Jopa puolet yleisimmistä hammashoidon potilasvahingoista vältettävissä paremmalla suunnittelulla
Protetiikan ja implantologian vahingot yhdessä ovat yleisin potilasvahinkotyyppi hammaslääketieteessä. Niiden osuus on yli kolmannes kaikista hammasvahingoista. Näissä vahingoissa hoidon suunnittelun puutteellisuus on yleisin vahinkoihin johtanut tekijä. Lähes puolet vahingoista olisi voitu välttää hoidon paremmalla suunnittelulla.
Hammasimplantologia on kirurgisavusteista protetiikkaa, jolla korvataan puuttuvia hampaita. Vuosina 2018–2020 Potilasvakuutuskeskuksessa ratkaistuista korvattavista 272 implantologian hoitovahingoista lähes puolet olisi todennäköisesti ollut vältettävissä hoidon huolellisemmalla suunnittelulla. Potilasasiakirjoista ilmenee lisäksi, että hoitosuunnitelma on valtaosassa tapauksista kirjattu puutteellisesti.
-Ennen implanttihoidon aloittamista tulee varmistaa, että kaikki suunnittelun osa-alueet on asianmukaisesti huomioitu. Huolella tehdyn suunnitelman perusteella myös hoitoon alun perin soveltumattomat potilaat karsiutuvat, Potilasvakuutuskeskuksen hammaslääketieteen ylilääkäri Salla Salmenkivi kertoo.
Kiinteässä hammaskantoisessa protetiikassa yleisin ongelma puolestaan on se, että protetiikkaa tehdään liian heikkoennusteisten tukihampaiden varaan. Proteettinen kruunu tai silta on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki.
Hammaslääkäreiden koulutuksella iso merkitys hoidon onnistumisessa
Potilasvakuutuskeskuksen aineistossa vuosien 2013–2020 implanttiprotetiikan vahingoista 83 % oli sattunut yleishammaslääkärin (HLL) eli protetiikkaan erikoistumattoman hammaslääkärin tekemän hoidon yhteydessä.
Hammaslääkärin peruskoulutuksessa implanttihoitoa opetetaan suppeasti, joten implanttihoitoon osallistuvien on tärkeää hakeutua riittävän kattaviin alan jatkokoulutuksiin. Alaan perehtyneiden erikoishammaslääkäreiden konsultointi auttaisi todennäköisesti välttämään hoidon suunnittelun ja toteutuksen sudenkuoppia.
Keskeistä implanttialueen ylläpitohoidossa on potilaan arjessa tapahtuva päivittäinen omahoito, joka toteutetaan hammaslääkärin antamien ohjeiden mukaisesti.
-Implanttien ylläpitohoidon puutteellisuuteen liittyvät vahingot saattavat tulevaisuudessa lisääntyä, sillä hammasimplantteja on potilailla yhä enemmän ja väestö ikääntyy. Implanttien ylläpitohoidon osaamiseen tulee panostaa työpaikoilla, Potilasvakuutuskeskuksen hammaslääketieteen ylilääkäri Salla Salmenkivi painottaa.
Tyypillisiä potilasvahinkoja hammaslääketieteen alalla esitellään Hammaslääkäripäivien kurssiluennolla 7.11. Helsingissä. Kurssin tavoitteena on antaa käytännön neuvoja, miten potilasvahinkoja voi jatkossa välttää. Kurssin puheenjohtajina toimivat Potilasvakuutuskeskuksen hammaslääketieteen ylilääkäri, EHL Salla Salmenkivi ja EHL Sanna Seppänen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Viestintä
Arkisin yleensä klo 9–15
Kuvat
Tietoa Potilasvakuutuskeskuksesta
Potilasvakuutuskeskus (PVK) käsittelee kaikki Suomessa annettua terveyden- ja sairaanhoitoa koskevat potilasvahinkoilmoitukset. PVK ratkaisee potilasvahinkoja koskevan lainsäädännön perusteella, onko kyseessä korvattava potilasvahinko, ja maksaa korvaukseen oikeutetulle lain mukaiset korvaukset. PVK toimii potilaiden ja terveydenhuollon ammattilaisten turvana ja tuottaa potilasvahingoista tietoa terveydenhuollon ja vakuutusyhtiöiden toiminnan sekä potilasturvallisuustyön tueksi. Keskuksen jäseniä ovat kaikki potilasvakuutuksia myöntävät vakuutusyhtiöt Suomessa. www.pvk.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Potilasvakuutuskeskus
BLOGI | Turvallinen synnytys on jokaisen oikeus – myös muuttuvassa sairaalakartassa8.4.2025 07:10:00 EEST | Blogi
Suomessa on alhainen äiti- ja lapsikuolleisuus, mutta potilasvahinkoja voi yhä tapahtua. Synnytyksen etenemistä ja mahdollisia ikäviä yllätyksiä ei voi ennustaa. Nostaako synnytysten keskittäminen isompiin keskuksiin kotisynnytysten määriä entisestään, ja miten se vaikuttaa potilasturvallisuuteen, pohtii potilasturvallisuuslääkäri Morag Tolvi blogissaan.
BLOGI | Hoito ei vastannut odotuksia - onko kyseessä potilasvahinko?2.4.2025 06:50:00 EEST | Blogi
Suomen korkeatasoiseen terveydenhuoltoon kohdistuu suuria odotuksia. Aina hoidon lopputulos ei kuitenkaan vastaa toiveita, ja mieleen voi hiipiä epäilys hoitovirheestä. Terveydenhuoltoon liittyy väistämättömiä riskejä, eikä kaikkia sairauksia voida parantaa tai edes lievittää, muistuttaa Minna Plit-Turunen blogissaan.
BLOGI | Vuosiraportin suurin uutinen: valtakunnassa kaikki hyvin19.3.2025 06:19:00 EET | Blogi
Potilasvakuutuskeskus julkaisee vuosittain potilasvahinkotilastot sille ilmoitetuista tapauksista ja korvatuista vahingoista. Vuosiraportti tarjoaa harvoin yllätyksiä. Miksi näin on, pohtii Potilasvakuutuskeskuksen johtaja Minna Plit-Turunen blogissaan.
Potilasvahinkoilmoitusten määrässä nousua – korvauksia maksettiin 25,2 miljoonaa euroa19.3.2025 06:18:00 EET | Tiedote
Potilasvahinkoilmoitusten määrä kasvoi vuonna 2024, ja ilmoitusten kokonaismäärän ennustetaan ylittävän vuoden 2023 tason. Nousu viittaa siihen, että koronapandemiaa edeltänyt vuoden 2019 ennätystaso lähestyy. Korvattavat potilasvahingot liittyivät useimmiten leikkaus- ja anestesiatoimenpiteisiin sekä kliinisiin hoito- ja tutkimustoimenpiteisiin.
Lapsille tapahtuu harvoin potilasvahinkoja25.2.2025 06:07:00 EET | Tiedote
Vuosittain Suomessa korvataan runsaat 2 000 potilasvahinkoa. Valtaosa korvattavista vahingoista tapahtuu aikuisille. Alaikäisille eli alle 18-vuotiaille lapsille tapahtuneita vahinkoja korvataan vuosittain noin 140, mikä on 6 prosenttia kaikista korvattavista vahingoista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme