Lammassektori julisti hätätilan

Koko lammasketju ahdingossa

Tuotantomäärien laskun vuoksi koko lammasketju, mukaan lu­kien teurastamot, kehräämöt ja nahkajalostamot, on uhattuna. Teurastettavien eläinten saatavuushaasteiden takia lammas­teurastamoiden toimintaedellytykset ovat kiristyneet. Hallitus­ohjelman vastaisesti yhä kohoavat hallinnolliset kustannukset ja tiukkeneva säätely uhkaavat alkutuotantoa ja yrityksiä: eläinrekisteri-, elintarvikehuoneisto-, lihantarkastus- ja valvontamaksut rasittavat yritysten jo valmiiksi heikkoa taloustilannetta entisestään. Valvon­tojen määrä tulisi suhteuttaa toiminnan laajuuteen ja riskeihin nykyistä paremmin. Hallinnolliset kulut tuotettua lihakiloa kohti ovat kohtuuttoman korkeat. Supis­tunut lammassektori ei riitä enää katta­maan ylipaisuneen byrokratian kuluja.

Suomen viimeinen lampaantaljoihin keskittynyt nahkamuokkaamo on lopet­tamassa juuri toimintansa, ja viimeinen lampaan nappanahkoja muokkaava yritys hakeutui konkurssiin. Myös villalankoihin kes­kittyneet kehräämöt ovat ahdingossa.

Kaikkia keskeisiä lammastalouden tukia on lei­kattu samalla kun tuotantokustannukset ovat kohonneet. Tuottajahinnat ovat vastaavasti hieman nousseet, mutta se ei riitä kompensoimaan alentunutta kannattavuutta. Lisäksi alen­tuneen maksukyvyn vuoksi kuluttajamarkkinoilta on vaikeaa saada sitä hintaa, joka kattaisi ketjun kulut.

Huoltovarmuus ja luonnon monimuotoisuus uhattuna

Lammas on erinomainen huoltovarmuuseläin, joka tuottaa lihaa, villaa ja taljoja. Nyt lammassektoria ollaan kuitenkin aja­massa suuntaan, joka on täysin päinvastainen nykyisen huolto­varmuustarpeemme kanssa.

CAP-suunnitelma ja biodiversiteettistrategia painottavat ympäristötoimia, joiden ylläpitämisessä lammas on keskeinen eläin. Yhden Suomen uhanalaisimman luontotyypin, perinne­biotooppien, hoitoon keskittyneiden ympäristösopimusten tulkinnat ovat kuitenkin kiristyneet voimakkaasti. Tämän takia luonnonlaidunten määrä laskee, vaikka Suomi on sitoutunut lisäämään laitumia luontokadon hillit­semiseksi.

Myös ainutlaatuisten alkuperäisten lam­masrotujen säilytys ja geenipoolin turvaami­nen on uhattuna lammasmäärien laskiessa rajusti. Kaikki kolme alkuperäisrotuamme, suomenlammas, kainuunharmas ja ah­venanmaanlammas, ovat vaarassa. Tämä siitä huolimatta, että alkuperäisrotuisten eläinten säilyttäminen osana maataloustuo­tantoa on kansainvälisiin sopimuksiin poh­jautuva kansallinen velvollisuus.

Välitön reagointi tarpeen

Petojen yliote lammastiloista on yksi keskeisimmistä juurisyistä hätätilan taustalla. Se heikentää kannattavuutta ja uhkaa alkuperäisrotujen geenipoolia sekä lammastalouden kiinnostavuutta tuotantosuuntana. Petovahinkojen aiheuttama henkinen kuormitus johtaa yhä useammin tuotannosta luopu­miseen. EU:n kautta mahdollisesti saatava muutos parempaan tapahtuu liian hitaasti, ja yhteiskunnan vastaantulo on riittämä­tön. Tiukentuva byrokratia ja alaa koskevat tukileikkaukset sekä kohonneet tuotantokustannukset ja viranomaismaksut lisäävät taloudellista ahdinkoa. Hätätilajulistuksensa myötä lammasketju edellyttää päättäjiltä välittömiä toimia suomalaisen lammastalouden pelastamiseksi!