Aktivistimummot vaativat loppua ilmastojahkailulle

Kiltit Aktivistimummot alkavat käydä kiukkuisiksi, sillä päättäjät näyttävät nyt kulkevan väärään suuntaan. Viiden vuoden aikana tietoisuus ilmastokriisistä on lisääntynyt, mutta miten on käynyt tulevaisuuden toivon? 

– Olemme pettyneitä päättäjiin, jotka eivät tee niitä päätöksiä, joita nyt tarvitaan, sanoi Aktivistimummoja edustava Seija Kurunmäki.

Aktivistimummot-liike syntyi viisi vuotta sitten, kun tusina mummoja päätti tehdä nuorten rinnalla työtä ilmastonmuutoksen ja luontokadon hillitsemiseksi. Joukkoliike on kasvanut viidessä vuodessa tusinasta kymmeneen tuhanteen somessa sisäisen aktivistinsa löytäneeseen mummoikäiseen. Monin tavoin aktiiviset naiset ovat muun muassa vastikään lähettäneet kansanedustajille kortin, jossa vaaditaan ilmastojahkailulle loppua. 

Tavoitteisiin pääsy edellyttää hiilinieluja  

Al Goren Climate reality -järjestön koulima mikrobiologian tohtori ja tutkimusjohtajana teollisuudessa ja VTT:llä työskennellyt Anu Harkki avasi mummojen viisivuotisseminaarissa näköaloja ilmastonmuutoksen syistä, uhkista ja ratkaisuista. Jos mitään ei tehdä, tuhoisat sään ääri-ilmiöt yleistyvät ja, kuivuus ajaa isoista osista Afrikkaa ja Etelä-Amerikkaa liikkeelle kolme miljardia ilmastopakolaista.

Toivoa Harkki löysi tiedosta, jonka mukaan fossiilisista polttoaineista luopumisen jälkeen ilmaston lämpeneminen taittuisi jo 3–5 vuodessa. Tavoitteisiin pääsy edellyttää kuitenkin hiilinieluja, jotka nyt ovat vaarassa metsien liiallisten hakkuiden takia. 

– Metsäteollisuus on Suomelle tärkeää, mutta olemmeko valmiita uhraamaan niin paljon muuta?

Kerttu Kotakorpi korosti, että todellisten ja vakavien uhkakuvien rinnalla monet ihmiset ja isotkin yritykset tekevät  myös hyviä ja vaikuttavia asioita. Uusiutuvan energian määrä on kasvanut merkittävästi monessa maassa ja päästöjen huippu saattaa taittua jo parissa vuodessa.

– On tärkeää valita itselleen sopivan kokoinen rooli vaikuttamisessa ja huolehtia omasta jaksamisesta esimerkiksi luonnossa liikkumalla. Jo  lihansyönnin puolittaminen auttaisi ilmastoa ja parantaisi myös ihmisten terveyttä., Kotakorpi muistutti.

Vihreä siirtymä on maraton

Vihreän siirtymän teknologiaratkaisuja esitteli vetytalouden asiantuntija, johtaja Outi Ervasti. Ervastista on tärkeää löytää vihreään siirtymään kustannustehokkaita ratkaisuja. Hän korosti sähkömarkkinalain uudistamista ja vetyinfrastruktuurin kehittämistä. Hän myös muistutti, että vihreä siirtymä on maraton.  

Nuorta polvea edusti Nuorisotutkimusseurassa harjoittelijana toimiva taidekasvatuksen opiskelija Alisa Horsmanheimo.

– Mitä pahempi tilanne on, sitä suurempi eettinen velvollisuus meillä on toimia ja pysyä toimintakykyisinä, hän totesi. 

Horsmanheimo tunnisti nuorten uupumisen riskin, mutta myös monia mahdollisuuksia huolehtia jaksamisesta aina tavoitteiden pilkkomisesta omien voimavarojen vaalimiseen ja ylisukupolviseen yhteistyöhön.   

Eurooppalainen ilmastosopimus kannustaa aktivismiin

Euroopan komission käynnistämä Euroopan ilmastosopimus Climate Pact kannustaa ihmisiä, yrityksiä ja Aktivistimummojen kaltaisia yhteisöjä ilmastotoimiin. Se tuottaa lisää ymmärrystä ilmastonmuutoksen vaikutuksista ja edistää myös taloudellista ja sosiaalista resilienssiä. 

Climate Pact -verkosto toimii Suomessa 11 vapaaehtoisen ilmastolähettilään voimin. Euroopassa lähettiläitä on noin 800 ja uusien lähettiläiden valinta on juuri käynnissä. Vapaaehtoiset lähettiläät, joista yksi on Anu Harkki, jakavat tietoa EU:n ilmastopolitiikasta ja innostavat niin ihmisiä kuin organisaatioita konkreettisiin ilmastotoimiin omalla alueellaan. Suomalaisilla lähettiläillä on monipuolinen kokemus muun muassa Euroopan alueiden komitean toiminnasta sekä omissa tehtävissään yrityksissä, järjestöissä ja julkisissa viroissa ja luottamustehtävissä.