ulkopuolella voi olla tärkeää elinikäisten liikuntatottumusten ja liikuntasuhteen rakentumisessa, Salin ja Suominen toteavat.
Tutkimus on osa laajempaa Lasten Sepelvaltimotaudin Riskitekijät (LASERI) -pitkittäistutkimusta, jossa samoja henkilöitä on seurattu vuodesta 1980 lähtien. Tässä osatutkimuksessa hyödynnettiin vuosina 1980, -83, -86 ja -89 kerättyä seuranta-aineistoa 9-, 12-, 15- ja 18-vuotiaiden tyttöjen ja poikien itseraportoidusta vapaa-ajan liikunnasta ja urheiluseuraharrastamisesta. Samojen tutkittavien aikuisiän fyysistä aktiivisuutta mitattiin kiihtyvyysmittareilla vuosien 2018-2020 aikana, jolloin tutkittavat olivat keskimäärin 48-vuotiaita. Lapsuuden ja nuoruuden seuranta-aineistoa saatiin 2550 tutkittavalta, joista aikuisiän fyysistä aktiivisuutta mitattiin 1002 tutkittavalta.
Tutkimusta on rahoittanut Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Jenny ja Antti Wihurin säätiö.
Alkuperäisjulkaisu:
Suominen TH, Kukko T, Pahkala K, Rovio S, Yang X, Kulmala J, Lounassalo I, Hirvensalo M, Raitakari O, Tammelin T & Salin K (2024). Longitudinal associations of participation in organized and unorganized sports in youth with physical activity in mid-adulthood: The Young Finns Study. Journal of Sports Sciences, 1–9. https://doi.org/10.1080/02640414.2024.2386490
Lisätietoja:
Apulaisprofessori Kasper Salin, kasper.j.salin@jyu.fi, puh. +358 40 805 3964
Tutkijatohtori Tuuli Suominen, tuuli.suominen@jyu.fi, puh. +358 40 805 4857
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestinnän asiantuntija, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Organisaatiomuutoksen onnistuminen pankeissa nojaa tilannesidonnaisuuteen ja valtasuhteisiin7.11.2024 11:30:00 EET | Tiedote
Hajautetuissa organisaatioissa, kuten osuuskuntatoiminnallisissa pankeissa, valta ja kontrolli ovat usein hajautuneet paikallisille toimijoille. Joissain tilanteissa organisaatiossa voidaan kuitenkin päättää joidenkin toimintojen keskittämisestä ja vallan siirtämisestä näin kauemmas paikallistasolta. Tällainen muutos voi vaikeuttaa myös toiminnan arviointia ja suoritusmittausta. KTM Anniina Kinnunen havaitsi laskentatoimen väitöskirjassaan, että keskittämisen onnistuminen on tilannesidonnaista sekä yhteydessä organisaatiossa henkilöityviin valtasuhteisiin.
Raportti: Sote-palvelujen kulujen toteumissa ja ennusteiden tarkkuudessa suuria alueellisia eroja7.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Hyvinvointialueiden sotekulujen toteutumia ja hyvinvointialuekohtaisten ennusteiden tarkkuuksia vertaileva raportti kertoo, että kulujen toteumissa ja ennusteteiden tarkkuudessa on suuria alueellisia eroja. Raportissa suositellaan tekoälyä hyödyntävien ennustemallien käyttöä rahoitustarpeiden arvioinnissa sekä panostamista ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon.
Korkeakoulut tiivistävät yhteistyötä kuntoutuksen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi4.11.2024 08:00:00 EET | Tiedote
Yliopistot ja ammattikorkeakoulut Suomessa ovat perustaneet yhteisen kuntoutuksen korkeakouluverkoston alan yhteistyön kehittämiseksi. Uuden verkoston nimi on Finnish Universities Network for Rehabilitation – Kuntoutuksen korkeakouluverkosto (FiRe). Verkosto tarkastelee kuntoutusta ja siihen liittyviä ilmiöitä monitieteisesti ja monialaisesti eri näkökulmista. Tavoitteena on yhteisellä tutkimus-, koulutus- ja kehittämistyöllä edistää koko kuntoutuksen kenttää Suomessa ja tuoda tutkimukseen perustuvaa tietoa kuntoutuksen työelämätarpeisiin.
Väitös: Supertietokoneilla suunnitellaan katalyyttejä hiilidioksidin hyötykäyttöön ja kierrätykseen (Lempelto)4.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Katalyytit ovat vastuussa monien nykyisten kemiallisten prosessien toimivuudesta, mahdollistaen esimerkiksi polymeerien, lannoitteiden sekä kemian- ja lääketeollisuuden lähtöaineiden valmistamisen puhtaasti ja energiatehokkaasti. Nyt niistä etsitään ratkaisuja kestävän tulevaisuuden haasteisiin ja ilmastonmuutoksen hidastamiseen. Aku Lempelto tutki kemian alan väitöskirjassaan hiilidioksidin muuntamiseen metanoliksi sopivia kuparipohjaisia katalyyttejä. Hän käytti työssään hyväkseen kvanttimekaniikkaan perustuvia laskennallisia mallinnusmenetelmiä.
Jyväskylän yliopiston Hakijan päivä 8.11. tarjoaa näkymiä tulevaisuuden työelämään ja maistiaisia opiskelusta4.11.2024 07:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston Hakijan päivässä on esittelyssä yhden päivän aikana kaikkien kuuden tiedekunnan ja Avoimen yliopiston koko koulutustarjonta. Osallistujat pääsevät tutustumaan Jyväskylän yliopiston opintotarjontaan, eri alojen työelämämahdollisuuksiin ja keskustelemaan henkilökunnan ja opiskelijoiden kanssa. Tapahtuma toteutetaan Jyväskylän yliopiston päärakennuksessa perjantaina 8.11. kello 9–16. Päivää voi seurata myös etäyhteyden kautta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme