Raportti: Sote-palvelujen kulujen toteumissa ja ennusteiden tarkkuudessa suuria alueellisia eroja
Hyvinvointialueiden sotekulujen toteutumia ja hyvinvointialuekohtaisten ennusteiden tarkkuuksia vertaileva raportti kertoo, että kulujen toteumissa ja ennusteteiden tarkkuudessa on suuria alueellisia eroja. Raportissa suositellaan tekoälyä hyödyntävien ennustemallien käyttöä rahoitustarpeiden arvioinnissa sekä panostamista ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon.
Hyvinvointialueet raportoivat vuonna 2024 ensimmäistä kertaa soteen liittyvät taloustietonsa. Raportointi mahdollistaa sote-palvelujärjestelmän kustannusvaikutusten tarkastelun hyvinvointialueittain.
Jyväskylän yliopiston emeritusprofessori Pekka Neittaanmäen yhdessä Kirill Akimovin ja Veronika Akimovan kanssa kirjoittama raportti vertailee ja tarkastelee keskenään hyvinvointialueiden sote-kulujen toteumia sekä hyvinvointialuekohtaisten ennusteiden tarkkuuksia.
Analyysi osoittaa suuria alueellisia eroja sote-palvelujen hinnoissa ja rahoitustarpeissa.
– Esimerkiksi halvimpien ja kalleimpien iäkkäille tarkoitettujen sosiaalipalveluiden kustannukset poikkesivat Manner-Suomen hyvinvointialueiden keskitasosta yli 30 prosenttia, Neittaanmäki kertoo.
Matalimmat keskikulut asiakasta kohden terveydenhuollossa ja sosiaalitoimessa olivat Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson ja Kanta-Hämeen hyvinvointialueilla. Keski-Suomen hyvinvointialueen yhteenlasketut kulut asiakkuutta kohden olivat hyvin lähellä Manner-Suomen keskiarvoa. Sen sijaan pelkästään terveydenhuollossa Keski-Suomen kulut asiakasta kohden olivat koko Suomen pienimmät (849 €), ollen noin 79 % kalleimman alueen kuluista.
– Alueiden välillä on merkittäviä eroja esimerkiksi sairastavuudessa ja ikärakenteessa. Lisäksi julkisia sote-palveluita käyttää vain osa väestöstä. Työikäiset käyttävät työnantajan työterveyspalveluita, opiskelijat opiskelijaterveydenhoitoa ja yksityisten sairausvakuutusten asiakkaat yksityisiä palveluja, joiden käyttö on lisääntynyt, kertoo Neittaanmäki.
Raportti suosittaa lisäpanostuksia tekoälyn käyttöön ja ennaltaehkäisevään hoitoon
Hyvinvointialueuudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on ollut turvata kansalaisille perustuslaillisesti riittävät sosiaali- ja terveydenhuollonpalvelut eri puolilla maata.
Neittaanmäki kertoo, että hyvinvointialueiden kustannusten ja tarpeiden arviointi etukäteen on ollut vaativa tehtävä, koska järjestelmällistettyjä sote-taloustietoja on ollut saatavilla rajallisesti.
– Nyt kun toteumat ovat nyt ensi kertaa järjestelmällistettynä saatavilla, halusimme verrata ennakkoon tehtyä tarvearviota toteutuneisiin kustannuksiin. Hyvinvointialueiden kulujen toteumat antavat hyvän mahdollisuuden arvioida tulevien vuosien rahoitustarpeita, Neittaanmäki toteaa.
Hyvinvointialueittain vuoden 2023 rahoitusmalli kattoi alueesta riippuen 75–98 % hyvinvointialueen sotekustannuksista.
Parhaiten kustannukset oli vuoden 2023 rahoitusmallissa osattu arvioida Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella, jossa rahoitus kattoi 98,15 % kustannuksista ja huonoiten Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella, jossa rahoitus kattoi ainoastaan 75,39 % kustannuksista. Kuitenkin Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen asiakkuuskohtaiset kulut olivat pienimmät kaikista hyvinvointialueista.
Neittaanmäki suosittelee raportin perusteella tekoälyä hyödyntävien ennustemallien käyttöä hyvinvointialuekohtaisten sote-rahoitustarpeiden arvioinnissa sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Myös tutkimus- ja kehitystyötä erityisesti ennaltaehkäisevän terveydenhuollon osalta pitäisi Neittaanmäen mukaan lisätä.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kulut olivat Manner-Suomen hyvinvointialueilla ja Helsingin kaupungissa vuonna 2023 noin 25 miljardia euroa. Hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain puitteissa katettiin reilut 22,67 miljardia euroa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Pekka NeittaanmäkiEmeritus
Puh:+358405507005pekka.neittaanmaki@jyu.fiwww.jyu.fi/fi/henkilot/pekka-neittaanmakiTeemu RahikkaViestinnän asiantuntija
Puh:+358 50 469 9377teemu.m.rahikka@jyu.fiLinkit
Jyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Filosofian ala kaipaa koulukuntarajat ylittävää tutkimusta menetelmistä4.12.2024 08:58:00 EET | Tiedote
YTM Tiia-Mari Hovilan väitöskirja tuo esiin tarpeen selkeyttää filosofisen tutkimuksen käytäntöjä. Hovila tarkastelee, minkälaisiin menetelmiin ja koulukuntiin suomalaiset filosofit ovat joko tietoisesti tai huomaamattaan sitoutuneet. Väitöskirja osoittaa, että filosofin koulukunta- ja menetelmäsitoumuksien tutkiminen vaatii analyysia filosofian alan institutionaalisista tekijöistä.
Väitös: Harvinaiset maametallit talteen aminofosfonaateilla kaivosvesistä ja neodyymimagneeteista (Virtanen)4.12.2024 06:15:00 EET | Tiedote
Harvinaisten maametallien kemiallisen kierrätyksen kehittäminen ja talteenottaminen sivu- ja jätevirroista on entistä tärkeämpää uusiutuvien energioiden tuotannon ja sähköautoteollisuuden kasvaessa. Myös Euroopan unioni haluaa kasvattaa kriittisten mineraalien omavaraisuutta kiertotalouden keinoin. Jyväskylän yliopiston väitöskirjatyössä tutkittiin aminofosfonaatteja harvinaisten maametallien talteenottamisessa kaivosvesistä ja neodyymimagneeteista, mikä johti lopulta patenttihakemukseen.
Suurhankkeissa merkittävä potentiaali, uudistuminen edistäisi potentiaalin hyödyntämistä3.12.2024 12:00:00 EET | Uutinen
Kokkolan yliopistokeskus Chydenius on selvittänyt ennakkoarvioinnissaan energia-alan suurhankkeiden vaikutuksia aluetalouteen. Tutkimuksen mukaan suurhankkeiden taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät, mutta keskeistä on alueen kyky hyödyntää tarjoutuvaa potentiaalia.
Piia Astikainen Jyväskylän yliopiston kognitiivisen neurotieteen professoriksi2.12.2024 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on kutsunut Piia Astikaisen kognitiivisen neurotieteen professorin tehtävään 1.12.2024 alkaen. Professuuri sijoittuu kasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntaan psykologian laitokseen.
Ainutlaatuinen 45 vuoden seuranta-aineisto osoittaa: matala nuoruusiän kunto lisää alentuneen työkyvyn ja kansansairauksien riskiä vuosikymmeniksi2.12.2024 07:30:00 EET | Tiedote
Perttu Laakson ainutlaatuisen pitkää aineistoa hyödyntävä väitöskirja osoittaa, että matala kestävyyskunto nuorena lisää alentuneen työkyvyn, sairauspoissaolojen sekä sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksien riskiä vielä 45 vuoden päästä myöhäiskeski-iässä. Havaittujen pitkäaikaisvaikutusten vuoksi lasten ja nuorten liikuntaan panostaminen on ensisijaisen tärkeää. Aktiivinen nuori myös jatkaa liikkumista läpi koko aikuisiän todennäköisemmin kuin vähän nuoruudessa liikkunut.Aiemmin pitkään liikunnanopettajana toiminut Laakso kehottaa kääntämään jokaisen kiven lasten ja nuorten liikunnan tieltä: "Jos panostuksia ei tehdä, maksamme myöhemmin huomattavasti suurempaa laskua työkyvyn alentumisesta ja kansansairauksista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme