Taideyliopisto

Ranskalainen urkumusiikki innosti etsimään luovuutta suomalaisessa jumalanpalveluksessa

Jaa

Anna Pulli-Huomo löysi tohtorintutkinnossaan uusia näkökulmia siihen, miten musiikki voi vahvistaa osallisuuden kokemusta jumalanpalveluksessa.

Anna Pulli-Huomo
Anna Pulli-Huomo Kuva: Antti Rintala

Viisi jumalanpalvelusta, viidet urut

Pulli-Huomon tohtorintutkintonnon taiteellisen osiot järjestettiin viidessä eri kirkossa, viisillä erilaisilla uruilla jumalanpalveluksissa, jotka toteutettiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon käsikirjan mukaan. Käytetty musiikki valittiin kunkin ajankohdan teemojen mukaan. Tilaisuudet heijastelivat kirkkovuoden tärkeitä ajankohtia, kuten helluntaita ja pääsiäistä. Niiden musiikki pohjautui ranskalaisen 1800–1900-lukujen urkumusiikin perinteeseen, jossa myös improvisaatiolla on keskeinen rooli.

Perinteisesti suomalainen luterilainen jumalanpalvelusmusiikki on pohjautunut saksalaiseen traditioon.

"Yhdistin tutkimuksessani ranskalaisen urkumusiikin rikkaan perinteen suomalaiseen jumalanpalveluselämään. Urkurina halusin lähteä etsimään uusia tapoja käyttää urkuja kirkkovuoden erilaisissa jumalanpalveluksissa", Pulli-Huomo kertoo.

”Havaitsin tutkimuksessani, että vieraasta kulttuurista ja kirkkokunnasta lähtöisin oleva urkumusiikki korostaa musiikin roolia osana jumalanpalvelusta. Urkujen merkitys liturgiassa voisi olla nykyistä suurempikin”.

Improvisaatio luovuuden välineenä

Pulli-Huomo havaitsi tutkimuksessaan, että urkuri voi rikastuttaa jumalanpalvelusta improvisaation ja musiikillisten elementtien avulla. Hän kertoo löytäneensä itselleen improvisaatiosta uudenlaisen luovuuden välineen, jolla rakentaa liturgisia kokonaisuuksia, jotka huomioivat jumalanpalveluksen konteksti ja siihen osallistuva yhteisö.

Tutkimus osoittaa, että taiteen välinein voidaan laajentaa vuorovaikutuksen ja osallisuuden kokemuksen käsitteitä osana jumalanpalvelusta.

"Urkurina olen jatkuvassa vuorovaikutuksessa jumalanpalveluksen sisällön, tilan ja ihmisten kanssa. Hengittävä soitto, jossa urkuri soittaa elävästi ja tilanteen mukaan, on olennainen osa tätä vuorovaikutusta. Tavoitteena oli luoda tiivis yhteys liturgian ja musiikin välillä. Urkuri voi musiikin avulla luoda syvempää yhteyttä kirkkovuoden pyhän aiheisiin ja jumalapalvelusyhteisöön," Pulli-Huomo kuvailee.

Anna Pulli-Huomon kirkkomusiikin alaan liittyvä tohtorintutkinto "Venez Esprit-Saint, et envoyez-nous du ciel un rayon de votre lumière – ranskalaisen liturgisen urkumusiikin soveltaminen suomalaisessa jumalanpalveluksessa" tarkastetaan 23.11.2024 klo 12 alkaen.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Anna Pulli-Huomo 
anna.pulli-huomo@uniarts.fi

Kuvat

Anna Pulli-Huomo
Anna Pulli-Huomo
Kuva: Antti Rintala
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Taideyliopisto tarjoaa ylintä musiikin, kuvataiteen, esittävien taiteiden sekä kirjoittamisen koulutusta Suomessa. Taideyliopisto on taidealojen koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälinen suunnannäyttäjä, joka vahvistaa taidetta yhteiskuntaa uudistavana voimana. Vuonna 2013 perustetun Taideyliopiston muodostavat Kuvataideakatemia, Sibelius-Akatemia ja Teatterikorkeakoulu.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Taideyliopisto

New research: Language learning should be embodied and creative23.10.2024 11:08:03 EEST | Press release

New research suggests that language learning should be based on embodied and artistic activities. Learning a language in a creative and functional way inspires and motivates people of all ages. The pedagogical approaches studied in the four-year ELLA research project bring new perspectives to issues such as early language learning, integration, and Finnish language learning for international students.

Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén: "Kulttuuri on keskeinen voima tulevaisuuden Suomea rakennettaessa"14.10.2024 15:23:51 EEST | Tiedote

Taideyliopisto lausui 14.10.2024 valtioneuvoston kulttuuripoliittisen selonteon luonnoksesta, jossa ehdotetaan 2040-luvulle ulottuvaa kulttuuripoliittista tavoitetilaa. Taideyliopiston rehtori Kaarlo Hildén pitää kulttuuripoliittisen selonteon visiota ja tavoitteita ratkaisevan tärkeinä Suomen tulevaisuuden kannalta. Hänen mukaansa on pidettävä kiinni siitä Orpon hallitusohjelmaankin kirjatusta tavoitteesta, että kulttuuri- ja luoville aloille luodaan oma kasvustrategia.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye